Biomuovi — tulevaisuuden muovi tulee mm. metsästä

Yritysvastuuta ja kestävää tulevaisuutta käsittelevä ohjelmasarjamme Studio NO_GO on edennyt seitsemänteen jaksoonsa, tällä viikolla puhumme studiossa muovista, siitä, minkälaista sen pitäisi tulevaisuudessa olla ja mitä on ei-fossiilinen muovi? Tämän viikon IG-live:ssä mun ja Outin vieraana oli UPM:n Biocomposites-yksikön liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Mikko Lassila, jota tenttasimme biomuovista.

Biomuovia on käsitelty täällä aikaisemminkin, kun viime syksynä kirjoitin kotimaisesta MySoda-koneesta, joka on valmistettu juurikin UPM:n UPM Formi EcoAce -biokomposiitista. Tänään sukelsimme studiossa aiheessa syvemmin.

UPM on tietenkin massiivinen toimija, jonka osalta voisi puhua monestakin aiheesta, mutta tässä jutussa keskitytään muoviin ja siihen, miten tulevaisuuden muovista saataisiin ekologisempaa.

Mitä on biomuovi? Se on joko biopohjaista muovia, joka valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista, tai se on biohajoavaa muovia, jonka mikro-organismit hajottavat ennalta määritetyissä olosuhteissa vedeksi, hiilidioksidiksi (tai metaaniksi) sekä biomassaksi. Tässä postauksessa puhutaan ensimmäisestä, eli biopohjaisesta, ei-fossiilisesta muovista.

Muoviteollisuus ry:n sivuilla todetaan:

Muovien valmistus perustuu siihen, että monomeereja ketjutetaan kemiallisissa prosesseissa niin, että niistä tulee polymeerejä. Polymeerejä voidaan myös valmistaa luonnon monomeereistä kuten laktoosista, glukoosista, rasva-hapoista tai glyseriinistä. Tämä tarkoittaa, että biomuovien raaka-aineena voidaan käyttää viljaa, sokeria, tärkkelystä, selluloosaa tai erilaisia rasvoja ja öljyjä.

***

Biomuovien todellinen hyöty on applikaatioissa, joissa biohajoavuus tai kompostoitavuus tuo tuotteeseen selkeän lisäarvon. Biopohjaisuus on myös perusteltua niin kauan kuin raaka-aineet voidaan tuottaa tehokkaasti ja luontoa liikaa kuormittamatta. Biopohjaiset muovit voi kierrättää kuten fossiiliset muovit ja biohajoavat muovit voidaan hyödyntää biokaasulaitoksissa tai teollisissa kompostoreissa, joissa vallitsee oikeat olosuhteet niiden hajoamiselle.

UPM:n biokomposiitti on valmistettu metsäteollisuuden tähteitä ja sivuvirtoja hyödyntäen. Käytännössä uutta metsää ei kaadeta biomuovin valmistuksen takia, vaan materiaali on puuteollisuuden sivuvirta, eli puun eri osat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Sama asia kuin tekstiiliteollisuudessa käytettävä nahka, joka on lihateollisuuden sivutuote. Biokomposiitti koostuu puu- tai sellukuidusta ja muovista, mikä UPM Formi EcoAce-tuoteperheessä on aina biomuivia.

Voi toki kysyä, että pitäisikö metsää kaataa ensinkään ja pitäisikö kaikki puu jättää hiilinieluiksi, mutta se ei olisi realismia, eikä siihen ole toisaalta tarvettakaan, sillä biomuovia voidaan valmistaa myös muista materiaaleista, kuten esimerkiksi vaikka hiilidioksidista. Biomuovin volyymi kasvaa hyvää vauhtia, mutta edelleen öljy on lähde 99%:lle maailmassa vuosittain valmistetulle muoville.

