KOLUMNI: Kierrätysmateriaalien epäpuhtaudet kiertotalouden hidasteena

Ympäristöä tuhoava luonnonvarojen ylikäyttö ja fossiilitalous ovat tulossa tiensä päähän ja meidän on aika siirtyä kohti resurssiviisaampaa arkea. Tarvitsemme kiertotaloutta, jossa tuotteiden materiaalit säilyttävät arvonsa ja pysyvät kierrossa niin pitkään kuin mahdollista, jolloin jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kiertotaloudessa neitseelliset raaka-aineet korvataan ylläpidolla, uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä. Myös jakamistalous ja biotalous voidaan nähdä osana kiertotaloutta, koska ne vähentävät ja säästävät luonnonvarojen kulutusta.  Sitran laatima Suomen tiekartta kiertotalouteen vuosille 2016-2025 ilmentää melko hyvin kiertotalouden eri osa-alueita. 

Materiaalien kiertoa voidaan havainnollistaa käytännössä esimerkiksi tekstiilien kierrolla.

1. Ylläpito. Ylläpitoa edustaa vaatteiden ja muiden tekstiilien korjaus: tekstiilistä valmistetun tuotteen laadun tulee palvella sen pitkää käyttöikää, jolloin tuotteen korjaus on validi vaihtoehto – loppu pikamuodille!
2. Pitkää käyttöikää edustaa myös tekstiilin uudelleenkäyttö, mikä voi kuluttajan näkökulmasta tarkoittaa käytännössä second hand -vaatteiden hankkimista uusien sijaan – vintagella voittoon! Suomessa poistetaan vuosittain käytöstä noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä, eikä kyseisten tekstiilien kierrätysaste ole päätähuimaava: noin 80% poistotekstiilistä hyödynnetään energiana ja vain murto-osa päätyy kierrätykseen.
3. Poistotekstiilit on mahdollista kierrättää uudelleen kuiduiksi, uusien tuotteiden raaka-aineeksi tai hyödyntää sellaisenaan, jos tuotteen laatu sen sallii. Suomen Tekstiili & Muoti –liitto on esittänyt ratkaisuja tekstiilien kiertoon Kiertotalouden kärjessä –hankkeissaan sekä esittämällä Euroopan unionin (EU) tasolle tekstiilistrategiaa sekä Suomeen tekstiilitiekarttaa. 

Materiaalien uusiokäytön ongelmakohtia 

Hiilineutraaliin, resurssiviisaaseen kiertotalouteen siirtyminen ei ole mikään ongelmaton prosessi, mutta välttämätöntä se on. Esittelen seuraavaksi ongelmakohtia liittyen materiaalien kiertoon. Materiaalien kierron ongelmakohdat palautuvat kierrätettyjen materiaalien turvallisuuteen. Turvallisuusriskit ovat osin todellisia, mutta perustuvat toisaalta myös mielikuviin jätteistä. Mielikuvien on argumentoitu muodostuvan jopa suurimmaksi kiertotalouteen siirtymisen esteeksi!

Materiaalin imago vaikuttaa sen houkuttelevuuteen kierrätysmateriaalina. Esimerkiksi ihmisperäisiin jätteisiin – eli kakkaan ja pissaan – liittyvien mielikuvien voidaan nähdä olevan ravinteiden tehokkaan kierron tiellä. Fosfori on kaikkea elämää ylläpitävä – erityisesti maataloudessa hyödynnettävä – ravinne, jonka mineraalivarantojen on ennustettu loppuvan maapallolta jo seuraavan 50 vuoden aikana, mikä voi merkitä paljon fosforia kuluttavalle nykymaataloudelle katastrofia ja jopa ruoan tuotannon puolittumista. Tästä syystä fosfori on saatava tehokkaasti kiertoon. Yksi suuri fosforikeskittymä ovat puhdistamolietteet, joiden hyödyntämisen lannoitevalmisteena lainsäädäntömme sallii, kun lietteet on käsitelty laissa määrätyin tekniikoin. Suomen suuret elintarvike- ja rehuteollisuuden viljanostajat ovat kuitenkin asettaneet puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttökiellon sopimusviljelijöilleen ja perustelleet tätä lietteiden imagohaitalla sekä kuluttajien haluttomuudella ostaa puhdistamolietepohjaisilla lannoitevalmisteilla viljeltyjä tuotteita. 

