Mene messuille

Nyt viikonloppuna Messukeskuksessa on monta kiinnostavaa messualuetta. Paahdoin eilen parissa tunnissa läpi kauneus-, terveys- ja muotimessut, jotka tänä vuonna käyttävät yhdessä nimeä I love me. Ihan osuva nimi kieltämättä, siitähän näillä messuilla on kyse. Löysin kaikilta messualueilta kiinnostavia juttuja, joita olisin halunnut jäädä seuraamaan kauemminkin, tällä kertaa vaan ei ollut aikaa. Vietän viikonlopun toisaalla, mutta te jotka olette Helsingissä, lämmin messusuositus ja menovinkki lauantaille: vastikään mainion Trashion-kirjan julkaissut Outi Pyy on 11.30 Fashion Loungessa Jaakko Selinin haastattelussa ja 12.00 alkaen Palonin osastolla jakamassa nimmareita kirjaansa (joka muuten on u-pe-a!).

Muotimessujen puolella oli taas suureksi osaksi aivan järkyttävää kamaa, mutta helmiäkin löytyi! Esimerkiksi ikisuosikkini Aki Choklat, jonka kengät eivät tällä kertaa tosin kauheasti kiinnostaneet. Tämä vyölaukku sen sijaan paljonkin:

Kätevä, kaunis, söpö, moderni ja perinteinen. Huopavyölaukku, ihan loistava. Tämä Katri Niskasen huppuasia säväytti myös. Yksinkertaista ja käytännöllista designia. Ja kaunista, tietenkin kun on Katrista kyse.

Myös Maguba löytyi messuilta (tosin vieläkään ei näkynyt värjättyjä pohjia, joita voi ihailla merkin nettisivuilla). Kuvan vaaleanpunaiset puukkarit näyttäisivät ihanilta värikkäitten sukkien kanssa — käyttäisin omianikin niin, ellei ulkona olisi noita märkiä lehtiä. Ne kun puukenkien alla ovat hengenvaarallisia…

Jussi Salmisen Olav-vaatemerkki oli mulle uusi juttu. Alapuolen kuvan vaatteen kankaassa on kuparilankaa, jonka ansiosta vaatetta voi itse muotoilla haluamaansa asentoon. Ihan mahtava!

Merkin eläimellinen meininki, sekä paita, housut että laukku kiehtovat myös (elukka on roadkill).

…Ja eläinkunnasta puheen ollen:

Sovitin tätä 2OR+BYYAT´n strutsinsulkaliiviä ja kuulin Minna Cheungilta, että sulat ovat lintujen luonnollisesti pudottamia. Niitä ei siis ole otettu eläimiltä väkisin.

Funtsin liiviä aikani ja päätin ostaa sen. Ihanan lämmin, kaunis ja supermonikäyttöinen. Mitä mieltä olette te: onko strutsinsulkaliivi ok, vai näyttääkö se liikaa turkikselta? Mulle on tärkeintä se, että itse tiedän, mitä vaatteeni edustavat, mutta mielipiteenne kiinnostaa silti. Uusia turkiksia tai turkisteollisuutta en puolla millään muotoa. Enkä tietenkään myöskään halua lintuja rääkättävän muodin vuoksi. Tällainen sulkien talteenotto sen sijaan on musta täysin ok.

Kosmetiikkamessujen puolella tein täsmäiskun luonnonkosmetiikkaosastolle. Oikeastaan en löytänyt uusia merkkejä, ala kun on sen verran tuttu, että tunnen melkein kaikki merkit maahantuojat. Virolainen Joik on monille teille varmaan silti uusi merkki, johon Tallinnassa matkaavat ovat saattaneet Virossa törmätä. Joik oli tietääkseni messuilla mukana ekaa kertaa. Merkkiä myy Suomessa Sofia store.

Brändi edustaa luonnonkosmetiikkaa ja tietääkseni tuotteet täyttävät luonnonkosmetiikan kriteerit, mutta näiden kynttilöiden odööreista en olisi ihan varma. Tuoksukynttilät ovat aivan ihania, mutta tuoksuvat musta aavistuksen liian keinotekoiselle. Palaan kuitenkin asiaan vielä omistamalla Joik-merkille oman postauksensa.

Kotimaisen Flow-kosmetiikan ständillä oli paljon uutuuksia, suosittelen tsekkaamaan sen! Oma suosikkini, ruusukasvovesi oli saanut kaverikseen kaksi muuta kasvovettä ja mm. monitoimihamppuvoide lähti mulle testiin. Palaan siihen myöhemmin.

Flow kosmetiikan lisäksi myös Inkuton ständillä oli uutuuksia, mm. naamioita ja huulijuttuja. Ja jo ihanan Edemin vuoksi kannattaa piipahtaa: naisen energia, draivi ja hehku on sitä tasoa, että harvoin näkee*. Inkuton ständi löytyy luonnonkosmetiikka-alueen sijasta messualueella terveysmessujen puolelta — niin kuin myös Hauschkan, kuulemma. Mä en tosin löytänyt sitä mistään?

Luonnonkosmetiikkamerkkien hajanaisuus messuilla ehkä vähän harhauttavaa, mutta tavallaan aika ihanaa: se että tietyt luonnonkosmetiikkabrändit voivat sijoittaa itsensä sekä kosmetiikka- että terveyspuolelle kertoo mielestäni aika paljon. Eipä tulisi varmaan yhdellekään tavanomaisen kosmetiikan merkille mieleenkään ottaa pöytäpaikkaa terveyspuolelta — eikä sitä varmaan annettaisiinkaan. Mitäpä tekemistä vaikka L´Oréalilla olisi terveyden kanssa? NiinPä.

Terveymessuilla pakuri oli kova sana. Pakurinkin voisi sijoittaa terveysmessujen sijaan myös luonnonkosmetiikkapuolelle, ehkä pakurituotteita on jo ensi vuonna messujen aikaan kosmetiikka-alueellakin. Koivun mahlaa tarjoiltiin Mádaran ständillä, sitä kun on sarjan uudessa anti age -tuoteperheessä. Näin se ravinto ja keuneudenhoito alkavat olla yhä lähempänä toisiaan. Kun kerran ruokaillessamme suosimme luomua, aitoa, käsittelemätöntä ja puhdasta, miksi suurin elimemme, iho, voisi parhaiten synteettisistä raaka-aineista?

 Messuilla edustettuna myös eräs laadukas julkaisu, jonka uusimmassa numerossa on hyvä kolumni. 😉

Messukeskuksen anti on viikonloppuna monipuolinen, joten rahoilleen saa kyllä vastinetta jos päättää piipahtaa. Mikäli kuitenkin olet käsillätekijä-sorttia, kannattaa askeleiden antaa viedä Messukeskuksen sijaan Kaapelitehtaalle. Sieltä löytyy nimittäin tee-se-itse -kulttuurin festivaaliWÄRK:fest. Ohjelma kuulostaa ihan mainiolta!

* Tiedoksi, että Edem tekee aivan MAHTAVAA afrikkalaista hierontaa, jollaista en koskaan aikaisemmin ole kokenut. Siinä mm. hierotaan pyyhkeen avulla, joka kuulostaa erikoiselta, mutta tuntuu hyvältä. Ihana kokemus, suosittelen.