Paljain jaloin metsän halki

Moni jaksaa funtsia ruoka- ja kosmetiikkavalintojaan huolella, mutta kemikaalikuormaa ja ekonäkökulmaa ei välttämättä hoksa tai jaksa ottaa huomioon toisaalla, esimerkiksi pesuainevalintoja tehtäessä. Olen itse käyttänyt pyykätessä ja astioita pestessä jo vuosia Ecoveria, Attitudea, Sonettia ja Planet Purea, vuorotellen jokaista ekopesuainetta, sekä myös pesupähkinöitä toisinaan. Olen luottanut ekokauppojen valikoimiin, mutta myönnän, etten tiedä paljoakaan siitä, mitä eroja käyttämilläni ekopesuaineilla on.

Olen parhaillaan Doritin kanssa Itävallan Bregenzissä juttukeikalla, juuri ekopesuaineisiin liittyen. Meidät kutsuivat tänne Ekolo ja Planet Pure, jonka toimari Silvio Pepmerin perässä olemme nyt parin päivän ajan vaeltaneet — sananmukaisesti. Reissu nimittäin alkoi kolmen tunnin paljasjalkavaelluksella viereisen Pfänder-vuoren metsissä ja rinteillä.

Otimme aamulla kabiinihissin reilun kilsan kokeuteen ja lähdimme vaeltamaan vehreässä, aurinkoisessa, kukkeassa ja aavistuksen lannalta tuoksuvassa Sound of Music -maisemassa. Oloni on ollut koko ajan nostalginen: nämä ovat lapsuuteni maisemat. Isäni työn myötä lomailimme lapsuuteni kesinä paljon Itävallassa, faijan kollegan gasthausissa ja operoimme autolla ympäri Eurooppaa, eniten juuri Itävallan suunnalla. Lannanhaju, biergartenit, Almdudler, isot ja tuoreet vehnäsämpylät, polvihousut, dirndlit, schlager-musiikki ja Itävallan aivan mahdottoman kuuloiset paikallismurteet — ne kaikki saavat oloni tosi kotoisaksi.

Aloitimme matkamme vuoren huipulta monien muiden turistien tapaan (tämä on tosi suosittu turistialue), mutta poikkesimme jo alkumetreillä tieltä pienelle polulle metsään, jossa Silvio tallusti kengittä muina miehinä. Kun rohkaistuin kysymään asiasta, selitti hän, että on elänyt näin 26-vuotiaasta (on nyt 42). Ottanut kengät jalastaan aluksi liikkuessaan koiransa kanssa niityillä ja metsissä ja että kengät vaan jäivät pois, kun paljain jaloin tuntui paremmalta vaeltaa.

Pian luovuimme kengistämme mekin.

Silvio ei liiku paljain jaloin ainoastaan metsässä, vaan kaikkialla. Otti meidät maanantai-iltana rautatieasemallakin vastaan avojaloin ja hyppäsi kengittä sähköautonsa rattiin.

Mies on kuulemma kengittä lokakuuhun saakka, kunnes maa alkaa kylmetä. Eikä ole perheen ainoa paljasjalkainen!

Silvion 8-vuotias poika Eliah ei myöskään käytä kesällä kenkiä. Molempien jalkapohjat ovat niin tottuneet luonnossa vaeltamiseen, ettei edes soralla kävely heitä juuri näyttänyt haittaavan. Yllätyin itse siitä, miten helppoa metsän pehmeällä polulla oli astella ja mietin, että ihan salettiin suomalaiset havunneulaset on pisteliäämpiä… Kysyin Eliahilta, onko paljain jaloin koskaan tullut isompia haavoja, mutta poika ei sellaisia ainakaan muistanut. Elinympäristönsä onkin ideaali: vihreää niittyä ja metsää ympärillä, tosi siistit kadut eikä roskia juuri missään. Olen nähnyt koko reissulla yhden lasinsirun ja kaksi muovipulloa. On meinaan tullut tuijotettua jalkoihin, sattuneesta syystä.

