Kemikaalifiksu keittiö ammentaa art decosta ja ysäristä
Vuoden suurin henkilökohtainen projekti on saatu päätökseen: uuden kodin remontti. Kerroin kesäkuussa, mikä on lähtötilanne ja tavoite, nyt ollaan keittiön osalta maalissa ja palaan luvatun mukaisesti aiheeseen materiaalien osalta.
Puhdas sisäilma puhuttaa suomalaisia yhä enemmän ja minulle oli projektin alusta saakka itsestään selvää, että kodin ratkaisut on tehtävä niin, että minimoidaan turhat kemikaalit huoneilmassa ja annetaan ilman kiertää mahdollisimman hyvin. Lisäksi halusin persoonallisen ja kauniin keittiön, jossa on otettu huomioon myös kuvausolosuhteet: keittiö on suunniteltu niin, että voin toteuttaa siellä työprojekteja. En siis suunnitellut yhdessä sisustussuunnittelijani Meja Hynysen kanssa pelkästään henkilökohtaisen kodin keittiötä, vaan studiotilaa, jossa voidaan kokkailla kameran kuvatessa. Kotini on myös työpaikkani ja keittiön tulee palvella duunin tekemistä, sekä ruoanlaittoa että kuvaamista.
Kaikki halutut ominaisuudet täyttyivät Puustelli miinuksen kanssa. Olen useamman vuoden ajan seurannut kyseisen keittiökonseptin meininkiä ja toivonut, että kohdalle osuisi jonakin päivänä keittiörempan tarve. Merihaan neliössä tarvetta oli, sillä asunnon vanha keittiö ei palvellut käytännön arkea tai työolosuhteita ja lisäksi se oli omaan silmään ihan väärää tyyliä. Pakko kuitenkin todeta, että se oli ikäänsä nähden jopa yllättävän hyvässä kunnossa, ja sen vuoksi laitoinkin keittiön kiertoon, se ei siis päätynyt kaatopaikalle.
Keittiö ennen:
Keittiön 3D-mallinnus:
Valmis keittiö:
Tämä kuvasarja havainnollistaa, miten paljon keittiö muuttui ja miten hyvin mallinnus näyttää lopputuloksen. Niemekkeen lasitiilet eivät suunnitelmassa toki näy, koska ne on hankittu erikseen muualta, mutta hyvin tästä saa irti siltikin.
Keittiöni suunniteltiin ovien ympärille. Kun näin Puustellin showroomilla tummat FosbART-ovet, olin heti myyty: kuinka kiinnostavan näköinen, eläväpintainen materiaali! Meja komppasi ideaani ja niin lähdimme rakentamaan kokonaisuutta ovien ympärille. Tummanruskeana OSB-ovet näyttivät mielestäni parhaalta (värivaihtoehtoja on Puustellin sivuilla 30) ja olivat samaa sävyä kuin ikkunapuut ja lattiani, joten oli helppo valkata ne.
Lisää värivaihtoehtoja löytyy Puustellin sivuilta >>>
Kyseessä on 21 mm. paksu FOSB-levy (Furniture Oriented Strand Board), joka rakentuu pitkistä puulastuista, joiden ristikkäinen rakenne tuo levyyn sekä kestävyyttä että rouhean näköisen pintastruktuurin. OSB-levy on pintaharjattu ja sävytetty, kalusteen pinnalla on vesiohenteinen petsi ja lakka. Liimat, joita kokoonpanossa käytetään, eivät sisällä formaldehydiä. Puhtaiden materiaalien ja myrkyttömän tuotantoprosessin myötä FosbArt-ovilla on paras sisäilmaluokitus M1.Ovet valmistetaan Puustellintehtaalla Harjavallassa.
Keittiössä on myös valkoiseksi maalattua koivua, keittiön yläkaappien lasiovien kehyksessä. Kaikki Miinus-puulajit, koivu, mänty, tammi sekä erikoisviilut, valmistetaan kasvatetuista, nopeasti uusiutuvista puulajeista. Jokainen puulaji on lähtöisin PEFC- ja FSC-metsistä, joita hoidetaan hyvin ja uudelleenkasvatuksesta huolehditaan.
