Menu

Aurinkorasvojen sinkkioksidi — riski ympäristölle?

Olen kirjoittanut aurinkorasvojen kemikaaleista monia kertoja ja viime kuussa teimme Outin kanssa aiheesta myös IG-liven, jossa haastattelimme Mádaran brand manageria, Anu Brownia aiheesta. Jakson myötä sain kysymyksen sinkkioksidiin liittyen, lukija viittasi Apteekkari-lehden artikkeliin, jossa Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija Terhi Uusitalo toteaa, että myös fysikaalisten suojien (eli luonnonkosmetiikan aurinkorasvojen) “sinkkioksidi luokittuu ympäristölle vaaralliseksi pahimmalla vaaraluokalla”. Tähän artikkeliin viitaten lukija kyseenalaisti väittämän siitä, että sertifioitu luonnonkosmetiikka olisi ympäristöystävällinen valinta ja koska olen itse kirjoittanut teille mm. jutun Meri kiittää, kun valitset luonnonkosmetiikan aurinkovoiteen, ehdotin Mádaralle, että selvennämme asiaa postauksen muodossa.

aurinkorasva, aurinkovoide, Mádara, sunscreen, fysikaalinen aurinkosuoja, sinkkioksidi, zinc oxide, nanoteknologia, oksybentsoni, terveys, kemikaalit ympäristössä,

Sinkkioksidin rooli aurinkovoiteessa on peilin tavoin heijastaa UV-säteily pois iholta. Samoin toimii titaanioksidi ja yleensä tuotteissa käytetään näitä molempia. Sinkkioksidipartikkelit ovat yleensä hieman isompia kuin titaanidioksidipartikkelit. Niillä saadaan helpommin kattavampi suoja UVA-säteilylle.

Sinkkioksidi louhitaan maankuoresta ja suurin osa maailman sinkistä tulee APAC-maista, eli akselilta Kiina-Intia-Australia (yhteensä 13 maata), myös Kanada on suuri sinkin tuottaja. Kun kysyimme Outin kanssa Studio NO GO -jaksossa Mádaran Anu Brownilta tarkemmin Mádaran käyttämän sinkin alkuperää, saimme kuulla, ettei tarkkaan tiedetä, mistä sinkkioksidi tulee, koska kyseessä on tavarantoimittajan liikesalaisuus.  Mádara ostaa tuotteissa käytetyn sinkkioksidinsa lääkevalmistajilta, jotka takaavat kemikaalin olevan turvallista ihmiskäytössä. Raaka-aineella on ECOCERT ja COSMOS -hyväksyntä luonnonkosmetiikan raaka-aineena. 

Sinkkioksidin tarkkaa alkuperää ei siis kuluttajakaan voi saada selville, mutta eipä alkuperää saa tietoonsa tuotteiden muidenkaan kemikaalien osalta kovin helposti. Kuluttajan täytyy luottaa brändiin, jonka valmistamia tuotteita käyttää ja tässä tapauksessa Mádara luottaa raaka-aineen toimittajan tietoon siitä, ettei sen käyttämä sinkkioksidi tule esimerkiksi tahoilta, joilla olisi toiminnassaan ongelmia ihmisoikeuksien kanssa.

aurinkorasva, aurinkovoide, Mádara, sunscreen, fysikaalinen aurinkosuoja, sinkkioksidi, zinc oxide, nanoteknologia, oksybentsoni, terveys, kemikaalit ympäristössä, sinkkijauhe

Sinkkioksidin käyttö kosmetiikassa on EU:n kosmetiikkakemikaalilainsäädännön mukaan hyväksyttyä niin normaali- kuin nanokokoisena — myös luonnonkosmetiikassa sitä saa käyttää nanokokoisena. Tässä tapauksessa kuitenkin asia ilmoitetaan aina INCI-listassa, eli kosmetiikan tuoteselosteessa. Suurin osa luonnonkosmetiikkayrityksistä kuitenkaan ei nanoteknologiaa tuotteissaan käytä, ei myöskään Mádara.

