Menu

Äitiyspakkauksen patja ja kemikaalit

Äitiyspakkauksen pahvin sisältämät kemikaalit puhuttivat loppuvuodesta, kun Maria Nordin kirjoitti aiheesta Kotitalouskriisi-blogissaan todeten, ettei suosittele lapsen nukuttamista pakkaukseen sen sisältämien kemikaalien vuoksi. Olen itse nukuttanut molemmat lapset elämänsä ensimmäiset 5-6 viikkoa äitiyspakkaukseen, toisen ihan vastikään, elo-syyskuussa, joten teksti pani tietenkin mietityttämään.

kc-aitiyspakkausMaria kirjoitti huomanneensa äitiyspakkauksessa (vuoden 2009 laatikko) voimakkaan hajun ja olevansa huolissaan pahvin sisältämästä formaldehydistä. Minua ei ole kummankaan lapsen kohdalla mietityttänut äitiyspakkauksen pahvi, mutta pakkauksessa olleen vaahtomuovipatjan kemikaalit kylläkin. Enkä nyt tarkoita pelkästään äitiyspakkauksen vaahtomuovipatjaa, vaan vaahtomuovipatjoja ylipäänsä. Aikuinen viettää sängyssä ja sen mikroilmastossa kolmanneksen elämästään ja varsinkin vauva viettää valtaosan ajastaan nukkuen. Etenkin lasten kohdalla pienilläkin kemikaalimäärillä voi olla iso merkitys.

Kirjoitin kesällä postauksen Nukkuuko lapsesi muovissa vai villassa, kuinka lapsen nukuttaminen luonnonmateriaaleissa on terveysteko. Vaahtomuovi ei ole luonnollista nähnytkään, mutta pelkästään ”luonnottomuus” ei tietenkään tee patjasta myrkyllistä.

Kysyin Kelasta, kuka toimittaa äitiyspakkauksen patjan. Vuoden 2014 laatikossa patjan toimittajana on ollut Pedihealth Oy ja patjan alkuperä on Liettua, jossa patjan tekee Vita Baltic International -niminen firma. Patjan leikkaa Vevia Finland -niminen yritys, joka toimittaa sen leikattuna Pedihealth Oy:lle.

Patja on polyuretaanista valmistettu, väriaineeton ja freonivapaa vaahtomuovipatja (E 23). Juuri muita vaatimuksia Kela ei patjalle aseta. Kemikaalien osalta mitään vaatimuksia ei ole,  esimerkiksi ftalaatittomuus ei ole Kelan vaatimuslistalla. Tämä on hämmentävää, sillä jopa Ikean myymät patjat ovat ftalaattivapaita ja se on huonekalujätille vieläpä erittäin tärkeä ominaisuus Tämä johtuu kustannuksista: Kelan hankintailmoituksessa todetaan, että patjan valintaperuste on halvin hinta. Patja, kortsut, terveyssiteet ja itse laatikko: halvinta mahdollista.

kela_hankinta_2

Halvan hinnan merkitys on toki ymmärrettävä, koska äitiyspakkauksien volyymi on iso, mutta ettei kemikaalien osalta kielletä sellaisia aineita, jotka todistetusti vaikuttavat lapsen kehitykseen ja hormonitoimintaan? Leluissa ftalaatteja ei saa olla, patjoissa niitä voi olla. Vaarallisilla kemikaaleilla ei saa leikkiä, mutta niissä saa nukkua.

Äitiyspakkauksen patjan materiaali on polyuretaania ja siitä valmistettuja asioita arjessamme on paljon: patjoja, istuimia, jalkineiden pohjia, autojen pehmeät ja joustavat osat… Jopa jääkaappien ja pakastinten eristeet ovat polyuretaania. Materiaali on tosi yleinen, mutta vaahtomuovipatjoissa voi olla monia haitallisia kemikaaleja kuten formaldehydiä, liimoja, homeenestoaineita, mainittuja ftalaatteja jne. Patjan sisältämään kemikaalicocktailiin vaikuttaa myös se, kuinka vanha se on: esimerkiksi nykyään patjoissa kiellettyjä palonestoaineita voi vanhoissa patjoissa olla.

Miksi olen tästä patja-asiasta niin huolissani? Siksi, että näitä asioita on tutkittu aika vähän ja me vietämme sängyssä niin paljon aikaa — etenkin vauva viettää. Seuraava antaa kuitenkin osviittaa siitä, että patjakemikaalien tutkimusta tarvittaisiin akuutisti lisää.

Teksasin yliopistossa on hiljattain tutkittu vauvojen altistumista patjojen kemikaaleille. Suomessa parhaillaan työskentelevä tutkimuksen vetäjä, Brandon E. Boor testasi työryhmänsä kanssa Yhdysvaltain markkinoilta 10 valmistajan ja 20 patjan pitoisuudet. Suomalainen Tekes oli mukana tutkimuksen rahoittamisessa. Viime huhtikuussa Environmental Science & Technology:ssä julkaistut tutkimustulokset ovat huolestuttavaa luettavaa:

AUSTIN, Texas — In a first-of-its-kind study, a team of environmental engineers from the Cockrell School of Engineering at The University of Texas at Austin found that infants are exposed to high levels of chemical emissions from crib mattresses while they sleep.

Analyzing the foam padding in crib mattresses, the team found that the mattresses release significant amounts of volatile organic compounds (VOCs), potentially harmful chemicals also found in household items such as cleaners and scented sprays.