Kirjoitin kesäkuun postauksessa, että Miinus-keittiöstä on:
”… eliminoitu materiaalit, jotka tuottavat huoneilmaan esimerkiksi turhaan VOC-päästöjä. Miinus-keittiön materiaalivaihtoehdoista on poistettu mm. MDF ja lastulevy, laminaatti- ja melamiinipinnat. — Miinus-keittiöiden sisäilmamittaustulos yltää jopa puolet puhtaampaan tulokseen, kuin mitä M1-raja-arvo määrittelee.”
Lue kesäkuun postaus täältä >>>
Keittiön rungon materiaali ja rakenne on koko keittiön ydin. Miinus-keittiön rungossa on samaa ideaa kuin Lundiassa: saman rungon käyttötarkoitusta voidaan muuttaa, vaihtamatta itse runkoa. Välinekaapin voi vaihtaa vaikkapa laatikostoksi tai päinvastoin. Seinäkaapista tulee hetkessä kuivauskaappi, lasivitriini tai avohylly. Miinus-runkojen osat, sivut ja ovet ovat helposti irrotettavissa ja vaihdettavissa.
Miinus-keittiön runkomateriaali on biokomposiittia ja sitä kehiteltiin vuosia. Lopputuloksena on ekologinen ja täysin kierrätettävä materiaali, jonka suurimmat edut ovat keveys, kestävyys, muuntautumiskyky ja puhtaus. Keveys helpottaa siirtämistä, asennusta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä. Kestävyyttä on materiaali, jonka voi siirtää, asentaa ja purkaa yhä uudelleen. Myös vedenkestävyys sekä kylmän ja kuuman kestävyys ovat etuja, jotka tavalliselta runkomateriaalilta puuttuvat. Puhdas huoneilma on kaiken a ja o: biokomposiitissa terveydelle haitallista formaldehydiä 0 %. Myös biokomposiittirungot valmistetaan Suomessa.
Itselläni on Miinus-runkoa paitsi keittiössä, myös kodin muissa säilytysjärjestelmissä. Eteisen ja käytävän kaapeissakin on hengittävät Miinus-rungot. Hengittävyys tarkoittaa käytännössä, että biokomposiittirungon rakenteen vuoksi (kuva oikealla ja alla) ilma pääsee kiertämään eri tavalla kuin suljetussa rungossa. (Mikäli haluat tutkia tehtyjä ilmanlaatutestejä, löydät ne: M1-luokitus / Rakennustiedon sivuilta.)
Keittiön taso on kotimaisen Louhi Stonesin erikoiskvartsitaso Louhi Super Calacatta nimeltään. Halusin tummiin oviin vaalean tason, mutten ihan tylsää, ylsiväristä valkoista kuitenkaan. Mejan kanssa olimme yksimielisiä siitä, ettei kuviointia saisi olla liikaa, ettei lopputulos ole ovien kanssa liian levoton ja vastaus oli Super Calacatta, jossa kuvio on tosi isoa ja harvassa. Erikoiskvartsitaso näyttää todella arvokkaalta, mutta on käytössä kvartsia tai marmoripintaa kestävämpi: pinta kestää 1000 asteista kuumuutta. Lasimaisen pinnan ansiosta pinta on likaa hylkivä ja kuuman kestävä.
Kvartsi on käytännössä teollisesti aikaansaatua kivimassaa, jota valmistetaan eri menetelmin käyttämällä luonnon mineraaleja ja sidosaineita. Louhi Stones valmistaa tasonsa Suomessa, mutta kivimateriaaleja tulee eri alkuperämaista. Oman erikoiskvartsitasoni alkuperämaa on Kiina.
Itseä ilahdutti Puustellin showroomilla tasomateriaaleja läpikahlatessa tieto, että yritys on tarkka kivimateriaalin alkuperän vastuullisuudesta. Muutama malli oli esimerkiksi poistumassa mallistosta siksi, ettei alkuperän louhintaolosuhteiden eettisyydestä voitu mennä takuuseen.
Runkojen, ovien ja tason lisäksi tarvittiin kodinkoneet, vetimet, hana ja allas.
Kodinkoneista jääkaappi-pakastin, tiskokone ja mikro tilattiin Puustellilta, liesi ja uuni hankittiin muualta, sillä halusimme ne valkoisina, jotta uppoaisivat kivitasoon mahdollisimman huomaamattomasti. Jääkaappi-pakastin ja tiskikone ovat Siemensin, mikro Electroluxin. Valitsin ne keskihintaluokasta; en ottanut halvinta enkä kalleinta.
