Hävikkikkiruoka on laadukasta — ja jopa 90% halvempaa

Suomessa tuotetaan vuodessa 450 miljoonaa kiloa ruokaa, joka päätyy roskiin. Kolmannes siitä hukataan kotitalouksissa,  ja 65-75 miljoonaa kiloa safkaa päätyy hävikiksi, ennen kuin se edes ehtii ruokakaupassa kuluttajien ostoskoriin.

Luku on käsittämätön, mutta käsittämättömämpää on se, ettei lukema ole sanomalehtien kannessa tai uutislähetysten pääuutisena. Se ei ole kavereiden kanssa päivittäin taivasteltavien asioiden listallakaan, eikä näitä ruokavuoria funtsita kauppakierroksella, kun ihastellaan laajaa valikoimaa.

65-75 miljoonaa kiloa tarkoittaa suunnilleen 4000 rekka-autollista ruokaa.

Kuluttajia ei haluta suututtaa supistamalla valikoimaa ja hyllyt notkuvat meidän vuoksemme, mutta uskon kyllä porukan olevan fiksumpia ja joustavampia kuin ajatellaan. On totta, että olemme jo muutaman vuosikymmenen ajan tottuneet pohjattomiin banaanivuoriin, ja siihen, että tuoretta parsaa ja mansikkaa saa ympäri vuoden, mutta jos kaupparyhmät yhdessä päättäisivät, että ruoan tuhlaaminen loppuu nyt ja alkaa uusien pelisääntöjen aika, tottuisimme siihen — mitä vaihtoehtoja olisi?

Totuimme siihenkin, ettei baareissa enää polteta sisällä. Totuimme markkojen sijaan euroihin ja lankapuhelimen sijaan kännykkään ja tietokoneeseen. Totumme lataamaan autoa sähköjohdolla ja maksamaan bussissa rahan sijaan sovelluksella. Ei ruoan tuhlaamattomuus voi millään olla vaikeampaa kuin tietokoneen haltuunotto. Kyse onkin tahtotilasta, se puuttuu. Tarvitaan uusi pelikirja.

Yksilön teot tuntuvat turhauttavan pieniltä isossa kuvassa. Kun katsoo hävikkilukuja, tajuaa, kuinka merkityksellinen rooli nimenomaan yksilöllä on: kotitaoudet hukkaavat vuosittain ruokaa 120-160 miljoonaa kiloa, kolmanneksen Suomen hävikistä. Jokaisen meidän arkisilla päätöksillä on merkitystä ja siksi onkin erittäin relevantti kela miettiä, millä itse voi tehdä.

Kotitalouksien hävikkiin löytyy vinkkejä aikaisemmasta postauksestani, tässä kirjoituksessa liikutaan kaupan levelillä. Miten pelastaa hyötykäyttöön ruokaa, joka on päätynyt hävikkiuhan alle jo ennen kuin meillä on edes ollut mahdollisuutta ostaa sitä? No asioimalla hävikkiruokakaupassa tietenkin!

Netin hävikkikaupat ovat aika uusi ilmiö, Suomessa on muutamia tällaisia toimijoita. Tutustuin niistä Fiksuruoka.fi -palveluun pyynnöstään. Olin kuullut kaupasta, mutten vielä ehtinyt asioida siellä. Tässä idea ja käytäntö pähkinänkuoressa: Fiksuruoka on ruoan nettikauppa, joka myy valmistajien, maahantuojien ja tukkureiden poistoeriä, jotka muuten olisivat vaarassa joutua hävikkiin. Hinnat ovat 20%-90% halvemmat kuin kaupassa. That´s it. Ehkä nerokkain bisnesidea hetkeen!

Tuotteita on monissa eri kategorioissa ja oikeastaan kaupasta löytyy kaikkea, paitsi kylmäsäilytystä vaativaa kamaa.

Tuotteiden kohdalla näkyy alennus, määrä, tuoteseloste, varastotilanne jne., mutta myös se tärkein: päiväys. Jokainen voi itse päättää, mikä päiväys on vielä itselle ok ja kuinka kauan hankitun elintarvikkeen olisi tarkoitus seistä omassa kaapissa ennen käyttöä.

