Testaan blogissani erilaisia tuotteita ja palveluita. Näistä testituotteista en maksa. Kaikki tämän postauksen tuotteet eivät välttämättä ole testattavaksi saatuja, osan olen saattanut myös ostaa itse.
Vegaanihaaste 2016: uusia makuja
Hyvää uutta vuotta! Monella se on tainnut alkaa paitsi tipattomasti, myös vegaanisti. Kuten lyhyesti jo mainitsinkin, oli jouluateriamme ekaa kertaa vegaaninen — ja myös paras miesmuistiin. Kaikki meistä huokailivat ruoan jälkeen onnessaan ja anoppi kehotti kirjoittamaan muistiin, mitä me oikein söimmekään ja paljonko, koska kerrankin ruokaa oli tarpeeksi vähän. Inhoan sitä, kun safkaa jää yli ja rääppiäiset kestävät viikon. Nyt määrä oli kohdillaan, eikä jääkaappi pullistellut kippoja ja kuppeja joulupäivän aamuna.
Minulla on — tietenkin on — jouluateriamuistikirja, johon joka joulu kirjaan ylös mitä olemme aattoaterialle valmistaneet ja miten mikäkin safka toimi. Jouluaaton illallisemme ei ole koskaan perustunut perinteisille jouluruoille (nautin niistä tosin aina joulupäivänä vanhempieni luona), osittain ruoka-aineyliherkkyyksien ja osittain vaihtelunhalun vuoksi. Meitä on perheessä useampi, jotka emme voi syödä maitoa tai vehnää, eikä lihakaan ole koskaan ollut aattona vaihtoehto. Siksi kattaus on joka joulu vähän erilainen, haluamme kokeilla uusia reseptejä ja etsiä sitä täydellistä jouluruokacocktailia. Tänä vuonna taisimme luoda useammankin safkan, joita epäilemättä nautitaan tulevinakin jouluina.
Palaan näihin aaton ruokiin yksityiskohtaisemmin omassa postauksessaan, sillä ne todella vaativat sen. Halusin lähinnä jakaa oivalluksen, jonka teimme: vegaanius vaatii vähän funtsintaa ja suunnittelua enemmän kuin se oma arkiruokavalio, mutta voi olla ihan superherkullista, yllättävää ja monipuolista. Usein vegaaniruoan äärellä on olo, että jotakin puuttuu, mutta jouluaattona en kokenut niin ollenkaan.
Vegaanihommissa minua on auttanut eniten Ekolon väki. Ekokaupassa ollaan tosi tarkkoja siitä, että valikoima palvelee etenkin vegaaneja ja siksi en ahdistunut yllättävästä vegejoulukäänteestä juurikaan (päätös vegaanisesta jouluillallisesta syntyi vain pari päivää ennen jouluaattoa). Eniten itseäni mietitytti, millä korvaamme joulukalan. Sijalleen hankittiin tempeä.
Tempeä olen syönyt usein Silvopleessä, mutten valmistanut koskaan itse. En kyllä alkuunkaan tajua miksi, sillä niin sairaan hyvää se aattonakin oli! Käytimme kotimaista hernetempeä, jota Sam marinoi usean tunnin ennen kuin laittoi sen juuresten kanssa uuniin. En tiedä onko päässään reseptiä, palaan siihen, jos on.
Mutta siis tempe. Aivan mainio keksintö.
”Tempe tai tempeh on fermentoitu ruoka, joka tehdään yleensä soijapavuista. Tempe on hyvin suosittua Indonesiassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa sekä nykyisin myös länsimaissa etenkin vegaanien keskuudessa.
Tofun tapaan tempe tarjoaa mahdollisuuden parantaa soijapapujen sulamista elimistössä. Tempe eroaa kuitenkin tofusta ravintosisältönsä ja makunsa puolesta, sillä fermentointiprosessin ja kokonaisten papujen käytön vuoksi siinä on enemmän kuitua ja vitamiineja sekä jämäkämpi koostumus ja voimakkaampi maku”.
