Menu

Suomalainen, kahvisi on liian halpaa

”Euroopan Unionin tulisi määritellä epäeettinen tuotanto laittomaksi” toteaa suomalainen kahvialan moniottelija Lari Salomaa keskustelussa, jossa saman ”pöydän” eli käytännössä verkossa käytävän keskustelun äärellä ovat Reilun kaupan viljelijät ja suomalaiset kahvin-, viini- ja kukka-alan huippuammattilaiset sekä loppukäyttäjät. Käynnissä on uusi Reset the Biz -verkostoitumistapahtuma, jossa ensi kertaa käydään Reilun kaupan tuottajien ja loppukäyttäjien välillä vuoropuhelua siitä, minkälainen tuotanto olisi mahdollisimman reilua ja ympäristöystävällistä liikentoimintaa. Reilu kauppa on tänä syksynä, osana vastikään järjestettyä teemaviikkoa startannut vuoropuhelut, joiden tavoitteena on synnyttää uudenlainen keskusteluyhteys tuottajamaiden ja loppukäyttäjämaiden välille. Reset the Biz on lähtölaukaus.

Reset the Biz -verkostoitumistapahtuman tavoitteena on muuttaa Reilun kaupan järjestelmää sisältäpäin. Siinä missä esimerkiksi Slush kutsuu vuosittain kansainvälisiä kasvuyrityksiä, sijoittajia ja mediaa yhteen, haluaa Reilu kauppa olla mahdollistamassa kohtaamisia ja innovaatiota tuotantomaiden ja loppukäyttäjien välillä tavalla, jota ei ole kokeiltu koskaan aikaisemmin. Syksyn 2020 tapahtumat keskittyivät teemoiltaan kahvin, viinin ja kukkien tuotantoon.

Kuluttajana tuntuu raskaalta tiedostaa, että arkisten luksustuotteidemme eteen raadetaan kestämättömissä olosuhteissa. Vaikka itse valitsisin aina Reilun kaupan tuotteen, ei naapuri välttämättä tee niin. Miksi vuonna 2020 epäeettinen tuotanto on ylipäänsä enää mahdollista ja joudumme maksamaan ekstraa varmistaaksemme sen, että tuote olisi mahdollisimman reilu? Lainsäädännön tuki puuttuu. Mitä jos kaikki tuotanto olisi eettistä?

Reilu kauppa takaa jo nyt viljelijöilleen monia etuja, jotka mahdollistavat mm. terveydenhuollon, äitiysloman ja koulutuksen, mutta mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Reset the Biz -tapahtumassa pohditaan yhdessä, miltä entistä reilumpi Reilu kauppa näyttäisi.

Reilu kauppa, Reilun kaupan viljelijät, kahvi, viini, eettisyys, Reset the Biz, Fair Trade, ekologisuus, eettisyys

Syksyllä 2020 Reset the Biz -sessioita on järjestetty kolme, löydät linkin kaikkiin keskustekuihin ja videomateriaaliin artikkelin lopusta. Kuvassa Reilun kaupan kukkien viljelijä Wenedemeneh Engida Etiopiasta ja FlowerResquen perustaja Kati Mayfield Helsingistä.

Bolivialainen kahviasiantuntija Enrique Calderón haluaisi tietää, mihin ja kenelle kahvipavut päätyvät: ”Emme tiedä miten suomalainen kuluttaja nauttii kahvinsa, emmekä tiedä, mitä kahvinjuoja tietää meistä. Haluaisimme infoa” mies toteaa painokkaasti ja peräänkuuluttaa vuorovaikutuksen tärkeyttä ja informaation jakamista. On selvää, että häntä kiinnostaa paljon se, mihin maahan ja keiden kahvikuppeihin Reilun kaupan työn hedelmät päätyvät. Suomalainen Salomaa toteaa, että kaiken tiedon tulisikin olla jaettu avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta alkutuottaja olisi paremmin kartalla lopputuotteesta ja toisaalta kuluttaja perillä siitä, kuka kahvipavut on viljellyt. ”You farmers should be shareholders in my company in Finland and I should be one on yours!” hän toteaa.

