Menu
Lue lisää

Sisältöyhteistyö. Olen saanut postauksen kirjoittamisesta palkan, mielipiteet ovat omiani.

Mahlassa piilee mieletön potentiaali

Sitä kutsutaan metsän maidoksi, elämän eliksiiriksi ja maailmalla siinä nähdään iso potentiaali. Mahlasta on alettu puhua viime vuosina yhä enemmän ja tässä lehtipuiden johtosolukossa virtaavassa maitiaisnesteessä nähdään isoja mahdollisuuksia niin elintarvike- kuin kauneusbisneksen puolella. Suomen kannalta hyvä puoli on se, että mahlaa saa vain pohjolasta ja kun meillä on maailman puhtain vesi ja ilma, olemme mahlageimissä vahvoilla. Teoriassa. Tuntuu nimittäin, että vielä toistaiseksi puuttuu taho, joka tekisi mahlasta ison jutun.

Itse havahduin mahlan potentiaaliin ensimmäisen kerran kuullessani sen käytöstä kosmetiikassa. Luonnonkosmetiikkabrändi Mádara oli saanut Riikan yliopiston kanssa hyviä tutkimustuloksia mahlan ihon vanhenemista hidastavista ominaisuuksista ja korvannut Time miracle -kosmetiikkasarjassaan veden koivunmahlalla. Veto oli melko nerokas, sillä paitsi että mahlassa on paljon erilaisia hivenaineita (kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, mangaania, C-vitamiinia), kiihdyttää se ihosolujen jakautumista ja suojaa ihoa vapaita radikaaleja vastaan. Mahla siis hidastaa ihon vanhenemista, siinä missä vesi on, noh vettä. Vedellä ei ole kosmetiikkatuotteessa hoitavia tai terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Pelkällä yhden raaka-aineen korvaamisella saatiin siis aikaiseksi iso hyöty ihonhoidon kannalta ja luonnonkosmetiikkakentässä harppaus kilpailijoiden edelle. Kosmetiikkapuolella mahlaa löytyykin nykyään myös kotimaisista sarjoista, mistä olen iloinen, sillä raaka-ainetta kyllä riittää.

koivu, mahla, koivunmahla, koivumetsä, birch sap

Mahla on alkanut tehdä isoa tulemista myös elintarvikepuolella ja esimerkiksi kotimaisen Nordic Koivun mahlatuotteista yli 99% menee vientiin. Kiinalaisille ja japanilaisille mahlan parantavat vaikutukset ovat jo arkipäivää ja mm. Italiassa suomalainen koivunmahla mielletään terveysjuomaksi. Suomalaisen Mahla Forest -yrityksen perustaja Ainoa Tarkiainen toteaa Maaseudun tulevaisuuden jutussa:

“Keho on pitkän talven jälkeen hapan. Mahla on kuin solujen luuta, se lakaisee kehon neutraaliksi. Nautin sitä janojuomana sellaisenaan tai levitän saunan jälkeen iholle. Mahlassa on paljon ksylitolia eli koivusokeria, joten sen purskuttelu tekee hyvää hampaillekin.”

Yksi mahlan terveysvaikutuksista onkin positiiviset vaikutukset hammasterveyteen, koska ksylitolia ehkäisee kariesta aiheuttavan bakteerin lisääntymistä ja tarttumista henkilöltä toiselle. Suomen luonnon lääkekasvit -kirjassa kasvitieteilijä ja biologi Sinikka Piippo toteaa mahla  sopivan maksan ja munuaisten terveyden edistämiseen. Se puhdistaa maksaa: mahlalla sanotaan olevan kyky neutralisoida kehossa olevia toksiineja kuten alkoholia, tyydyttynyttä rasvaa ja torjunta-aineita. Munuaisia mahla auttaa poistamalla ja suodattamalla kuona-aineita (kuten ylimääräisiä suoloja, virtsahappoa, fosfaatteja, tiettyjä lääkeaineita, virtsa-aineita ja ammoniakkia) virtsateitä pitkin. Piippo toteaa, että lisäksi mahlalla voi hoitaa hengityselin– ja nivelsairauksia. Mahla on myös kestävyyttä lisäävä energiajuoma ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Siksi se on erinomainen paastojuoma ja ajattelinkin sisällyttää mahlan ensimmäistä kertaa paastoon, nyt kesäkuussa.