The researchers studied samples of polyurethane foam and polyester foam padding from 20 new and old crib mattresses. Graduate student Brandon Boor, in the Cockrell School’s Department of Civil, Architectural and Environmental Engineering, conducted the study under the supervision of assistant professor Ying Xu and associate professor Atila Novoselac. Boor also worked with senior researcher Helena Järnström from the VTT Technical Research Centre of Finland. They reported their findings in the February issue of Environmental Science & Technology.

kc-voc_patja

Lähde: utexas.edu/news / kuva: pubs.acs.org

VOC (volatile organic compound) tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Tässä hengitysliiton sivuilta lainattua:

VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Niitä ovat esimerkiksi aromaattiset hiilivedyt (tolueeni, bentseeni), aldehydit, halogenoidut yhdisteet, esterit ja alkoholit (etanoli, n-butanoli, propanoli).

VOC-yhdisteiden päästölähteitä ovat etenkin rakennus- ja sisustusmateriaalit, pesuaineet ja joissain tapauksissa mikrobikasvustot. Rakennusmateriaaleista erittyvät päästöt ovat peräisin muun muassa liuotin- ja raaka-ainejäämistä sekä valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista.

Huoneilman VOC-pitoisuuteen vaikuttavat rakennuksen ikä, VOC-yhdisteitä sisältävät materiaalit, liikenne, teollisuus, ilmanvaihto, huoneen lämpötila ja kosteus. Materiaalien aiheuttamat päästöt kasvavat materiaalien kostuessa tai lämmetessä. Materiaalipäästöjä on paljon juuri valmistuneissa taloissa. Yleensä päästöt laskevat normaalitasolle noin puolessa vuodessa rakennuksen valmistumisen jälkeen, jos asunnon ilmanvaihto toimii oikein.

Lähde: hengitysliitto.fi

VOC-yhdisteiden kohdalla erityistä huolta herättää niiden kemikaalicocktail. Jo yksittäiset yhdisteet (joita on satoja) ovat mahdollisesti haitallisia, mutta etenkin niiden yhteisvaikutuksen epäillään olevan terveysriski. ”Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa silmien ja limakalvojen ärsytysoireet sekä päänsärky. Lisäksi niistä aiheutuvat hajut vähentävät viihtyisyyttä” kerrotaan Hengitysliiton sivuilla.

Lapsiin ja vauvoihin vaikuttaviin ympäristökemikaaleihin perehtynyt Jane Sheppard kertoo healthychild.com -saitillaan, että esimerkiksi vauvan flunssaoireet saattavat olla reagointia patjan kemikaaleihin. Ihan aikuinenkin voi reagoida: omassa lähipiirissä on eräs patjakeissi, jossa asiakas joutui kahdesti reklamoimaan ostamastaan patjasta, kun se haisi niin voimakkaalle, että haju häiritsi nukkumista. Paitsi että nukkuja altistuu patjan kemikaaleille hengitysilman ja mahdollisesti ihokosketuksen kautta, päätyy näitä aineita myös nurkissa vilisevien pölypallojen joukkoon, mikä on relevantti huoli etenkin konttausikäisten kohdalla.

Soitin Boorin tutkimuksessa mukana olleelle, VTT:n erikoistutkija Helena Järnströmille tiedustellen, miksei tutkimuksesta ole keväällä uutisoitu Suomessa. Järnström kertoi, että mediatiedote tavallaan jäi tekemättä, mutta että koska tutkitut patjat ovat Yhdysvaltain markkinoilta, ei se ehkä myöskään olisi kiinnostanut Suomalaista mediaa.

Koska referoimani teksasilaistutkimus on tehty patjoilla, joita myydään Yhdysvaltain kuluttajamarkkinoilla, on tietenkin oleellista kysyä, nukkuvatko eurooppalaiset vauvat samanlaisilla patjoilla kuin jenkkilässä? Tätä pitää selvittää lisää ja palaankin aiheeseen tuonnempana, mutta juuri nyt olen eniten kiinnostunut siitä äitiyspakkauksen patjasta! Aihe jatkuu blogissa heti kun saan lisätietoa.

Itse nukutin esikoiseni äitiyspakkauksessa sen vaahtomuovipatjalla, mutta niin, että koko laatikko oli hupun sisällä. Äitini on tehnyt hupun aikoinaan äitiyspakkaukseen, jossa nukutti vuonna 1981 minua (meillä säilytetään kaikki). Äitiyspakkaus ja patja olivat siis ensimmäisen lapseni siellä nukkuessa siellä nukkuessa aika hyvin eristettyinä. Nyt Hectorin kanssa en halunnut enää käyttää äitiyspakkauksen vaahtomuovipatjaa (olen sen sitäpaitsi jo heivannutkin), ja pehmustin laatikon erilaisin tyynynin ja peittein vauvalle sopivaksi. Vauva oli ekat viikkonsa laatikossa, nyt molemmat skidit nukkuvat 100% villaisten petarien päällä ja vauvalle tilasin vauvafuton-patjankin, joka on valmistettu täysin luonnollisista materiaaleista. Islan villapetarin alla on yhä vaahtomuovipatja, josta haluan kyllä eroon mitä pikimiten. Vaihdan mielelläni arjen muovit luonnollisiin materiaaleihin siellä, missä se vain on mahdollista.

Psst…. Lisää kiinnostavaa luettavaa aiheeseen liittyen:

2 kommenttia Jätä kommentti

Kommentit

Kommentointi, check.

Aihealueeseen liipaten mielenkiintoinen linkki artikkeliin ”Asiantuntijat varoittavat: Älä anna lapselle kännykkää leluksi”: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423794286716.html?pos=ok-trm-uutk

Vastaa käyttäjälle Sanna Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Leave the field below empty!


Jos sinulla ei ole tunnusta, voit rekisteröidä sellaisen täällä.