Turhautumista

Berliinissä tapahtui kaikenlaista hassua, kuten eräästä design-kaupasta nappaamani kirjekuoren sisältä löytyneen flyerin www-osoitteen myötä bongaamani Johannan tapaaminen. Kirjekuoren sisällä oli lappu, jossa luki ”If you need a good, cheap haircut, just contact me”.

Flyeri oli juuri oikealla tavalla kaunis ja kieron hassu, joten mailasin Johannalle ja pian istuin yksiönsä huoneessa puhumassa ruotsia. Johanna on yksi niistä osittain Berliinissä asuvista pohjoismaalaisista ihmisistä, joita turhauttaa kotimaan kallis hintataso, holhousyhteiskunta, tiukkapipoinen urasuuntautunut ajattelu, rahan palvonta, kansalaisten kritiikitön lakien ja sääntöjen hyväksyminen ja porukan jatkuva kaikesta stressaaminen.

-kuva: Lifeloving

Päivän Hesarin mielipidepalstaa lukeneena (”Sähkökaappien villi ilmoittelu kuriin”) en voi kuin ihmetellä, kuinka Suomessa porukka jaksaa valittaa aivan epäolennaisista asioista. Meillä on todellisia ongelmia, kuten terveydenhuolto (joka muuten pelaa Berliinissä paikallisille erinomaisesti), kallis ruoan hinta, itsemurhatilastot, nuorten pahoinvointi ja lisääntyvä työttömyys… Mutta porukka jaksaa valittaa sähkökaappien kylkeen liimatuista keikkajulisteista! Huh huh.

Minua häiritsevät paljon vähemmän koirankakat kadulla ja keikkajulisteet sähkökapeissa, kuin kokoomuslaisten ajama täydellinen tip-top-kaupunki – ajattelu, jossa oikeiden ongelmien sijaan jahdataan vuoroin citykaneja, deekuja, lokkeja ja julisteiden liimaajia. Lukekaapa pävän Hesarista Janne Junttilan mainio mielipideteksti aiheesta. Asiaa!

Etenkin kahden Berliinissä vietetyn kuukauden jälkeen olen shokissa ja todella pettynyt siihen tapaan, millä täällä tuijotetaan vaan omaan napaan ja keskitytään oman edun tavoitteluun muiden auttamisen sijaan.

Elämän tarkoitus ei ole rahan tekeminen, mutta Suomi on niin kallis maa, että ihmisten on pakko ajatella rahaa jatkuvasti. Eräät tutut eivät voi muuttaa ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen enää takaisin, koska heillä ei olisi siihen enää varaa. Aika surullista.

Ehkä parin kuukauden jälkeen olen taas turtunut maksamaan luomutomaatista euron, mutta siihen saakka jaksan ihmetellä. Koska meillä aletaan tukemaan luomutuotantoa ja mahdollistetaan pienille luomuyrittäjille kannattavan elinkeinon harjoittamienen? Olisi jo korkea aika.

Johanna muuten tosiaan leikkaa ihan sairaan hyvin ja on myös Dj, kirppishai ja mahtava tyyppi muutenkin. Jos siis tarvitset Berliinissä hiustenleikkuuta, ota yhteys Johannaan Morrisless-blogin kautta.