koivu, mahla, koivunmahla, koivumetsä, birch sap

 

Jos seuraat Instagram-tiliäni, näit ehkä viime viikolla, kuinka tein villiyrttimestari Sami Tallbergin kanssa öisen mahlankeruureissun Ruissaloon.  Alunperin olin lähdössä mahlankeruuseen itärajalle jo edellisellä viikolla, mutta sää teki tepposet ja tuli niin kylmä, ettei kannattanut ottaa riskiä ja lähteä kuvaamaan 400 km:n päähän. Mahla ei todennäköisesti olisi virrannut.

koivu, mahla, koivunmahla, koivumetsä, birch sap

Onneksi Samilla oli keruu meneillään Turussa ja ehdin piipahtaa katsomassa, miten homma hoituu, koska mahlankeruukausi on todella lyhyt — vain muutamia viikkoja — ja aloin jo pelätä, että menetänkö aikaikkunan, kun alkuperäinen suunnitelma meni puihin ja itsellä painavat päälle muut työkiireet.

En ole koskaan aikaisemmin päässyt näkemään mahlankeruuta tai maistamaan tätä “elämän eliksiiriä”, joten olin valmis hommaan mihin aikaan vuorokaudesta vain, kunhan pääsisin. Menikin aika myöhäiselle illalle, mutta metsä olikin paljon maagisempi yöaikaan!

Kuten kuvasta näkyy, on mahla kirkasta nestettä, ihan kuin vettä. Se maistuu miedon makealle, superraikkaalle ja vitalisoivalle.  Mahla alkaa virrata, kun vuorokauden keskilämpötila on plussan puolella ja jatkuu, kunnes puihin alkaa tulla lehtiä. Käytännössä keruuaika on vain 3-4 viikkoa.

 

MITEN MAHLAA KERÄTÄÄN?

Mahlaa ei saa kerätä jokamiehenoikeuksilla, vaan siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Työkaluiksi riittää elintarvikekelpoinen kannellinen sanko (tai pullo, kuten Samilla), muoviletku ja porakone, jonka terä on puhdistettu ja keitetty. Kannellinen sanko tai pullo on suositeltava, koska mahla on monen hyönteisen ja linnun ravintoa ja tuote myös pilaantuu herkästi. Siksi se kannattaa suojata.

Koivun tulee olla rinnan korkeudelta minimissään 20 cm paksuinen halkaisijaltaan ja reikä kannattaa porata puun varjopuolelle yläviistoon, about 30 senttiä maanpinnan yläpuolelle, n. 2-5 cm syvälle. Reikään työnnetään muoviletku, jonka toinen pää tulee keruuastiaan. Astia kannattaa tyhjentää mahdollisimman usein, mahla siivilöidä ja säilöä kylmään. Mahla säilyy jääkaapissa pari vuorokautta, pakastimessa vuoden verran.

Yksi koivu tuottaa keskimäärin 10–15 litraa vuorokaudessa, tuottoisa puu saattaa tuottaa mahlaa 300 litraa yhden mahlakauden aikana (eli 3-4 viikossa). Sama puu voi olla yhtä tuottoisa vuosikymmenien ajan. Ennen vanhaan mahlapuita kutsuttiinkin metsän karjaksi ja mahlapuilla oli jopa nimet, kuten lehmillä!

Minulta kysyttiin Instagramissa, kärsivätkö puut mahlan valutuksesta? Vastaus on ei, mutta keruukohtaan jää arpi. Koivu korjaa kuitenkin itse vahingon  ja mahlaa voidaan kerätä myös seuraavana keväänä.

koivu, mahla, koivunmahla, koivumetsä, birch sap

koivu, mahla, koivunmahla, koivumetsä, birch sap

Kuvat: Nordic Koivu: kaupallista mahlankeruuta Tohmajärvellä

Jos mietitään mahlatuotteita mainitun kosmetiikan ulkopuolella, löytyy kaupoista lähinnä muutamia juoma- ja siirappituotteita. Mahlan käsittelyn kanssa on oltava supertarkka, se pilaantuu yhtä helposti kuin maito. Mahlan kuumakäsittely eli pastörointi ja kuumana pullottaminen on yleinen tapa saada mahla säilymään pitkään, mutta kuumennus tuhoaa osan bioaktiivisista aineista, siksi mahlaa pakastetaan tai suodatetaan. Parasta olisi toki nauttia mahla tuoreena, suoraan puusta, tai saman vuorokauden aikana.