Reilun kaupan vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi nostaa puheenaiheeksi hinnan: miksi kahvin pitäisi olla halpaa? Suomalaiset suhtautuvat kahviin edullisena hyödykkeenä, jonka poisheittämiseen on matala kynnys, vaikka kahviin tulisi suhtautua kuten luksukseen. ”Ei kukaan vedä samppanjaakaan viemäristä alas, miksi kahville tehdään niin?” Suomalaisten asenne kahviin kieltämättä saattaisi kaivata vähän ravistelua ja moni varmasti olisi valmis maksamaan kahvipaketista enemmän, jos hinnalla tietäisi takaavansa esimerkiksi viljelijän lapselle koulutuksen.

Onpa äänessä sitten suomalaisen Mokkamestareiden perustaja Reija Paakkinen, bolivialainen kahvin viljelijä Hugo Chinchero, Reilun kaupan Nahi, kahviammattilainen Salomaa tai Reilun kaupan latinalaisen viljelijäverkoston (CLAC) Ximena Herrera, on kaikilla yhteinen mielipide siitä, että ratkaisun avaimet ovat nuorilla. Salomaa huokaisee menettäneensä toivon vanhempien sukupolvien osalta, kuitenkaan ketään syyllistämättä: ”Tietoa ja osaamista ei ole ollut tarpeeksi saatavilla, maailma on muuttunut ja nuoret voivat muuttaa pelin. He myös haluavat muutosta.” Mokkamestareiden Paakkinen korostaa, että kuluttajat haluavat totuuden, eivät söpöjä satuja, vaikka tarinallisuus onkin trendikästä ja yhä useammat elintarvikkeet myydään meille elämyksinä. ”Kukaan ei halua tulla viherpestyksi, totuudelle on nyt tarve ja informaatiota halutaan paljon. Tarvitaan humaaneita kertomuksia siitä, mistä kahvimme tulee.”

Reset the Biz: Coffee from Snacksize on Vimeo.

Ilmastonmuutos huolettaa Reilun kaupan viljelijöitä.  Siinä missä edelliset sukupolvet ovat taistelleet köyhyyttä vastaan, ovat uudella sukupolvella vastassaan myös muuttuvat ja ennakoimattomat sääolosuhteet. Monille nuorille kahvibisnes onkin ajatuksena liian rankka tie kuljettavaksi toteaa Calderón, joka työskentelee Coopeagri-nimisessä osuuskunnassa kahviasiantuntijana ja koittaa innostaa nuoria kahvibisneksen pariin. Olennaisinta on saada aikaiseksi mahdollisimman turvalliset ja eettiset työolot: ”It´s not about the money, it´s about fair conditions! mies alleviivaa. Bolivialainen kahvin viljelijä Hugo Chinchero on kuitenkin optimistisempi: “Uusi viljelijäsukupolvi on jo muuttanut kahvibisnestä. Ei ole muuta tapaa toimia, kuin se, että kunnioitamme ympäristöä ja ihmisiä”.

Reilu kauppa, Reilun kaupan viljelijät, kahvi, viini, eettisyys, Reset the Biz, Fair Trade, ekologisuus, eettisyys

Bolivialainen kahviasiantuntija Enrique Calderón osallistui verkon yli käytävään Reset the Biz -kahvikeskusteluun.

 

Reset the Biz -viinikeskustelussa sommelier Johan Borgar nostaa esiin mielikuvat siitä, mitä viinin valmistus on. Monen mielikuvissa viinin viljelyn kuvitellaan tarkoittavan iloista, ranskalaista maanviljelijää. Todellisuudessa viiniala on hyvin perinteinen ja hierarkinen. Borgar näkee toivon uudessa sukupolvessa, joka haastaa vanhoja valtasuhteita ja -rakenteita. Reilun kaupan verkoston Sandra Ndlovu (Southern Africa Network SAN) muistuttaa, että tilanomistajan ja työntekijän suhde on aina ollut ”power versus someone with no voice”, mutta tämä on vihdoinkin muuttumassa. Nyt on tärkeää luoda vuoropuhelua, verkostoja ja mahdollisuuksia nuorille tekijöille innovoida ja kehittää uusia konsepteja viinialan sisällä. Olennaista on saada myös pienet viinialan toimijat mukaan Reilun kaupan järjestelmään.

 

Reset the Biz: Wine from Snacksize on Vimeo.