Vaikka luonnonkosmetiikan aurinkosuojat ovat ympäristönäkökulmasta perinteisiä aurinkovoiteita parempi vaihtoehto — koska niistä puuttuvat hormonitoimintaa  ja ekosysteemiä häiritsevät kemikaalit (mm. oxybenzone ja octinoxate), ei sinkki ole luonnolle täysin neutraali kemikaali (Apteekkari-lehden juttuun viitatakseni), mutta se on silti paras olemassaoleva vaihtoehto:

Having reviewed a significant number of scientific studies on this topic, we are confident that from all types of sun filters currently available, mineral sun filters are the safest for people and the environment. If we compare environmental toxicity ratings, zinc oxide rates considerably safer than, for example, oxybenzone, a chemical UV filter. Just to draw an example, zinc oxide is “up to 30 times less toxic” than oxybenzone if we compare for instance PNEC value for freshwater (Predicted No-Effect Concentration).

Oxybenzone 0.67 µg/L PNEC value in freshwater >>>

Zinc Oxide 20.6 µg/L PNEC value in freshwater >>> 

Lähde: Mádaran tutkimus & tuotekehitys

Toki on huomioitava, että yläpuolen arvot on mitattu makeasta vedestä eikä merivedestä, mutta oletus on, että kemikaali käyttäytyy merivesiympäristössä samalla tavalla.

aurinkorasva, aurinkovoide, Mádara, sunscreen, fysikaalinen aurinkosuoja, sinkkioksidi, zinc oxide, nanoteknologia, oksybentsoni, terveys, kemikaalit ympäristössä,

Toisinsanoen sinkkidioksidi on yli 30 kertaa vähemmän myrkyllistä ympäristölle, kuin perinteisissä aurinkorasvoissa käytetty oksybentsoni. Mielestäni Apteekkari-lehden artikkeli aiheuttaa turhaa hämminkiä, rinnastamalla kahden eri kemikaalin riskejä, antamatta kunnon mitasuhteita. Vähän sama kuin terveysriskeistä puhuttaessa rinnastettaisiin tupakka ja sokerinen munkkipossu.

Voidaan siis ajatella, että sinkkioksidi ei ehkä olen täydellinen vaihtoehto, mutta se on paras mahdollinen. Myös EU-viranomaisten virallinen kanta sinkkioksidin käyttöön kosmetiikassa on, että se on turvallista — mikä toki tavallaan tässä kohtaa on yhdentekevää, koska myös se 30 kertaa myrkyllisempi oksybentsoni on viranomaisten hyväksymä aurinkorasvakemikaali.

aurinkorasva, aurinkovoide, Mádara, sunscreen, fysikaalinen aurinkosuoja, sinkkioksidi, zinc oxide, nanoteknologia, oksybentsoni, terveys, kemikaalit ympäristössä, sinkkiharkko

Sinkkiharkkoja, kuva: International Zinc Association

Sinkkiä ylipäänsä käytetään pääasiassa muualla kuin kosmetiikassa: suurin osa maailman sinkistä päätyy rakennusalan ja infrastruktuuriteollisuuden sekä auto- ja teknologiateollisuuden käyttöön, yli 60% maailman sinkistä käytetään galvanointiin. 

Sinkkiä on käytetty myös esimerkiksi sikojen vieroitusripulin hoidossa, suun kautta annettavan lääkkeen muodossa. Vuonna 2017 EU-viranomaiset kuitenkin päättivät kieltää sen käytön eläimille, koska nähtiin, että hyödyt eläinterveyden näkökulmasta ovat liian vähäiset verrattuna ympäristönäkökulmaan. “Eläinlääkekomitea totesi, että sinkkioksidin käyttöön liittyy useiden mikrobilääkkeille vastustuskykyisten geenien valikoitumisen riski, mutta tällä hetkellä tämä riski ei ole laskettavissa. Koska tehokkaita toimia sinkin ympäristöön kertymisen hallitsemiseen ei määritelty, eläinlääkekomitea suositteli, että sinkkioksidia sisältävien eläinlääkkeiden myyntiluvat evätään ja olemassa olevat myyntiluvat peruutetaan.” Lue lisää täältä >>>

