Mustikka-aika on täällä: pohjoisin mustikka terveellisin

Terveisiä saaristosta! Onko joku muukin kenties suuntaamassa mustikkametsälle? Olen tänä kesänä laittanut pakkaseen jo mansikat, nyt on mustikoiden vuoro. Marjojen säilöminen — ja ylipäänsä kaiken mahdollisen luonnonraaka-aineen hamstraus — on minulle jokavuotinen rutiini: lataan pakkasiini etenkin marjoja niin paljon kuin vain mahtuu. Mansikoita, mustikoita, puolukoita, pihlajanmarjoja (lue aiempi postaus aiheesta), tyrniä, karpaloa, mustaherukkaa, punaherukkaa… Kaikkea mahdollista, mitä vaan osuu kohdalle ja mitä ehdin kerätä. Juuri nyt istun Raippaluodossa kirjoittamassa terassilla, jonka reunalta alkaa mustikkamätäs. Melkein vaikeaa pysyä tässä näppiksen ääressä, kun tyhjät ämpärit kuumottavat vieressä.

Olen marjafani, joka nauttii marjoja ympäri vuoden sen pari desiä vuorokaudessa ja väitänpä, että isoksi osaksi juuri marjojen antioksidantteja ja polyfenoleita on kiittäminen esimerkiksi mitä tulee ihoni hyvään kuntoon. Antioksidantit ja polyfenolit auttavat vahvistamaan ihon kollageenia ja hidastavat mm. juonteiden ilmestymistä. Se, että halusin kehittää ekan Mádara-tuotteeni juuri pihlajanmarjojen ympärille, ei ole suinkaan sattumaa!

Syön marjoja ihanan makunsa vuoksi, mutta ennen kaikkea terveysvaikutusten ja helpon saatavuuden takia. Senkun marssii metsään ja hakee ilmaiseksi. Korvaan etenkin talvella hedelmät marjoilla — joiden ravintosisältö on yleensä parempi kuin tuontihedelmien.

Olen kirjoittanut eri marjoista paljon, mutta harmikseni huomasin, että aika moni postaus on jäänyt Bloggerin puolelle, eikä näy enää. Pitänee ehkä aloittaa uusi rundi ja käydä omat suosikkimarjat läpi yksi kerrallaan. Olisi ihan aiheellista senkin vuoksi, että uutta tutukimusta marjoihin liittyen julkaistaan jatkuvasti. Tuumasta toimeen siis, aloitetaan mustikasta!

Marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu ja tutkitaan paljon, mutta melkein kaikkien väittämien kohdalla on toistaiseksi sanottava ”saattaa edistää” tai ”mahdollisesti vaikuttaa”, koska rinnakkaistutkimuksia ei ole tarpeeksi. Marjaskenessä kun ei liiku yhtä isot massit kuin vaikkapa maitoteollisuudessa. Tutkimusta on siksi vähemmän. Jos vertaa kaupassa maitotölkkiä ja mustikkapussia, on aika selkeää, kumpi elintarvikkeesta antaa terveellisemmän mielikuvan. Maidot ja kaikenmaailman proteiinirahkat vilisevät terveyslupauksia siinä, missä mustikasta ei saa sanoa paljoakaan, vaikka mustikkapussin sisältö hyvin todennäköisesti on terveysnäkökulmasta paljon olennaisempaa ravintoa, kuin litra prosessoitua lehmänmaitoa tai purkillinen rahkaa.

• Vähäenerginen
• Runsaskuituinen
• Vähärasvainen
• Ei tyydyttynyttä rasvaa
• Vähän natriumia sisältävä
• Luontainen E-vitamiinin lähde
• Luontainen C-vitamiinin lähde

Mustikasta tiedetään kuitenkin paljon muutakin, esimerkiksi:

• Mustikka on mainio kuidun lähde ja sisältää enemmän kuitua kuin monet tuontihedelmät.
• Sisältää monipuolisesti suojaravintoaineita kuten vitamiineja ja kivennäisaineita ja toisaalta vähän
  energiaa. Tsekkaa mustikan ravintosisältö Finelistä.
• Mustikka sisältää paljon polyfenoleja, jotka edistävät terveyden ylläpitämistä — ja sairauksien ehkäisemistä. Marina Heinosellekin tiedoksi 😀
• Mustikan tärkeimpiä polyfenoleja ovat antosyaanit, joihin mustikan terveyttä edistävien ominaisuuksien uskotaan perustuvan. Antosyaanien käytön on havaittu pienentävän useiden sairauksien, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien ja syövän riskejä.
•  Antosyaanien määrä mustikassa kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Eli mitä pohjoisempana kasvava mustikka, sen terveellisempi (lue lisää edempää tekstistä).
• Mustikka on antioksidanttipommi, joka ylläpitää esimerkiksi silmien terveyttä. Asiassa suomalainen mustikka on hittikamaa. Vuonna 2012 pelkästään Japaniin vietiin suomalaista mustikkaa ”18:sta  sinivalaan painon verran” ja vuosien 2001 ja 2010 välillä vientimustikan arvo triplaantui arvoon 370 miljoonaa dollaria (lähde).