Kaikissa biokomposiiteissa muovin ei tarvitse olla biomuovia, vaan se voi olla jo kertaalleen kierrätettyä. Esimerkiksi yksi UPM:n pioneerituotteista on terassilautamateriaali UPM ProFi Piazza One. Näitä terassilautoja on valmistettu jo 14 vuoden ajan, yrityksen omia, sisäisiä ja asiakkaiden jätesivuvirtoja hyväksi käyttäen. UPM ProFi valmistetaan tarrateollisuuden ylijäämästä ja on terassimatskuna superkestävä: sille pystytään antamaan 25 vuoden takuu ja materiaali pärjää kovissa olosuhteissa. Toki voidaan kauhistella sitä, että kuka laittaa terassille muovia luonnonmateriaalin sijaan, mutta kun ajatellaan asiaa käytännössä, ei valinta ole kovin vaikea: valitako säänkestävä ja vuosikymmeniä kestävä, kierrätysmateriaalista valmistettu tuote, vs. painekyllästetty puu, joka on ympäristön kannalta ihan jäätävä ympäristömyrkky ja kestää käytössäkin huomattavasti vähemmän aikaa. UPM Profi on CPA:n (Circular Plastics Alliance) jäsen ja sitoutunut lisäämään kierrätetyn materiaalin osuutta lankuissa edelleen. Parhaillaan lankkujen materiaalista 75% on kierrätettyä sivuvirtaa.

Kun mietitään ei-fossiilisen muovin etuja fossiiliseen nähden on iso merkitys tietenkin hiilijalanjäljellä: kun verrataan puupohjaisen biokomposiitin valmistuksessa aiheutunutta hiilijalanjälkeä, on se neitseelliseen muoviin verrattuna noin 50% vähemmän/kilo.

Olipa kyse mistä teollisuuden alasta tahansa, tulevaisuudessa meidän on siirryttävä kohti kierrätysmateriaalien käyttöä ja kiertotaloutta — itse asiassa ympäristöministeriö julkaisi muutama viikko sitten periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Vision mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035:

Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään. Palvelullistaminen on osa kiertotaloutta, kun palveluilla esimerkiksi korvataan tuotteiden omistamista maksamalla käyttöoikeudesta tai lopputuloksesta.

Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Se hyödyntää digitalisaatiota tehokkaasti ja uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja. Kiertotalous on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä.

Lähde: ym.fi/kiertotalousohjelma

Kuva: Unsplash / Volodymyr Hryshchenko

Biomuoviset tuotteet ovat aivan yhtä kestäviä, kuin fossiilisesta muovista valmistetut tuotteetkin ja niiden hävittäminen tapahtuu samalla tavalla kuin muiden muovituotteiden. On kuluttajan vastuulla olla omassa päässään vastuullinen ja varmistaa, miten kierrätys tulee hoitaa.

Hämmingiltä tuskin vältytään: EU:n uusi muovidirektiivi on kieltänyt esimerkiksi kertakäyttöaterimet ja uuden sukupolven muoviaterimet voikin konepestä ja käyttää monia kertoja. Myös UPM:n Formi EcoAce-materiaalista valmistetaan aterimia, jotka eivät ole enää laadullisesti kertakäyttöisiä, vaikka siltä näyttävätkin. Olisi melkoista tuhlausta hävittää uuden direktiivin mukaiset aterimet  parin minuutin käytön jälkeen, joten toivottavasti festareilla ja ruokakiskoissa osataan ohjeistaa käyttäjiä palauttamaan ne, jotta aterimet päätyvät pesuun ja uudelleenkäyttöön. Vaatii meiltä kuluttajilta opettelua, olla heivaamatta yhden käyttökerran jälkeen sellaista, mikä perinteisesti on ollut kertiskamaa.

Kaikkien pitää opetella uutta ja sopeutua tulevaisuuden muoviarkeen, olitpa sitten megalomaaninen metsäyhtiö, kauppias tai kuluttaja.

Löydät puolituntisen Studio NO_GO -jakson UPM:n Mikko Lassilan kanssa täältä_—  katso se ja laita kysymyksiä IG:n puolella tai vaikka tämän postauksen perään. Vastailen tai hankin vastauksia teille mielelläni!