Valkoinen liesi on merkiltään De Dietrich ja uuni Teka. Molempia merkkejä myy esimerkiksi Netrauta.
Keittiön vetimiksi valittiin Puustellilta Cone (alakaapit) ja Edge (yläkaapit). Hana ja allas on hankittu erikseen Tapwellilta. Allas on mallia TA5040 kupari ja hana ARM 885 kromi.
Mieletön liesituuletin puolestaan (kuva alla) on Falmec. Meja oli bongannut Masamer Oy:n maahantuoman liesituulettimen, jossa on supertehokas suodatin. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että keittiö on keskellä kotia, eikä meillä ole erikseen olohuonetta, vaan kaikki oleilu tapahtuu pääasiassa tässä tilassa. Siksi ruoanlaiton käryt on saatava hallintaan tehokkaasti ja sen tämä design-valaisimelta näyttävä liesituuletin tekee. Tuote valmistetaan Italiassa ja Suomessa näitä myy esimerkiksi Netrauta.
Isossa roolissa on keittiön palapeiliseinä, jonka Meja suunnitteli ja miehensä Matias toteutti. Käytännössä metsästimme Torista erikokoisia ja sävyisiä palapeilejä, joista Meja suunnitteli näyttävän kokonaisuuden. Peilejä on viittä eri sävyä ja tetris piti suunnitella moneen kertaan: osassa peilejä on fasettireuna ja jotta sävyt toistuvat säännöllisen epäsäännöllisesti, oli hommaa kerrakseen. Mutta täydellinen tuli!
Keittiön niemekkeen alle Meja suunnitteli talon rakennusvuoden henkeen (-85) lasitiiliseinän, joka on kodin katseenvangitsija. Se sopii täydellisesti valkoisen kivitason alle, tumman keittiön ja lattian lookia freesaamaan. Lasitiilet ovat Vitrean ja sävy on Pilvi 190. Matias veti ledivalokiskon lasitiilten ylälaitaan ja valo muuttaakin seinän sävyn ihan täysin. Alla lasiseinä iltavalaistuksessa.
Keittiö on toiminut arjessamme superhyvin ja erittäin hyväksi ratkaisuksi on osoittautunut aamiaiskaappi: mulla on sekä blenderi, mehukone, leivänpaahdin että soodakone kaapissa, poissa rumentamasta keittiön harmonista tunnelmaa. Ne saa kätevästi esille tarpeen tullen, myös mikro on kaapin sisällä.
Rakastan käteviä vetolaatikoita, joissa mausteet ja teelaadut ovat särmässä järjestyksessä ja kaappitilaa on muutenkin just hyvin. Kaikelle on paikkansa ja on kätevää yksin asuvana vanhempana sosialisoida niemekkeen äärellä ruokailevan jälkikasvun kanssa samalla, kun operoi itse tiskikoneen kanssa tai touhuaa keittiössä muuta. Tuntuu, että pystyn olla tässä keittiössä arjessani tehokkaampi kuin koskaan aikaisemmin ja se säästää arvokkaita minuutteja muuhun. Lapsenikin ovat kokeneet saman. Ehkä paras palaute on tullut esikoiselta (11-v), kun Isla totesi, että ”täällä Merihaan kodissa kaikki tuntuu jotenkin helpommalta kuin aikaisemmin”. Meinasi itku tulla, tää on meille aivan ihana koti.Hinnoista: keittiö on toteutettu yhteistyössä Puustellin kanssa, joten osan keittiön arvosta olen kattanut tekemällä sisältöjä (kuten esimerkiksi tämän artikkelin). Sinun lukijan osalta kiinnostavin tieto on tietenkin normaali listahinta kaikelle, joten tässä ne eriteltynä:
- Kalusteet: 15 278€
- Kivitaso: 8 509€
- Kodinkoneet: 3 093€
- Asennustyö: 2 700€
- Liesi ja uuni: 899€, 529€ = 1428 €
- Liesituuletin: 2493 €
- Lasitiilet: 12,90 € / kpl, tiiliä kului 40 kpl = 516 €
- Allas ja hana: 671€, 501€ = 1172 €