Kuva ja lainaus: Wikipedia
Tempe voi kuitenkin olla muutakin kuin soijaa. Kuopiolainen Palkuainen valmistaa tempeä suomalaisista palkokasveista: herneestä, sinilupiinista ja härkäpavusta. Ne ovat hyviä valkuaisen eli proteiinin lähteitä ja ovat mainioita korvaamaan lautasella lihan tai kalan. Maustaminen on tosi tärkeää, niin kuin soijatuotteissakin, mutta kunhan saa kiinni maustepurkeista, ei hommassa ole mitään vaikeaa. (Tempe-reseptejä löytyy Palkuaisen sivuilta.)
Me söimme aattona hernetempeä, josta valmistaja kertoo sivuillaan näin:
”Palkuaisen hernetempe valmistetaan pornaislaisen Arolan luomutilan vihreistä kuorituista herneenpuolikkaista. Pakkauskoko 165 g. Maailman ensimmäinen kaupallinen hernetempe (tai korkeintaan toinen).
Ainekset: Herne, vesi, etikka, riisijauho, Rhizopus oligosporus -sieni.
Ravintoarvo per 100 g:
Energia 800 kJ 190 kcal, rasva 0,7 g josta tyydyttynyt 0,1 g, hiilihydraatit 31 g josta sokeri 1,3 g, ravintokuitu 3,1 g, proteiini 13 g, suola 0,002 g.”
Lähde: tempe.fi
Mikäli vietät tammikuun vegaanina, suosittelen ehdottomasti tustumaan kotimaiseen tempeen, ellet jo ole sen kanssa tuttu. Itse olen aika keltanokka vielä, mutta eiköhän tää tästä lähde!
Ellen voisi konsultoida vegaanihommissa osaavaa myyjää, en tiedä kuinka paljon olisin viitsinyt kokeilla erilaisia ja eksoottisia lihankorviketuotteita. Kävin vastaikään Ekolon kehonrakennusta harrastavan miesmyyjän kanssa kiinnostavaa keskustelua siitä, kuinka urheilija voi olla helposti vegaani, vaikka asiaa yhä helposti epäilläänkin. Hän kertoi, kuinka on saanut massaa kasvatettua vegaaneiksi ryhdyttyään helpommin kuin aikaisemmin, usein kun etenkin pumppauspiireissä vannotaan maitorahkan ja tonnikalan nimeen. Jos siis treeni ja vegaanius kiinnostaa, löytyy Ekolon Hakaniemen toimipisteestä kokemusta ja apua.
Mitä tulee uusiin makuihin, on aikaisemminkin blogissa mainittu mangojauhe osoittautunut ihan superiksi keittön vakiovarusteeksi. (Senkin löysin osaavan myyjän suosituksesta).
Esikoinen ei pidä puurosta, mutta kun soseutan sekaan pätkän banaania ja sekoitan muutaman lusikallisen mangojauhetta, uppoaa puuro helposti. Mango on koko perheemme lempihedelmä, mutta tuoreena sitä ei ole aina saatavilla. Jauhe on kätevä pitää kaapissa ja saada mangon makua paitsi puuroon, myös smoothieen tai itse makeutettuun jugurttiin.
Leivitän tofun mangojauheessa, joka itse asiassa on melkein ainoa keino, jolla saan itse tofun maistuvaksi. Heitän pannulle luomukookosöljyä, jossa paistan tofun, johon sekoitan mangojauhetta heti paistamisen alkuvaiheessa. Ihan sairaan hyvää!
Mangojauhe toimii epäilemättä hyvin myös kotimyslissä. Resepti on vasta kehitteillä, palaan asiaan kun se on valmis…
***
Olen muuten miettinyt, miten haluaisitte, että kerron Ekolon kuukausittaisista ale-tuotteista? Olisiko kivointa, että valitsen omat suosikkini, vai että listaan kaikki kunkin kuun kamppistuotteet?
Tässä kuussa kampanjatuotteina (-20%) ovat ihana Aiya Matcha -tee, jonka mukana tulee myös asiaan kuuluva bambuvispilä, sekä Lifefoodin raakaproteiinijauhe ja Cocoan raakasuklaat. Ko proteiinijauheesta ei ole kokemusta, mutta Cocoan suklaat ovat ihania. Olen kirjoittanut niistä reilu vuosi takaperin. Teksti löytyy täältä.
Vegaania tammikuuta ja loistavaa vuotta 2016 kaikille!
Psst… Vegaanihaasteen osalta jeesiä saa kampanjasivuilta, joiden kautta voi saada jopa oman vegaanitukihenkilön!