Testaan blogissani erilaisia tuotteita ja palveluita. Näistä testituotteista en maksa. Kaikki tämän postauksen tuotteet eivät välttämättä ole testattavaksi saatuja, osan olen saattanut myös ostaa itse.
Onko sähköautoilu viherpesua?
Kun kerroin loppuvuodesta blogin FB-ryhmässä testaavani Nissanin Leaf-sähköautoa puolen vuoden ajan, harmitteli muutama lukija sitä, että olen viherpesun uhri. Ymmärrän kommentit hyvin ja onkin siis paikallaan avata sitä, mikä tekee tai ei tee sähköautosta ekologisen. Iso merkitys itselleni on myös terveysnäkökulmalla: Euroopan ympäristövirasto on arvioinut, että pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa joka vuosi noin 1900 ennenaikaista kuolemaa, kirjoitin tästä tammikuussa. Sähköauto ei aiheuta hiukkaspäästöjä ensinkään (paitsi toki katupölyä). Jo pelkästään tämä iso ero kaupunki-ilmanlaadussa on minusta erittäin relevantti syy kallistua polttomoottoriautosta sähköauton suuntaan.
Miksi sähköautoilua syytetään viherpesusta? Koska sähköauton ympäristöystävällisyys määräytyy pitkälti sen käyttämän sähkön tuotantotavan mukaan. Mikäli virta tuotetaan öljyllä tai hiilellä, ei kyseessä ole enää kovin vihreä liikkumismuoto.
Yllättävää kyllä, sähköauto voi saastuttaa jopa enemmän kuin polttomoottoriauto. Jos ajatellaan auton koko elinkaarta ja esimerkiksi auton valmistusvaihetta, tuottaa sähköauton valmistusvaihe tuplasti CO2-päästöjä tavanomaiseen polttomoottoriautoon verrattuna. (Tämä tieto tosin herätti kysymyksiä Facebookin sähköautoryhmässä, koska alkuperäiseen selvitykseen ei pääse käsiksi.) Ero ja ”vihreys” syntyykin nimenomaan auton käytön aikana. Olennaista on se, miten auton käyttämä sähkö tuotetaan. Kotipihassaan sähkistään lataava autoilija voi helposti itse vaikuttaa siihen, millaista sähköä kotonaan käyttää. Minä puolestani olen julkisten latauspisteiden armoilla ja käytän Virtapisteen tolppaa, joka on arkeni kannalta lähin ja kätevin. Virta tuottaa ilokseni sähkönsä tuulivoimalla, joten omatuntoni on sähköntuotannon osalta puhdas. Sähköautojen luvatussa maassa, Norjassa, sähkö on erittäin puhdasta, koska se tuotetaan pääasiassa uusiutuvilla luonnonvaroilla, esimerkiksi vesivoimalla. Helsingin Sanomien vertailussa todetaan, että mikäli virta on tuotettu millä tahansa muulla kuin kivihiilellä, on se ekologisempi vaihtoehto kuin polttomoottoriauto.
Tekniikka & Talous kertoo puolestaan, että tutkimusten mukaan sähköautot ovat Euroopassa ekologisempia kuin maailmalla, ”koska Euroopan sähköntuotantomuodot aiheuttavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin muualla”. Euroopassa sähköautot ovat 10–24 prosenttia parempi vaihtoehto verrattuna perinteisiin bensa tai desel-autoihin — kun puhutaan ilmastonmuutoksen ehkäisystä. (Itse lasken päälle vielä edut pienhiukkasnäkökulmasta.)
Eli viherpesuautoilusta puhuvilla on ihan järkevä pointti, koska sähköautojen valmistus kuormittaa ilmastoa ja käytetyllä energialla on iso merkitys auton ekologisuudessa. Niin on toki myös sillä, kuinka monta vuotta auto ja sen akut ovat käytössä, ennen kuin ne tarvitsee vaihtaa uusiin.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan sähköauton akkujen käyttöikä vaihtelee 5–15 vuoteen riippuen akkutyypistä, ajokilometreistä ja siitä, kuinka loppuun akku käytetään. Kuitenkaan toistaiseksi ei ole olemassa kovin pitkäaikaisia ja kattavia tutkimuksia sähköautojen akkujen kulumisesta. Tesloilla on ajettu kuulemma ainakin 300 000 kilometriä ja Wikipediassa mainitaan, että yhdellä Teslalla oli ajettu jopa yli 300 000 kilometriä, ja akkujen kapasiteetti oli heikentynyt vain kuusi prosenttia. Oman Leafini osalta löysin tiedon, että autoni akut heikkenevät viidessä vuodessa niin, että 125 kilometrin maksimimatka lyhenee 88 kilometriin. Olisipa kiinnostavaa toteuttaa Nissanin kanssa pitkäaikaisyhteistyö siitä, kuinka kauan auto palvelee nykyisillä tehoillaan.
Miksi sähköautoilu ei minusta ole viherpesua? Ensinnäkään, auto ei ole sen sortin hankinta, joka tehtäisiin päähänpistona. Auton ostoa puntaroiva henkilö hyvin todennäköisesti tekee paljon vertailua eri vaihtoehtojen välillä, ennen kuin päätyy ostamaan sähköisen menopelinsä. On toki aiheellista kysyä, tarvitseeko ihminen autoa ylipäätään? Jos arjessaan pärjää ilman, niin hyvähän se on. Mutta moni tarvitsee auton. Helsingin keskustan julkisen liikenteen vihreä kupla ei kata koko Suomea. Siinä kohtaa kun auto päätetään hankkia, en usko ostajan olevan viherpesun uhri, vaan hän todellakin tietää, mihin on rahansa laittamassa.
