Menu
Lue lisää

Sisältöyhteistyö. Olen saanut postauksen kirjoittamisesta palkan, mielipiteet ovat omiani.

Fysikaalinen aurinkosuoja on turvallisin vaihtoehto

Loppuviikon lämpö on muisto vain, joten on paikallaan paeta hetkeksi takaisin Lissaboniin, jossa lomailin reilu viikko sitten ensimmäistä kertaa.

Päädyin juuri Portugalin Lissaboniin koska kaupungissa opiskeleva ystäväni  on pian muuttamassa sieltä pois ja ajattelin, että pitäähän tämä mahdollisuus paikalliseen matkaoppaaseen tietenkin hyödyntää. Plus ettemme olleet nähneet toisiamme iäisyyksiin. Ja koska KAIKKI kehuvat Lissabonia.

Portugalin pääkaupunki on monien puheissa ”seuraava Berliini” ja ymmärrän kyllä viikon kokemuksella miksi: kaupungissa on samaa rosoisuutta kuin Berliinissä, rento meininki, erittäin ystävällinen ja vastaanottavainen palvelukulttuuri, paljon baareja, vilkas yöelämä ja huokeat hinnat. Lisäksi Lissabon on Euroopan aurinkoisimpia kaupunkeja: aurinko paistaa 2 799 tuntia vuodessa. Viime vuonna julkaistun vertailun mukaan Ainoastaan Ranskan Marseillessa ja Maltan Vallettassa paistaa vuositasolla enemmän kuin Lissabonissa.

Tämän tiedon valossa pakkasin reissuun mukaan aurinkorasvaa. Paikalliset ystävät kertoivat, ettei Lissabonissa yleensä huhtikuussa ole ihan näin helteistä kuin tänä vuonna, vaikka kevät toki aikaisin tuleekin. Kulunut kevät on ollut alueella poikkeuksellinen ja paikalliset ovat huolissaan kevätsateiden puuttumisesta.

Minut otti lauantaiaamuna vastaan helle, jota jatkui loman ekat päivät ja taas mietin, että miksi ihmeessä asua täällä pohjoisen pimeydessä, kun voisi sijaita jossain muuallakin… Samaa puhuin Lissaboniin kotiutuneiden frendieni, Saaran ja Leylan kanssa: kun aurinko lähtökohtaisesti paistaa joka päivä, ei tekemisiään koskaan rajoita sää. Sen tajuaa kuulemma vasta muuttaessaan pois, kuinka paljon sää sanelee arkeamme täällä pohjolassa. Tottahan se on ja kieltämättä olisi aika ihanaa esimerkiksi kesällä voida ajatella, että ulkona on lähtökohtaisesti lämmintä ja aurinkoista, mutta eihän siitä oikeasti koskaan tiedä

Kun puhutaan aurinkolomista, mietityttää monia kuluttajia aurinkorasvan valinta. Olen kirjoittanut aiheesta monesti ja kipuillut aikaisemmin sen kanssa, että usein luonnonkosmetiikan aurinkotuotteet jättävät ihon valkoiseksi. Olen testannut suurimman osan markkinoiden aurinkovoiteista ja ilahduttavaa on se, että myös fysiaalisten suojien joukosta löytyy nykyään kelvollisia tuotteita.

Se, että täällä Suomessa on lyhyt kesä ja aurinkovoiteenkäyttöpäivät jäävät harvoiksi, on etu aurinkorasvadilemman näkökulmasta. Mutta siinä kohtaa kun iholleen on jotakin suojaa laitettava, kannattaa turvautua kemiallisten tuotteiden sijaan fysikaalisiin suojiin, eli luonnonkosmetiikkaan. Näin suosittelee mm. Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari, jonka mukaan fysikaaliset suojat ovat todennäköisesti turvallisempi vaihtoehto kuin kemikalliset aurinkovoiteet, joista imeytyy kehoon hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja. Fysikaalisissa suojissa etuna on se, ettei niissä ole haitallisia UV-filttereitä, jotka ovat riski paitsi ympäristölle, myös riski ihmisten terveydelle. Referoin blogissa muutama vuosi takaperin Yhdysvaltain Rintasyöpäyhdistyksen esille nostamia ongelmia UV-filttereihin liittyen, laitetaas jakoon taas:

In a study of six common sunscreen chemicals, five of them exerted significant estrogenic activity, as measured by the increase in proliferation rates of human breast cancer cells (MCF-7 cells) grown in vitro. These chemicals were 3-(4-methylbenzylidene)-camphor (4-MBC), octyl-methoxycinnamate (OMC), octyl-dimethyl-PABA (OD-PABA), bexophenome-3 (Bp-3) and homosalate (HMS) (Krause, 2012; Schlumpf, 2001). The results for 4-MBC have been replicated in another laboratory (Klann, 2005).

UV-filttereiden sivuvaikutuksia ihmisillä on tutkittu vasta vähän ja yhdysvaltalaistutkimuksissa filtteriä nimeltä BP-3 on löydetty lähes kaikkien testattujen koehenkilöiden virtsasta. Sveitsissä puolestaan on löydetty monia UV-filttereitä rintamaidosta. (Lähde: PubMed).

