Kun kypsästä tuli raakaa
Raaka on uusi musta. Raakaruoka on muuttanut paitsi käsityksemme siitä, mikä on kakku tai leivos, muuttanut koko sanan raaka merkityksen — kääntänyt sen päälaelleen. Se mikä oli ennen kypsää syötäväksi onkin nyt myös raakaa. Häh?
Kesäkuisen julkkaritilaisuuden herkut olivat melkein kaikki raakaruokaa (juuressipsit poislukien)
Aikaisemmin raakana pidettiin luonnon antimia, jotka eivät olleet vielä syöntikypsiä. Niitä ei voinut tai kannattanut suuhunsa laittaa, harva varmaan halusikaan, syödä nyt vaikkapa raakoja marjoja. Aikaisemmin raakaa oli myös lähinnä ruoka, jota ei vielä oltu ehditty kuumentaa valmiiksi. Raaka oli negatiivista, raa´an ideana oli muuttua kypsäksi, eli positiiviseksi. Raaka negatiivinen, kypsä positiivinen.
Nykyään raaka on terminä kuitenkin hyinkin positiivinen ja ruokatrendeistä kuumimpia. Raaka tarkoittaakin yhtäkkiä syöntivalmista, hämmentävää kyllä.
Vihersmoothie — raakalempparini
Syön paljon kypsentämätöntä ruokaa: salaatteja, smoothieita, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä jne. Ne ovat ravinteikasta ruokaa, jota ei tarvitse kuumentaa ennen nauttimista. Raakaruoka vuonna 2014 tarkoittaa samaa kuin elävä ravinto ennen vanhaan; ruoka-aineita, joita ei ole kuumennettu yli 46 asteen. Mielestäni elävä ravinto on terminä paljon nykyistä parempi. Se kertoo siitä mistä todella on kyse: ruoka on täynnä hyvää tekeviä vitamiineja ja ravintoaineita, se on elävää, ei kuolleeksi prosessoitua.
Raakaruoka tarkoittaa nykyään toki yksittäisiä raaka-aineita sellaisenaan, mutta etenkin tuotteita, joiden voisi kuvitella olevan prosessoituja: erilaiset raakakakut, -piirakat, -pastat, -kräkkerit ja -patukat kilpailevat suoraan teollisten vastineidensa kanssa. Tavallisen vehnä-maito-sokeri -kakkupalan voi korvata raakakakulla, joka voittaa tavanomaisen terveellisyydessä 100-0, muttei häviä maussa ollenkaan. Suklaapatukan voi korvata raakasuklaapatukalla, sipsit lehtikaalisipseillä, voileivät siemenkräkkerillä, konvehdit raakasuklaa-taatelipalloilla ja löytyypä raakamaailmasta vastine pastallekin. Monille tavanomaisille ruoka-aineille, välipaloille ja herkuille on olemassa raakavastine.
Raakailmiöstä kiittävät paitsi terveysintoilijat, myös allergikot: en esimerkiksi itse voi käyttää lehmän maitoa ja vehnää, valkoista sokeriakin välttelen. Niinpä en ole voinut koskea esimerkiksi kakkuihin vuosikausiin ilman, että herkkuhetkeä seuraa vatsanpuruja, jotka saattavat kestää jopa päiväkausia. Minulle raakakakut tuntuvat suorastaan taivaan lahjalta!
Islan 4-vuotisjuhlien raakakakku á la Maria Lönnqvist
Sillä eihän toki ole niin, että saadakseen kokea makean, täyteläisen, tyydyttävän ja ihanan herkkuhetken on turvauduttava valkoiseen sokeriin ja vehnään. Siihen meidät vaan on opetettu. Pirun elintarviketeollisuus! Kookosta, taatelia, manteleita, hunajaa, mulpereita, raakakaakaota… Etenkin lapsille kannattaa tarjoilla raakaherkkuja, sillä heidät voidaan vielä ”pelastaa” siltä vehnän ja sokerin ylivallalta, johon me aikuiset olemme totutetut.
Viikonlopun I love me -messuillakin raakatrendi oli yksi näkyvimmistä, eikä esimerkiksi raakasuklaata päässyt pakoon millään (ei sikäli että olisin halunnutkaan). Raakasuklaata oli paitsi kakuissa, smoothieissa ja konvehdeissa, myös kosmetiikkapuolella — kauneusraakasuklaan muodossa. Pakurikääpääkin tuntui olevan kaikkialla, myös kosmetiikkapuolella. (Bloggaan lisää aiheesta myöhemmin).
***
Vaikka messuilla olikin paljon tuttuja tuotteita, joitakin uusia herkkuja bongasin — raakoja ja ihan vaan muuten terveellisiä ja herkullisia.
Söin messuilla ensinnäkin niin hullun hyviä raakakkuja, että eräänkin jälkeen meinasin pökrätä. Onneksi Foodinin Lasse lupasi laittaa minulle kyseisen kakkupalan reseptin, niin voin kokeilla valmistaa sitä kotonakin. Lupaan jakaa sen täällä! Sain myös luentokumppaniltani Maria Lönnqvistiltä uunituoreen opuksensa Raakaleipurin parhaat kakut, joten ihan leipomiseksihan tämä tulee menemään.