Kolmannessa Reset the Biz -keskustelussa kokoontuvat yhteen kukka-alan ammattimaiset Suomesta ja Etiopiasta. Esille nousee etenkin työntekijöiden sosiaalinen asema: ”Etiopiassa osa työntekijöistä joutuu jättämään työnsä, koska heillä ei ole mitään paikkaa, mihin he voisivat laittaa lapsensa”  kertoo Hailu Kebede Dümmen Orange -kukkayrityksestä. Suomalaiseen päivähoitojärjestelmään tottuneelle tuntuu utopialta yhteiskunta, jossa minkäänlaista taetta työelämään osallistumisesta ei lasten saamisen jälkeen olisi. Tämä asettaa etenkin naiset miehiä alempaan asemaan ja vaikeuttaa paitsi elannon tienaamista, myös tulevaisuuden suunnittelua. Reilu kauppa pyrkiikin parantamaan naisten asemaa, mm. 3 kk äitiyslomam takaamalla.

Keskustelussa nousee esille myös laatu: pelkkä sertifikaatti ei enää riitä, Reilun kaupan tuotteiden täytyy kilpailla tavanomaisten kanssa laadussa ja laadukkaiden tuotteiden sekä tuotekehityksen takeena ovat hyvät työolot ja reilu palkkaus, toteaa Reilun kaupan toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Kun kuluttajat ovat tyytyväisiä, he ostavat uudestaan ja kauppa tilaa tuotteita myyntiin — melko yksinkertaista. Keskon myyntipäällikkö Suvi Seppälä toteaa, että Reilun kaupan kukat ovat tunnetusti hyvälaatuisia ja asiakkaat ostavat niitä mielellään.

Reilu kauppa, Reilun kaupan viljelijät, kahvi, viini, eettisyys, Reset the Biz, Fair Trade, ekologisuus, eettisyys
Kukkaviljelijöiden edustaja Wenedemeneh Engida Etiopiasta ja Kati Mayfield FloweRescuesta.

 

Olennaista on oivaltaa, että Reilun kaupan viljelijät eivät kaipaa valkoisia pelastajia, vaan rehellisen toimeentulon ja ansaitsemansa arvostuksen. Heillä tulee olla puitteet innovoida uutta, tulla kuulluiksi ja ennen kaikkea he haluavat saada tietoa meistä suomalaisista. Suomalaiset kuluttavat kansainvälisesti paljon Reilun kaupan tuotteita, mutta ymmärrys suomalaisista kuluttajista on monille viljelijöille harvinaista. ”Reset the Biz mahdollistaa keskustelun käymisen uudella tavalla“, toteaa Reilun kaupan viestintä- ja markkinointipäällikkö Mirka Kartano tapahtuman ydinajatuksesta.

Reilu kauppa takaa meille arjen luksusta: kahvi, suklaa, tee, pähkinät — harva voi kuvitella elävänsä ilman edellä mainittuja. Reilun kaupan imago kuitenkin on hieman vanhahtava ja etäinen, onko kyse pelkästään brändäyksestä? Tuskin. Ihmisoikeudet eivät yksinkertaisesti ole tarpeeksi seksikäs aihe, eläinten oikeudet tai ympäristö kiinnostavat enemmän kuin se, kuka ruokamme tuottaa. Miten tämän voisi muuttaa? Miten saataisiin paitsi kuluttajat kiinnostumaan ja arvostamaan ja toisaalta tuottajat itse innovoimaan ja koko Reilun kaupan järjestelmän kehittymään? Paneeli puhuu kuin yhdestä suusta: ”Informaatiolla”. ”Seuraavan sukupolven avulla.” ”Tarvitsemme vuoropuhelua.” ”Tarvitsemme arvostusta!”

Hienoa, että Reilu kauppa on käärimässä hihat.

***

Reilun kaupan viljelijöiden, suomalaisten kahvi- kukka- ja viinialan ammattilaisten, Suomen Reilun kaupan ja luovan toimisto Måndagin välillä käydyt Reset the Biz -keskustelut ovat luettavissa kokonaisuudessaan auki litteroituina täällä. Kampanjavideot, joihin on leikattu kohokohtia keskusteluista, löydät puolestaan täältä.

Ei kommentteja Jätä kommentti

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.