Testaan blogissani erilaisia tuotteita ja palveluita. Näistä testituotteista en maksa. Kaikki tämän postauksen tuotteet eivät välttämättä ole testattavaksi saatuja, osan olen saattanut myös ostaa itse.
Holiday: mainio ruoka, ihana terassi
Testasin viime lauantaina Iisan kanssa Helsingin ravintolamaailman kiinnostavimman tulokkaan, ravintola Holidayn Katajanokan sillan kupeessa. Mestan takana ovat Richard McCormick ja Ville Relander, joiden käsissä on syntynyt myös maineikas ja tykätty The Cock-rafla. Richardin osalta tunnetuin brändi lienee niinikään perustamansa ravintola Sandro — joten odotin uudeltakin konseptilta hyvää ruokaa ja miellyttävää/yllätyksellistä miljöötä.
Holidayn lista tarjoaa paljon vaihtoehtoja kasvis-kala -ihmiselle, joita Iisan kanssa olemme molemmat. Tilasimme vuohenjuustosalaattia, lohikulhon, tahinivaahtopedillä lepäävän kukkakaalin ja burrataa. Hintataso on kohtuullinen: alkuruoat maksavat 6-14 euroa, pääruoat 18-26 euroa. Järkytykseksemme saimme kuitenkin kuulla, ettei jälkiruokalistaa ole! Holidayn listalla on vain yksi jälkkäri, mikä toki helpottaa valintaa, mutta että vain yksi. Hmm… (Mysteeriannoksen reittaus löytyy edempää tekstistä.)
Olen aina rakastanut kukkakaalia. Se kuuluu niihin samoihin suosikkikesäherkkuihin kuin mansikat, herneet ja uudet perunatkin. Lapsuudessani nautimme kukkakaalia voin kera ja kesäni alkaa yhä nykyäänkin siitä, kun ostan torilta ekat mansikat JA kukkakaalit. Suolalla ja voilla höystettyyn kukkakaaliin tulee ihan kreisi himo! Kukkakaalissa on raaka-aineena parasta se, ettei se maksa juuri mitään. Täydellinen lähi- ja kesäruoka.
Jokainen ruokabloggaaja taitaa tietää, että kukkakaali on seuraava lehtikaali, joten ei ole ihme, että raaka-aine löytyi Holidaynkin listalta.
Kukkakaali oli käytetty uunin kautta ja maustettu ainakin oreganolla. Tahinivaahtopeti sopi kukkakaalin kaveriksi erinomaisesti. Päälle sai ripotella sormisuolaa, joka kuuluu tärkeänä osana omaankin kukkakaalirutiiniini. Kokonainen kukkakaali oli oikein mainio alkupala-annos kaverin kanssa jaettavaksi.
Ville kertoi hänen ja Richardin viettäneen paljon aikaa Tel Avivissa ja sen todennäköisesti näkyvän Holidayn listalla, vaikka ravintolan keittiötä ei ole haluttu tarkasti määritelläkään. Ruokalistaa kun syynää, näkyvät israelilaiset vaikutukset maustemaailmassa selkeästi, mutta toisaalta rinnalla on näkyvästi myös japanilainen keittiö. Aika kiinnostava, herkullisten ja hyvin erilaisten keittiöiden sekoitus.
Iisan vuohenjuustosalaatti oli höystetty, leipäpaloilla, mintulla, sitruunajogurtilla ja tomaatilla, minun lohikulhoni puolestaan edusti japanilaistyyppistä makumaailmaa retikkoineen, sushiriiseineen, merilevineen jne. Kulho oli todella hyvä, vaikka riisiä oli suhteessa muihin raaka-aineisiin omaan makuuni vähän liikaa.
Uhmasin täyttä vatsaani ja testasin vielä burrata-annoksen, joka löytyy salaatti-listalta. Ei tätä kyllä salaatiksi kukaan varmaan laske, oiva alkupala — tai miksei jälkiruoka — sen sijaan kyllä. En tajunnut pyytää gluteenitonta leipää, joten köntti jäi isoksi osaksi syömättä (ah kuinka hyvää se silti oli!), mutta pestot ja burrata-juusto ovat aivan taivaallinen yhdistelmä. Tätä kannattaa ehdottomasti maistaa ja minusta tämän voi ottaa erinomaisesti jälkkärinä. Sen verran syntiseltä burrata (joka siis on tuhti ja suussasulava mozzarellajuusto) maistuu.
Richardin meille kiikuttamat mansikkadrinkit eivät olleet liian makeita, ruoka ei ollut liian tuhtia, eikä ravintola liian meluinen, vaikka olikin ihan täynnä. Holidayssa on oikein leppoisa tunnelma ja boheemi, mutta silti raikas sisustus kaikkine viherkasveineen ja eriparisine kalusteineen. Ihan oikeasti vähän niin kuin lomalla olisi.
Iisa ja minä ollaan aikamoisia makean ystäviä, joten jälkkäriä oli saatava tietenkin. Kun kuulimme, että listalla on vain yksi asia — jäätelö — olimme molemmat ensin sitä mieltä, että ei todellakaan. Jaamme paitsi mieltymyksen makeaan, vähän huono suhteen maitotuotteisiin. Joten ehkä se oli drinkkien syytä, että siinä me kuitenkin vetelimme onnessamme laktoosittomat pehmikset loppuillasta, ja oli kyllä aivan sairaan hyvää. Toffeekastiketta ja valkoista suklaata paloina pehmis-jäätelön niskassa. Pehmis on kyllä täysin aliarvostettu klassikko. (Voisikohan sellaisen saada valmistettua vaikka soija-, kaura- tai riisimaidosta?)
Kotiin lähtiessämme Holidayn edusta näytti kuin elokuvalavasteelta. Terassi on muuten jo lyönyt itsensä läpi isosti: käyntimme edeltävänä iltana kanavarannassa oli satoja ihmisiä nauttimassa auringosta. Taitaa olla kesän 2016 suosikkiterassi. Tänne palaan tänä kesänä vielä monta kertaa.
Kanavaranta 7