Maistelin monella ständillä raakasuklaata ja yksi parhaista oli viime viikolla lyhyesti mainitsemani Puhdistamon appelsiiniraakasuklaa. Miten se voi olla niin herkullista? Arvatkaa vaan olinko heti kärppänä hamstraamassa messutrjousta, kun sai viisi patukkaa kympillä! Hamsteri osti tietenkin 10 patukkaa. Olisi pitänyt ostaa 20.
Myös CocoVin Supersnack-patukkasarjan uudet maut tarttuivat mukaani, sillä olen tykännyt sarjan edellisistä tuotteista kovasti. Just sopivia makupaloja vaikka teen kanssa nautittavaksi, kun haluaa jotakin herkullista. Patukat ovat gluteenittomia, laktoosittomia, sokerittomia ja lisäaineettomia.
Ostin kaikkia neljää uutuusmakua (lemon-spirulina, karpalo, mulperi ja mansikka) ja mansikkaa lukuunottamatta ostaisin jokaista vastakin. Mulperi on ihanan toffeinen ja uppoaa skideihin karkin korvikkeena aika varmasti, lemon-spirulina on jotenkin todella koukuttava, karpalo on makean marjaista ja mansikka, no se on oikeastaan tylsin, mutta toki ihan ok sekin.
Näköjään patukat eivät vielä löydy CocoVin nettikaupasta, mutta eiköhän ne pian sinne saada. Nyt tuli oikosulku, että ovatko nämä raakaruokaa, koska olen luullut että ovat, mutta sellaisesta ei kyllä ole pakkauksessa mainintaa… No oli miten oli, ihania ja teveellisiä makupaloja silti.
Hurraw valmistaa raakahuulirasvaa
Raakailmiö näkyi yllättävää kyllä myös messujen kosmetiikkapuolella. Suomeen vastikään myyntiin saatu Hurraw-merkkinen huulirasvabrändi mainostaa olevansa raakatuote, eli ei kuumennettu yli sen 40—46 asteen. Täytyy myöntää, etten ole koskaan tullut ajatelleeksi kosmetiikan kohdalla tätä raakailmiötä, yllättävää kyllä. En osaa sanoa, kuinka paljon asialla on kosmetiikassa merkitystä, mutta maalaisjärjellä ajateltuna kyseessä on ihan relevantti juttu myös ihonhoidollisesti, koska toki kuumentaminen tuhoaa luonnonkosmetiikan raaka-aineiden tehoaineita. (Tästä kosmetiikan raakailmiöstä pitää blogata vielä erikseen.)
Hurraw-voiteet ovat paitsi ”raw”, myös vegaanisia ja luomulaatuisia ja makuja on valittavana kymmeniä. Sain valita viisi ja vaikeaa teki. Yllättävän ihania vaihtoehtoja oli monia. Nämä voiteet ovat Yhdysvalloissa valtava hitti, enkä ihmettele: vegaaninen ja raaka luomukosmetiikka, joka ei ole kallista, jossa on valinnanvaraa ja tuote sopii periaatteessa kaikille. Ihan hitti, kun vielä on osattu panostaa visuaalisuuteen. Tuotteet tulevat myyntiin varsinaisesti marraskuussa, mutta ne ovat jo myynnissä Pretty.fi:n sivuilla. Oma suosikkini, kevyesti punaava, kirsikan makuinen Black Cherry* sekä mausteinen Chai Spice* löytyvät sieltä myös, kustantavat 4,90 euroa, eli ihan normaalin huulivoiteen verran. Tässä tuotteessa ei luomuus ja luonnonmukaisuus näköjään maksa ylimääräistä.
Lupasin eilen illalla tälle päivälle kirja-arvontaa. Maria nimittäin lahjoitti blogissa arvottavaksi mainitun kirjansa Raakaleipurin parhaat kakut, joka sisältää lukemattomia ihania raakakakkureseptejä. Kirjassa myös kerrotaan raakakakkujen olennaisista raaka-aineista.
Kirja-arvontaan voi osallistua sunnuntaihin saakka kertomalla kommenttiosiossa, mikä on oma raakaherkkusi. Millä raakaruoalla siis herkuttelet, kun haluat jotain ihan sairaan hyvää? Kommentoijien kesken arvon ensi sunnuntaina 26.10. kirjan, joka tulee tekemään saajansa todennäköisesti hyvin onnelliseksi — kunhan omistat tehokkaan blenderin. Tämän kirjan reseptien toteuttamiseksi tarvitset nimittäin sellaisen.
Psst… Jos raakaruoka on itsellesi uusi juttu, lue Uuden Mustan puolelta Hertan juttu Raakaruokaa aloittelijalle (vuodelta 2011).
*Affiliate-linkki Pretty.fi -nettikauppaan