Puhdistamolietelannoitteiden käytön ongelmallisuus ei kuitenkaan palaudu ainoastaan sosiaalisiin seikkoihin (eli kuluttajien mielikuviin kakasta ja pissasta), sillä riskin voidaan nähdä olevan myös osin todellinen: nykyisillä teknologioilla puhdistettuihin lietteisiin todella jää epäorgaanisia ja orgaanisia haitta-aineita sekä mikromuoveja, joiden yhteisvaikutusten aiheuttamasta riskistä ympäristölle tai ihmisten terveydelle ei ole Suomen oloissa vielä kattavasti tutkimustietoa ( haitta-aineiden yhteisvaikutuksia tutkitaan parhaillaan). Potentiaalisimman riskin ympäristölle aiheuttavat lietteiden sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet, joita ovat muun muassa erilaiset palonestoaineet, muovin pehmentimet, erilaiset lääkeaineet sekä kosmetiikan sisältämät yhdisteet – oodi luonnonkosmetiikalle! Ekologisen ongelmallisuuden osalta elintarvike- ja rehuteollisuuden toimijat ovat vedonneet haitta-aineiden aiheuttamaan terveysriskiin, jonka osalta ne näyttävät odottavan eräänlaista saavuttamatonta nollariskitasoa. Nykytiedon valossa – joka perustuu eri haitta-aineiden yksilöllisiin vaikutuksiin – puhdistamolietelannoitteiden maatalouskäyttöä ei voida nähdä terveysriskinä, eli kakkaan ja pissaan liittyvät mielikuvat näyttelevät suurta roolia teollisuuden toimijoiden asettaman puhdistamolietelannoitteiden käyttökiellon taustalla.

Vaaralliset kemikaalit materiaalivirroissa

Yksi kiertotalouden haasteista ovat tuotteiden ja materiaalien mukana kiertävät haitta-aineet. Materiaalien uusiokäyttöön tuleminen saattaa usein kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä ja ne saattavat tämän vuoksi sisältää jo nykyisin kiellettyjä aineita, mm. rakennusmateriaalit ovat hyvä esimerkki tästä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pysyviin orgaanisiin yhdisteisiin (POP-yhdisteet), sekä erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin (SVHC-aineet).  POP-yhdisteet hajoavat hitaasti ympäristössä, kertyvät eläviin organismeihin ja aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle sekä ympäristölle. SVHC –aineita ovat esimerkiksi erilaiset syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat, lisääntymismyrkylliset ja biokertyvät aineet sekä hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit. POP-yhdisteistä – joita myös tavanomainen, eli se perinteinen kosmetiikka sisältää – säännellään EU:n tasolla POP-asetuksella, kun taas aineen luokittelusta SVHC-aineeksi sääntelee EU:n REACH-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista. EU:n asetukset ovat jäsenvaltioita velvoittavia, suoraan sovellettavia säännöksiä. POP-asetuksen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan lopettaa kokonaan POP-yhdisteiden päästöt ympäristöön. REACH-asetuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on kannustaa ja tietyissä tapauksissa varmistaa, että erityistä huolta aiheuttavat aineet korvataan lopulta vähemmän vaarallisilla aineilla tai tekniikoilla. Sääntelyllä voidaankin nähdä olevan suuri rooli kiertotalouden turvallisuuden edistäjänä.

Esteiden purkaminen tehokkaan materiaalien kierron tieltä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisussa kestävästä ja turvallisesta kiertotaloudesta vuodelta 2019 esitetään, että on kehitettävä menetelmiä POP-yhdisteiden sekä SVHC-aineiden tunnistamiseksi sekä materiaalien puhdistamiseksi. Kierrätystä voidaan parantaa myös materiaalien erotustekniikoilla, joiden avulla kierrätettäväksi kelpaavat aineet ja vaaralliset haitta-aineet erotellaan omiksi jakeikseen, jolloin kierrätysmateriaalien turvallinen uusiokäyttö mahdollistuu. Teknologinen kehitys onkin avainasemassa turvalliseen kiertotalouteen siirtymisessä. Uudet teknologiat eivät kuitenkaan yksin riitä. Erilaiset puhdistus- ja erotteluteknologiat saattavat vaatia runsaasti energiaa, jolloin turvallisten materiaalikiertojen aikaansaamiseen tarvittavat energiaresurssit voivat kumota kierrolla tavoitellut hyödyt ympäristölle.  Uudelleenkäyttö, korjaaminen ja jätteiden hyödyntäminen onkin otettava huomioon jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa haitallisten aineiden kiertoon pääsyn minimoimiseksi. Tässä roolia näyttelevät haitta-aineiden sallittuja pitoisuuksien sääntely – kuten EU:n POP -ja REACH-asetukset. Haitalliset aineet on myös mahdollista korvata turvallisemmilla ja tässä suurta roolia näyttelee yrityksille suunnattu viestintä koskien vaarallisia aineita ja neuvonta haitattomista vaihtoehdoista. Yritysten tulisi saada tieto korvaavista aineista mahdollisimman helposti ja siksi olisi syytä perustaa kotimainen tietoalusta, josta korvaavia kemikaaleja voisi etsiä. 