Mustikan osalta on näyttöä myös muistisairauksien ja muiden ikääntymiseen liittyvien toimintahäiriöiden ehkäisemisestä. Masennusoireiden vähenemisestäkin on näyttöä (Törrönen, Riitta; Riihinen, Kaisu; Sarkkinen, Essi; Feodoroff, Riitta: Selvitys marjojen terveysvaikutusten kliinisestä tutkimusnäytöstä.  Itä-Suomen yliopisto. 2013).  Laboratoriokokeissa on havaittu myös tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia .

Postauksen otsikko saattaa olla monelle uutta tietoa, mutta pohjoisten mustikoiden terveellisyydestä on uutisoinut esimerkiksi Yle jo seitsemän vuotta sitten. Ei siis uutta faktaa, mutta kiinnostavaa! Ylen artikkelissa on haastateltu Oulun yliopiston biologian laitoksella mustikoita tutkinutta filosofian tohtori Laura Jaakolaa:

– Olemme useammassa tutkimuksessa saaneet selville, että pohjoisissa mustikoissa on enemmän terveysvaikutteisia antosyaanipigmenttejä, eli niitä mustikan sinisen ja punaisen väriaineita, mustikkatutkija Laura Jaakola selventää.

Lisäksi pohjoisen mustikan geenit ovat yksinkertaisesti paremmat kuin etelässä kasvaneen mustikan, eli pohjoisen oloissa syntyneet hyvät ominaisuudet näyttävät myös periytyvän. Oulussa on kasvatettu kuudelta eri leveyspiiriltä lähtöisin olevia mustikkaklooneja ja erot antosyaanien tuotossa säilyvät niissäkin, vaikka valon ja lämmön määrä on sama.

Lähde: Yle / Pohjoisessa kasvanut mustikka on terveellisin

Kuva: Sitra / Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia

Mustikoista ei tiedetä varmasti läheskään kaikkea sitä, millä tavoin ne terveyttämme edistävät, mutta varmaa on se, ettei niiden nauttimisesta ole haittaa. Suomalainen jokamiehenoikeudet ovat globaalisti superharvinaisuus ja kannattaa ottaa ilo ja hyöty irti siitä, että voi marssia metsään ja täyttää ämpärin sinisillä pikku timanteilla!

En tiedä kaipaako kukaan teistä varsinaisia mustikkareseptejä, itse tykkään pakastaa mustikat ja käyttää ne talven mittaan smoothieiden raaka-aineena tai myslin ja kaurajogurtin kera. Kaikenlaisiin raakakakkuihin ne ovat mitä ihanin raaka-aine ja tietenkin puuron seassa. Mustikka on ihan best!

Yksi vinkki kuitenkin: nimittäin fermentointi. Keräsin täällä Vaasan mökillä satsin mustikkaa, ja joukkoon eksyi jonkin verran vihreitä raakileita. Ossi pyysi minua säilyttämään nekin, koska ovat kuulemma mainioita fermentoituina.

Jos haluat testata ”mustikkakapriksia” tee näin: laita mustikan raakileet, vettä ja suolaa muovipussiin. Nestettä tulee olla niin, että raakileet peittyvät selkeästi ja suolaa niin, että liemi on ”selkeästi suolainen, mutta ei ällön suolainen” (miksei noilta kokeilta saa selkeitä deimääriä, aargh). Purista pussista ilmat pois. Anna pussin olla huoneen lämmössä 4-5 vrk. ja siirrä sitten jääkaappiin. Siellä tuote säilyy niin pitkään, kunnes se syödään. Fermentoitujen mustikan raakileiden maku on kapsirmainen; Kuin kapris, mutta mustikan aromeilla höystettynä.

Onko sulla joku ihan killeri tapa säilöä mustikat? Jaa se mulle ja muille postauksen perässä, jos vaan jaksat. Olisi huippua!

Psst… Viikon arvassa on tällä viikolla jaossa marjojen säilömiseen, nauttimiseen ja kokkaamiseen liittyvä tuotepaketti >>>