(Pienenä välihuomiona asia, jossa usein esiintyy sekaannusta: parasta ennen– ja viimeinen käyttöpäivä. Viimeinen käyttöpäivä kertoo, mihin saakka tuote on turvallista käyttää. Tämän päivämäärän jälkeen sitä ei tule käyttää elintarvikkeena. Viimeinen käyttöpäivä on merkattu helposti pilaantuviin tuotteisiin, kuten kanaan ja kalaan. Näissä tuotteissa on oikeasti terveysriskit. Parasta ennen -päiväyksellä puolestaan tuotteen valmistaja takaa tuotteen ominaisuuksien tasalaatuisuuden. Esimerkiksi sen, millä tavalla tuote kestää lämpöä, miten se vatkautuu jne. Parasta ennen -tuotteiden osalta kuluttaja arvioi aistinvaraisesti ja tervettä järkeä käyttäen, haluaako tuotteen syödä. Terveysriskejä niissä ei juurikaan ole. Fiksuruoka.fi:n tuotteet ovat kaikki parasta ennen -tuotteita.)

Tutustuin palveluun tilaamalla satsin sellaista, mikä sopii oman perheen ruokavalioon. Yhtään en osannut odottaa, mitä nettikaupasta löytyisi. Toisaalta toivoin, ettei luomuelintarvikkeita olisi päätyisi hävikkiin, mutta toisaalta taas halusin ostaa juuri niitä ja ilahduin, kun luomutuotteita löytyi. Ristiriitaista! Klikkasin kyytiin mm. taatelipatukoita, smoothieita, luomu-nonparelleja, pähkinä-snäkkejä, lakua ja pari pulloa alkoholitonta kuohuvaakin. Valikoimissa on myös hygieniatuotteita ja esimerkiksi vegaani- ja gluteenittomat tuotteet ovat omissa tuoteryhmissään. Kätsyä!

Tein tilauksen perjantaina ja kahdessa päivässä paketti odotti lähikaupassani; hain ruoat sieltä, mistä ostan ne normaalistikin. Se mikä itseä mietitytti, oli paketin paino: jaksanko kantaa satsin, tarvitsenko apukädet, vai jopa auton? Toki tiesin, mitä oli tullut tilattua, mutta oli vaikea kuvitella satsin yhteispainoa. Tilausvahvistuksessa painoa ei mainittu missään, ei myöskään saapuneessa tekstari-ilmoituksessa. Paketti oli aika raskas ja sain sen kyllä yksin kotiin, mutta tämän tiedon olisin halunnut voida tarkistaa jostakin.

Pahvilaatikon avaaminen tyydytti kovasti ja ilahdutti se, että tiesin säästäneeni suunnilleen 50% siihen nähden, mitä valkkaamani tuotteet olisivat maksaneet kaupassa. Jänskää oli myös tarttua brändeihin, joita ei muuten ostaisi, Fiksuruoan valikoimat kun eivät ole vain sitä perus S- tai K-ryhmää, johon on tottunut.

Fiksuruoka toimittaa ympäri Suomea noutopisteille tai kotiinkuljetuksella (ja lupasivat muuten lisätä sen paketin painon asiakkaalle lähtevään sähköpostiin, kun esitin pyynnön).

Aivan mainio palvelu kyllä, josta ei pahaa sanottavaa keksi! Lämmin suositus Fiksruoalle, jonka olemassaolo on plussaa kaikille. Onhan se nyt siistiä kokea olevansa vähentämässä roskiin päätyvän ruoan määrää ja saada ostokset vielä paljon halvemmalla kuin normaalisti.

…Jos ajatusleikkiä vie vähän pidemmälle, eikö olisi siistiä se, että ruokakaupoissa olisi hevi-osaston lisäksi hävikki-osasto? Että kaupparundin aloittaisi osastolta, jossa olisi kaikki päiväyskama, jolla voisi täyttää korin ekaksi, jonka jälkeen vasta lastaisi kyytiin tuotteet, joissa on päiväys pitkälle ja hinta kalliimpi? Fiksuruoka voisi olla mainiosti osasto ihan jokaisessa kivijalkakaupassa, jossa suurin osa kuluttajista kuitenkin päivittäin asioi.