Sähköauton hankkijan on ennen ostopäätöstään esimerkiksi mietittävä etenkin se, miten ja missä autoaan lataa. Tässä kohtaa jokainen joutuu miettimään, mistä sähköä saa ja perus maalaisjärjellä varusteltu kuluttaja kelaa varmasti, mistä sähkö tulee. Mikäli sähköauto ajatuksena kiinnostaa, on taustalla todennäköisesti vihreät arvot ja kiinnostus ympäristöystävällisyyteen ja sähköntuotannon tavat tulee varmasti käytyä läpi. En siis usko, että kovin moni sähköautoilija on viherpesun uhri, vaan ennemminkin hyvin realisti siinä, mihin on rahansa laittamassa.
Eräs kiinnostava huomio sähköauton kulutukseen liittyen, jonka tein viime viikolla käydessämme Doritin kanssa päiväretkellä Porvoossa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun lähdin Helsingin ulkopuolelle ilman, että olin selvittänyt latauspaikkoja etukäteen, koska Porvooseen ja takaisin pääsee yhden latauksen taktiikalla.
Lähtiessämme akut näyttivät 195 kilsaa ja päätimme ajaa Porvooseen vanhaa tietä. Koko matka mentiin 60-80 kilometrin tuntinopeudella; tykkään välttää motareita silloin, jos on aikaa laittaa matkantekoon ja kun vaihtoehtona on kiva pikkutie. Päästessämme perille tsekkasin taas akkujen tilanteen ja olin ihan puulla päähän lyöty: 190 km! Mutta pakko se oli uskoa, kun kerran olin ottanut kuvan mittaritaulusta Hakaniemestä lähtiessämme. Reilu 50 kilsan matka oli syönyt akkuja vain 5 kilsan verran.
Helsingistä Saloon ajaessa nopeuteni on yleensä 90-100 km/h, joka kuluttaa akkuja ihan eri tavalla, mutta matalammalla nopeudella säästää sähköä huimasti. Mietimme Doritin kanssa, että akkujen reaaliaikaisen kulumisen näkeminen mittaritaulusta kyllä vaikuttaa paljon siihen, miten ajaa ja miten reittinsä valitsee. Tiedostavuus omasta kulutuksestaan; se kyllä kasvaa sähköautoilun myötä.
Mitä vastaisin otsikon kysymykseen? Terveysnäkökulmasta, kaupungin ilmanlaadun osalta sähköauto on itsestäänselvästi fiksu valinta. Ympäristövaikutuksiltaan se voi olla enemmän tai vähemmän ekologinen, mutta kun kerran voin valita ekologisen sähkön, tiedän että auto on polttomoottoriautoa selvästi vihreämpi vaihtoehto. Tutkittuani puolesta ja vastaan mielipiteitä perusteluineen ymmärrän nihkeilijöitä huomattavasti paremmin, mutta uskon myös vahvasti sähköautojen tulevaisuuteen ja kokemuksestahan tiedämme, kuinka nopeasti esimerkiksi kännyköiden akkujen koko pieneni ja tehostui. Sähköautoilu muuttuu realistisemmaksi vaihtoehdoksi monille akkujen kehittymisen myötä ja latausverkoston tihentyessä.
***
Olen koeajanut Nissanin Leaf-sähköautoa puolen vuoden ajan
Kuvat: Dorit Salutskij ja minä
Kommentit
Nyt vuonna 2019 kaivoslain kovasti puhututtaessa kannattaa muistuttaa mieleen kuinka esim Kuluttaja-lehti totesi otsikossaan: (31.10.2018) ”Sähköautojen valmistuksesta on ekologisuus kaukana”. Sähköautojen akkujen valmistukseenhan tarvitaan mm kobolttia ja grafiittia. Niiden sekä litiumin louhiminen on ympäristön kannalta kaikkea muuta kuin ongelmatonta.
Suomessa on tällä hetkellä vireillä lukuisia kyseenalaisia kaivoshankkeita joista mainittakoon Heinäveden grafiittikaivoshanke. Esim ESS uutisoi tänään kuinka kansanedustaja Kaj Turunen on liittynyt hankkeen vastustajiin. Kaivoshanke herättää huolta Heinävedellä ja sen alapuolella loska kavoksen päästöt saattaisivat pilata pahimmillaan koko eteläisen Saimaan. Ympäristölle kaivosten päästöt ovat monesti katastrofaalisia kuten Talvivaara osoitti. Sähköautojen lisääntyessä myös paine mineraalien louhintaan lisääntyy. Eihän pilata Suomen ainutlaatuista luontoa sähköauton akkujen valmistuksen takia?
Moi Jaana: Olet oikeassa näissä pointeissasi. Sähköautoissa on paljon kehitettävää ja akut ovat murheenkryyni. Sama pätee toki kaikkeen elektroniikkaan, jota käytämme päivittäin. Uskon, että nämä asiat kehittyvät parempaan suuntaan, kun sähköautotkin yleistyvät.
Itse näen asian myös hiukkaspäästönäkökulmasta: sähköautot eivät tuota hiukkasia ensinkään, kun Suomessa kuolee nkykyisellään 4000 ihmistä vuosittain liikenteen pienhiukkasiin.
Otappa selvää paljonko uudet akut maksaa kyseiseen autoon ?
Tarviiko uusia 5 tai 10 vuoden päästä ?
Tuuli voimalla ladatuna tyynen kelin puskurivaihtoehto HIILIVOIMALLA TEHTY SÄHKÖ
Tämän hetken hintatietojeni mukaan uusien akkujen hinta hipoo uuden sähköauton hintaa ( mallista riippuen ) Sinne ne sähköauton taloudelliset vaihtoehdot kulutuksesta menikin .