Kiertotalouteen liittyviä ongelmia ei voida käyttää argumenttina luonnon resursseja tuhlaavan, ihmiskuntaa tuhoon ajavan, lineaaritalouden puolesta. Ongelmat tulee tunnistaa ja korjata ja jatkaa matkaa kohti resurssiviisautta! Puhtaaseen kiertotalouteen siirtyminen on osa EU:n joulukuussa 2019 julkaisemaa vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tänä keväänä globaaliksi pandemiaksi muodostunut COVID-19 on kuitenkin vaikuttanut vihreän kehityksen ohjelman suunnitteluun. Useat tahot EU:n jäsenvaltioista, EU-parlamentaarikkoihin ja ympäristöjärjestöihin ovat peräänkuuluttaneet vihreän kehityksen ohjelman seuraamista sekä ilmasto- ja ympäristönäkökohtien priorisointia koronan jälkeisessä elvytyksessä. Uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman mukainen kemikaalistrategia oli määrä julkaista kesäkuussa 2020, mutta viruksen aiheuttaman kriisin seurauksena eri strategioiden julkaisuajankohtaa on lykätty. Kemikaalistrategiassa käsitellään tarkemmin kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön välistä vuorovaikutusta ja vahvistetaan niiden yhtymäkohtia kiertotalouden kanssa. Vaikka EU:n komissio perustelee aikataulujen lykkääntymistä mukautetussa työohjelmassaan kriisinhallintaan keskittymisellä, voidaan viivästymistä pitää myös merkkinä siitä, ettei vihreän kehityksen ohjelman linjauksiin suhtauduta riittävällä vakavuudella. Nyt kaivataankin konkreettisia toimenpiteitä, jotta takaisinponnahdus kestämättömään järjestelmään voitaisiin välttää ja nykytilanne saadaan hyödynnettyä ponnahduslautana kohti ekologista jälleenrakennusta. 

***

Kirjoittaja on valmistunut keväällä juristiksi ja erikoistunut ympäristöoikeuteen. Pro gradu -opinnäytetyönsä hän kirjoitti ympäristöministeriölle, monitieteellisessä yhteistyössä HELSUS Co-Creation Lab:ssa, otsikolla: ”Fosforin kierto maatalouteen puhdistamolietepohjaisissa lannoitevalmisteissa ympäristöoikeudellisen varautumisperiaatteen valossa – keskiössä puhdistamolietelannoitteiden sisältämät orgaaniset haitta-aineet ja mikromuovit”. 

***

Lisää luettavaa:

Yleisesti kiertotaloudesta:

• Uhri, sopeutuja vai ratkaisujen tarjoaja? – Suomen mahdolliset roolit globaalissa kestävyyskriisissä / Sitra
• Näin syntyy Suomessa kiertotalous / Sitra
• Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030 /  Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2016

Materiaalien sisältämistä haitta-aineista ja kemikaaleista

• Kemikaalien hallinta kiertotaloudessa / Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportteja 29/2017
• Vaaralliset aineet kiusana kiertotaloudessa / Suomen ympäristökeskus (SYKE)
• Kestävä ja turvallinen kiertotalous – Selvitys POP-yhdisteiden ja SVHC-aineiden hallinnasta kiertotaloudessa / Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:58

Tekstiilien kierrosta

• Mihin kierrättää vanhat vaatteet ja kodintekstiilit / Suomen tekstiili & muoti.
• Tekstiilijätteen ongelma / Outi Les Pyy

Ravinteiden kierrosta 

• Jätevesilietteiden käyttö lannoitteena ei ole uhka ruokaturvalle / Luke-uutinen 10.4.2018.
• Puhdistamolietteiden kierrätyksen sietämätön kestävyys / AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti
• Uusi tutkimus: Levät sieppaavat jätevesien ravinteita tehokkaasti – kierrättäminen pelloille säästäisi maapallon hupenevia luonnonvaroja / YLE uutiset 
• Kuluttajien epäluulot purivat – lahtelaisten kakka ei enää kelpaa lannoitteeksi / YLE uutiset
• Virtsa lannoitteena peltoviljelyssä – Hyödyt, riskit ja mahdollisuudet / Käymäläseura Huussi ry

Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma koronakriisissä

• Miten Euroopan Green Dealin käy koronakriisissä? / BIOS-tutkimusyksikkö