Olisi ihana antaa omienkin skidien tallustaa kesät paljain jaloin, mutta Kallio ja kotihuudit Karhupuistossa eivät suoraan kutsu paljasjalkailemaan. Maalla asumisessa olisi puolensa. Lapsen terveydelle paljasjalkailu on tosi hyvä idea:

Koska lapsen jalkaterät ovat erittäin joustavat ja liikkuvat sekä nilkat vahvat, lapsi ei tarvitse ulkopuolelta tulevaa, kenkien antamaa tukea, jotta jalkaterät kehittyvät terveiksi, vahvoiksi ja monipuolisesti toimiviksi. Parhaiten jalkaterät kehittyvät paljain jaloin liikkuen niin pitkään kuin mahdollista.

Lattajalkojen on tutkimuksissa todettu olevan selvästi harvinaisempia paljain jaloin liikkuvilla kansoilla kuin kenkiä käyttävillä. Tossuja käyttävillä lapsilla on vähemmän lattajalkoja kuin umpinaisia kenkiä käyttävillä 4–13-vuotiailla. Lapset pystyvät tutkimusten mukaan juoksemaan nopeammin paljain jaloin ja ohutpohjaisilla voimistelutossuilla kuin paksupohjaisilla urheilukengillä.

Lähde: terveyskirjasto.fi

Eikä paljain jaloin kävely ole huono idea aikuisellekaan: Silvio selitti, kuinka se aktivoi akupisteitä ja verenkiertoa (verenkierron vilkastuminen auttaa esimerkiksi suonenvetoihin ja suonikohjuihin) ja kuinka rasitusvammat vähenevät, kun kantaiskun tilalle tulee päkiäkäynti. Paljasjaloin kävely aktivoi eilisen perusteella tehokkaasti myös keskivartaloa ja lisää jalkojen lihaksiston, nivelten ja akillesjänteen hyvinvointia. Keski-Euroopassa urheilulääkärit, ortopedit, ihotautilääkärit, reumatologit, geriatrit, samoin kuin fysioterapeutit ja podiatrit (jalkaterapeutit) suosittelevat paljain jaloin kävelyä erilaisten alaraaja- ja jalkavaivojen sekä selkävaivojen hoitona. Suositellaankohan Suomessakin? Onko teillä kokemuksia?

Silvio Pepmer on paitsi Planet Pure -pesuainefirman toimitusjohtaja, myös joogaopettaja. Kuulemma ennen joogatuntejaan hän käyttää kenkiä, jalkojen kun pitää olla joogassa puhtaat. Myös jossain virallisemmissa tapahtumissa ja talvella mies pukee kengät jalkaansa, mutta muuten hän menee täällä vuoren rinteillä ja kaupungin kaduilla, kotinsa ja toimiston väliä avojaloin, muina Tarzaneina.

Dorit innostui paljasjalkailusta ihan kauheasti ja kaavailee jättävänsä kengät narikkaan entistä useammin. Tuli tänään aamupalallekin ilman. Dorit asuu Suomenlinnassa, jossa avojaloin liikkuminen saattaa olla ydinkeskustaa helpompaa (vaikka lasinsiruja on kuulemma Suokissakin). Ehkä hänestä tulee Se Suomenlinnan Paljasjalkanainen, josta kaikki pian puhuvat. 😉

Miten tämä kaikki liittyy ekopesuaineisiin? Suoranaisesti ei mitenkään, mutta sikäli kuitenkin, että paljasjalkavaellusoppaamme on kehittänyt Euroopan markkinoiden luomuimman pesuainesarjan. Silvio sisäänajoi meidät omaan arkeensa ja maailmaansa aika pysäyttävällä tavalla. Tehdasrundin ehtii kyllä tehdä aivan varmasti. Metsävaelluksen jälkeen. Planet Puresta lisää tuonnempana.

Kuvat: Dorit Salutskij ja minä