Ruokaa sesongin mukaan
Loppuvuodesta joululahjoja funtsiessani, eräänä yönä silmät ristissä kännykällä surffaillessa, törmäsin Satokausikalenteriin. Se taisi olla sellainen ärsyttävä FB-mainos, johon jostain kumman syystä kiinnitin huomioni. Pian olin tilannut kaksi kalenteria joululahjaksi, koska a) lahjakriisi ja b) aika hiton hyvä konsepti. Kalenterista näkee nopealla vilkaisulla, mitkä raaka-aineet missäkin kuussa ovat sesongissa. Nerokasta!
Kalenteri ei ole mitään hippien puuhastelua, vaan homma on kaupallistettu ihan kunnolla, löytyy aplikaatiot ja kaikki. Aika yllättävää minusta! Mutta täytyy sanoa, että tässä ovat kalenterit ja aplikaatiot ihan sairaan kätsyjä, nopeuttavat sesonkisyöjän ruokakaupassa asiointia huomattavasti.
Joskus pari vuotta sitten mietin, että pitäisi alkaa noudattaa ruoka-aineiden sesonkeja tarkemmin, koska onhan se nyt älytöntä ostaa samoja perusraaka-aineita vuoden ympäri. Miksi muka olisi pakko syödä vaikkapa tomaattia ympäri vuoden? Toteutan sesonkiajattelua ison osan vuodesta, mutta näin keskitalvella se on kyllä hankalaa. Eikä minulla sitäpaitsi ole hajuakaan, koska on minkäkin ulkomaisen kasviksen sesonki. Juuri siinä auttaa Satokausikalenteri.
Nyt helmikuussa ulkomaisia sesonkikasviksia ovat: ananaskirsikka, appelsiini, avokado, banaani, bataatti, feijoa, granaattiomena, greippi, guava, inkivääri, limetti, mango, papaija, passionhedelmä, sharon, sitruuna jne.
Mitä hyötyä sesonkiruokailusta on?
Edullisuus: satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan takia usein halvempia.
Ekologisuus: satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään lähtökohtaisesti vähemmän ulkopuolista energiaa, ja kun saatavuus on runsasta, mahdollistaa se kuljetuksen laivalla, jolloin hiilijalanjälki pienenee.
Maku: satokautena kasvikset ovat usein maukkaimmillaan.
Hävikin vähentäminen: kauppojen ei tarvitsisi ylläpitää valtavia varastoja jokaista kasvista kohden, ympäri vuoden, jos opettelisimme sesonginmukaiseen syömiseen. Eikö olisi tavallaan kutkuttava ajatus, että tomaatteja saisi vain touko-marraskuussa, kun niiden sesonki on? Kuinka ihanalta ne ekat toukokuiset tomaatit maistuisivatkaan, monen kuukauden tauon jälkeen?
Lisää syitä suosia satokauden kasviksia löydät täältä.
Funtsin ekaa kertaa sesonkisyömistä vuonna 2012, saatuani käsiini Mats-Eric Nilssonin kirjan Smakernas återkomst: när maten följer årstiderna (kuva). Sitä ennen olin ahdistunut lähinnä siitä, että kotimaisten kasvisten valikoima on ydintalvella niin ankea. Mutta ah: en ollut tajunnut, että kun seuraa ulkomaistenkin kasvisten luonnollisia satokausia, voi tuontikasviksensa ostaa ihan hyvällä omallatunnolla. Toki suosin lisäksi aina kun voin luomua ja Reilua.
Haastattelin Maits-Ericiä sesonkiruokailu-aiheesta Muntur-ohjelman jaksossani, jolloin miehen kirja oli aika hiljattain julkaistu. Smakernas återkomst on mainio teos — suosittelen — ja tämä suomalainen Satokausikalenteri jatkaa samaa asiaa, mutta on vaan paketoitu kätevämpään pakettiin: sekä seinä- että etenkin taskukalenteri ovat helppoja käyttää.
Satokausikalenterin ovat kehittivät kolme kaveria, alunperin omaan käyttöönsä.
”Ensimmäinen versio Satokausikalenterista sai alkunsa, kun Samuli totesi sesonkikasvisten suosimisen olevan turhan hankalaa. Ruokakauppojen tarjonta ei noudattanut kasvisten luonnollisia satokausia ja syötävien kasvisten sekä tuontimaiden suuren määrän takia satokausien opettelu ulkoa oli myös mahdotonta. Niimpä Samuli alkoi keräämään tietoa eri kasvisten satokausista omaan käyttöön. Pian ideasta kiinnostui ja sen kehitykseen osallistui myös Samulin vaimo Laura ja veli Johannes”.
Lähde: satokausikalenteri.fi
Homma alkoi kasvaa ja pian satokausikalentereja halusivat muutkin. Huippua, että kaverukset vastasivat kysyntään, sillä tällaiset voisivat aika helposti jäädä tekemättä, kun monella on omassa arjessaan niin kiire.
Minulla on käytössä kuvan taskukokoinen kalenteri, joka on kauppareissulla superkätsy.
Ei ollenkaan haittaa, että nyt on papaijan, mangon, limetin, kookospähkinän ja inkiväärin sesonki, on meinaan ihan hullu kaipuu kolmen viikon Thaimaan-reissun ruokia (matkastamme ja etenkin thairuoasta lisää tuonnempana). Olen jo pariin otteeseen matkan jälkeen valmistanut som tamia, tuota suosikkisalaattiani. Miten se voi olla niin ihanaa? Mikä tuuri, että sen voi iisisti tehdä itse.
Nyt hilpaisen Hakaniemen kaupoille, papaijaa ja chiliä hakemaan. Kuullaan taas!