Jokainen toki voi itse päättää sen, käyttääkö aurinkovoiteita ylipäätään — edes luonnonkosmetiikan. Vaatteilla ja aurinkolaseilla voi suojata itseään, niin myös varjossa pysymällä. Se on toki kemikaalinäkökulmasta se kaikista paras vaihtoehto ja tämä on myös Mádaran suositus. Kuitenkin taitaa olla epärealistista ajatella, että ihmiskunta luopuisi aurinkovoiteista, joten kun tiedämme, että luonnonkosmetiikan tuotteet ovat esimerkiksi pelkän sinkkioksidin osalta kymmeniä kertoja ympäristöä vähemmän kuormittavia kuin perinteiset aurinkorasvat, miksi ihmeessä valitsisimme vanhan liiton tuotteita?

aurinkorasva, aurinkovoide, Mádara, sunscreen, fysikaalinen aurinkosuoja, sinkkioksidi, zinc oxide, nanoteknologia, oksybentsoni, terveys, kemikaalit ympäristössä,

Kun puhutaan sinkkioksidin prosessoimisesta kosmetiikassa, ovat termit “coated” ja “encapsulated” merkityksellisiä. Ne tarkoittavat samaa asiaa, oksidin kapseloimista. Tämä estää kemikaalien kasautumisen tuotteessa ja mahdollistaa niiden tasaisen levittymisen iholla. Perinteisessä kosmetiikassa kapseloitua sinkkioksidia, “coted zinc oxide”, käytetään myös vähentämään sinkin liukenemista ja vaikuttamista tuotteen pH-arvoon (nostaa sitä). Perinteisessä kosmetiikassa eniten käytetty kemikaali sinkin kapseloimiseen ontriethoxycaprylyl silane. Aine helpottaa sinkkioksidin sekoittumista öljyihin. Vastaavaan tarkoitukseen käytettyjä kemikaaleja ovat myös  silica ja stearic acid (kirjoitan kemikaalit englanniksi, koska siten ne ovat myös INCI-listassa). 

Kapseloimiseen käytettävissä kemikaaleissa on kuitenkin terveysriskinsä ja siksi Mádara ei käytä kapseloitua sinkkioksidia, vaan sinkkioksidi on saatu käyttäytymään halutulla tavalla muita teknologioita hyväksi käyttäen. Kuitenkin: luonnonkosmetiikassa sinkkioksidi kyllä voidaan kapseloida esimerkiksi kasvivahalla, joka ehkäisee happiradikaalien muodostumista ja sen, ettei voiteesta jää jäämiä ihoon (Lähde: Maria Varon). Mádaran tuotteissa ei käytetä nanoteknologiaa, tämän haluan alleviivata, sillä sinkkioksidi saattaa perinteisessä kosmetiikassa olla nanopartikkelikokoista. Kuten todettua; nanoteknologian hyödyntämisestä tuotteessa tulee mainita tuotelosteessa.

***

Lopuksi vielä kiitos Mádaralle siitä, että tilasitte jutun, jossa avaan luonnonkosmetiikan aurinkorasvojen sinkkioksidiasiaa rehellisesti ja läpinäkyvästi kuluttajille siitä huolimatta, ettei artikkeli ei ole pelkkää luonnonkosmetiikan imartelua. Harva tuote on täydellinen kaikilta osin, välillä — ja itse asiassa hyvin usein — on valittava se vähiten huono vaihtoehto. Luonnonkosmetiikan aurinkorasvat pesevät niin terveys- kuin ympäristönäkökulmasta monikymmenkertaisesti perinteiset. Löydät kaikki Mádaran aurinkovoiteet tämän linkin takaa.

 

Kuva sinkkioksidista: Wikipedia

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.