Fysikaalisten aurinkosuojatuotteiden mariin siis mars, mutta mikä sarja on hyvä?  Ihmettelin blogini uumenia kaivellessa, ettenkö tosiaan ole kertonut Algamaris -nimisestä sarjasta aikaisemmin? Käytin ko sarjaa koko viime kesän, mutten ole aikaisemmin tuotteista postannut. Korkea aika, koska Algamaris sopinee monelle suomalaiselle sen allergiaystävällisyyden vuoksi.

Algamaris-sarja on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa (Ecocert Cosmetique BIO) ja sopii allergisille ja tuoksuyliherkille. Sarjan SK50-tuotteet ovat hypoallergeenisia. Algamarikset antavat UVA/UVB/UVC -suojan ja tuoteperhe sisältää tuotteet aikuisille ja lapsille, vartalolle ja kasvoille sekä myös ihanan after sun -voiteen, josta tykkään paljon. Olen tykästynyt paitsi tuotteisiin, myös pakkausten käyttöliittymään, joka tekee aurinkotuotteista helpot levittää.

Tätä sarjaa myytiin Lissabonissakin, Suomessa Algamarista saa monista paikoista, esimerkiksi House of Organic -verkkokaupasta (postauksen maksanut taho), jossa oma suosikkini, aurinkovoidespray SK30 (125 ml) maksaa 26,90 €. Tämä on oma luottoaurinkorasvani, joka mulla on kesäaikaan aina laukussa. Lissabonissa muistin kyllä rasvata niskan ja selän, mutta huvittavaa kyllä, poltin ekana päivänä takareidet (!), kun en tajunnut voidella itseäni ihan yltäpäältä. Sarjan After Sun -tuote rauhoitti ihoa onneksi tehokkaasti ja toimi koko reissun ajan mun vartalotuotteena. Ihana kookosen ja shean tuoksu, ja kevyt sekä superiisisti levittyvä rakenne. Sekä After Sun -voiteessa että aurinkotuotteissa on  brändin patentoimaa Alga-gorria yhdistettä, joka uudistaa ja suojaa ihoa auringonoton jälkeen. ”Alga-gorrian antioksidanttiset ominaisuudet ovat viisi kertaa tehokkaammat kuin C-vitamiinilla” kerrotaan tuoteinfossa.

Maininnan ansaitsee myös sarjan sävyttävä aurinkovoide kasvoille. Ihan huippu! Suojakertoimella 30 varustettu voide blenadautuu omaan ihooni täydellisesti, eikä tunnu kasvoilla ällöltä. Luottotuote hänelle, jonka kasvot ovat paljon auringossa. Myös tuotteen mieto vanijan tuoksu on ihana, ei ollenkaan aurinkovoidemainen.

Lasteni iholle laitan hyvin harvoin voiteita, yleensä vain jos jokin ihottuma sitä vaatii. Aurinkorasvaa kuitenkin menee kesäisin silloin, kun sää suosii rannalla olemista. Muutoin pyrin suojaamaan skidit ohuilla vaatteilla mielummin. Algamariksen valikoimissa on lapsille tarkoitettu, hajusteeton SK50-tuote, jota tullaan käyttämään ensi kesänä, jos nyt helle koskaan Suomen saavuttaa.

Pisteet tälle sarjalle ja kiitos meikän varustamisesta Portugalin lomalle. Jos jollain on kokemuksia sarjan tuotteista tai kysyttävää aiheesta, on sana vapaa kommenttiosiossa.

2 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Osaatko sanoa, että mitä oikeastaan on joisskin aurinkosuojatuotteissa esiintyvä Alumina (Corundum)? Ainakin EcoCosmeticsin tuotteissa on tuo alumina mainittu incissä, mutta eräskin saksalainen verkkokauppa mainitsee, että EcoCosmeticsin aurinkosuojatuotteet ovat ”frei von Aluminiumssalzen”.

Entä miten ylipäänsä tuo luonnonkosmetiikan aurinkosuojissa oleva alumiini – sitä ei ilmeisesti voi välttääkään? Ainakaan en ole onnistunut löytämään vielä sellaista vartalolle tarkoitettua suojaa, jossa ei olisi incissä mainittu joko tuo Alumina tai Aluminum hydroxyde tai molemmat.

Dödön olen suurella vaivalla (ja kustannuksilla) löytänyt vihdoin alumiinittoman ja toimivan (Go Schmidt’s!) ja sitten aurinkotuotteissa sitä tulee läträttyä iholle varmaan enemmän, kuin dödöä koko vuoden aikana…

Tuo Algamariksen sk 30 suihke on ollut itselläni muuten oikein toimivaa ja tuoksu on ok, mutta minua se alkaa kutittaa parin päivän käytön jälkeen. Ihossa ei näy mitään, mutta mystinen kutina alkaa, mikä loppuu, kun vaihtaa rasvaa. Esim. Acorelle on toiminut hyvin.

Mitä tarkoittaa fysikaalinen suoja? Olen ostanut Bio Solis aurinkorasvaa ja ihmettelen nyt että millä siis se suojaa auringolta? Onko siis rasvan jättämä valkoinen iho fysikaalinen suoja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.