Suomessa on muutamia yrityksiä, jotka ovat onnistuneet saamaan mahlan säilymään ilman säilöntä- tai lisäaineita, mm. Nordic Koivu on yksi tällainen toimija ja Suomen johtava mahlanviejä. Juuri heille olin alunperin menossa kuvaamaan mahlankeruuta, harmi että sää tuli väliin! Eikö ole jännää, että esimerkiksi Nordic Koivu vie 99% tuotteistaan ulkomaille ja meille suomalaisille mahlatuotteet ruokakaupassa ovat tosi vieras juttu? Miksi me juodaan kookosvettä ja kombuchaa, mutta mahla viedään muualle? Tässätarvittaisiin nyt ruoka- ja luontokulttuurinmuutosta!

 

koivu, mahla, koivunmahla, koivumetsä, birch sap

Lähde: Mádaran tutkimusraportti

Mahlan kosmeettinen käyttö — se kiehtoo itseäni paljon. Haluaisin testata tuoreen mahlan käyttöä pitkäkestoisemmin paitsi sisäisesti, myös ulkoisesti. Jos vaan olisi pääsy omaan koivumetsään kätevästi, olisi tosi kiinnostavaa kerätä mahlaa ja testata sitä mm. kasvovetenä, sillä esim. UPM:n sivuilta löytyvässä haastattelussa todetaan, kuinka mahlan käyttö iholla kahdesti päivässä antaa nopeasti silminnähtäviä tuloksia; iho pehmenee ja sen kunto kohenee.

koivu, mahla, koivunmahla, koivumetsä, birch sap, Sami Tallberg

Jos sulla on omaa metsää, testaa ensi keväänä ihmeessä, haluan kuulla sun kokemukset tuoreesta mahlasta ihonhoidossa! Kunnes mulla on oma koivumetsä  takapihalla, täytyy tyytyä tuotteisiin, joissa mahlaa on käytetty ja Mádara on näissä tietenkin pioneeri. Täältä löydät brändin koivunmahlatuotteet.

Mahla on superkiinnostava raaka-aine, koska se paitsi edistää terveyttä sekä sisäisesti että ulkoisesti käytettynä, on uusiutuva luonnonvara, joka on valmista käytettäväksi sellaisenaan.

Mahlaan pätee sama kuin pihlajaan ja nokkoseen, joita olen aikaisemmin käyttänyt suunnittelemissani kosmetiikkatuotteissa. Erittäin kiehtova ja aliarvioitu raaka-aine! Mahlan ympärille ei tosin ole tulossa Mádara-yhteistyötä, vaikka tämä nyt siltä ihan kuulostaa, haha! Lähinnä fiilistelen  potentiaalia ja mietin, millä ilveellä saisin asuttua ensi keväänä lähellä koivumetsää.. Somerolla olisi isän vanha lapsuudenkoti, jossa ei ole asuttu vuosiin, mutta ehkä mun pitäisi jotenkin majoittua sinne ja alkaa tehdä ihotestejä. Tai muuttaa Samin takapihalle! Kiitos Sami mahlankeruuseikkailusta!

Toivottavasti artikkelista oli iloa, saa kysellä ja kommentoida mielellään.

2 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Ite yritin just toissapäivänä kerätä koivunmahlaa Itä-Suomesta, mut täälläkin oli just ehtinyt tulla puihin pienet silmut/lehdet, niin sai vaan n. 2dl. Mut hyvää oli sekin :).

Olin just villivihanneskurssilla, sieltä kuulin, et vaahterastakin voi kerätä mahlaa! Sen keruuaika on tosin jo maaliskuussa, n. parin viikon lyhyt ajanjakso. Sitä ois joskus kiva kerätä, siitä vois keittää ite vaahterasiirappia 🙂

    Oi tää vaahterajuttu on kiinnostava! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.