Kosmetiikkakemikaalit kesämaisemassa

Luennoin parin tunnin päästä täällä Maarianhaminassa. Aiheena ovat kosmetiikan kemikaalit ja joukossa on mm. asiaa säilöntäaine triklosanista, jota käytetään esim. deodoranteissa, hammastahnassa ja huulipunissa. Kemikaali on vesieliöille erittäin myrkyllinen ja sen vaikutukset ovat pitkäkestoisia.

Kun puhutaan kosmetiikan raaka-aineiden haittavaikutuksista, on ihmisille usein yllätys se, että kosmetiikan kemikaaleja:

a) päätyy luontoon (etteivät ne jää vedenpuhdistuslaitokselle) ja

b) että ihmiselle turvalliseksi testatuista kemikaaleista voisi olla haittaa ympäristössä.

Kosmetiikkakemikaalimme vellovat tuolla, tässä kuvankauniissa maisemassa. Itämeri kesällä 2013.

Mainittu triklosan lienee todistetusta vaarallisuudestaan huolimatta olevan käytössä siksi, että tarpeeksi pitäviä todisteita aineen vakavuudesta ihmiselle ei ole havaittu.  Ympäristö onkin sitten ilmeisesti asia erikseen… Aineen käytön lopettamisesta on kuitenkin puhuttu moneen otteeseen. Ruotsissa on tällä viikolla otettu esille, kuinka Itämeren suurinta tax free -myyntiä pyörittävä Tallink-Silja myy mm. deodorantteja, joissa on ympäristölle vaarallista triklosania. Norjassa viranomaiset puuhasivat triklosanin käytön kieltämistä 2006, jolloin nostettiin esille paitsi aineen vesistöjä vahingoittava ulottuvuus, myös triklosanin aiheuttama ihmisten antibioottiresistenssin kasvu.

Triklosanin tilanne on verrattavissa käyttämiimme lääkkeisiin: ihminen on etusijalla, luonto kakkosena. Virtsan mukana, vedenpuhdistuslaitosten suodattimet läpäisten meriin päätyy käyttämiemme lääkkeiden kautta kymmeniätuhansia hormoneja tai niiden kaltaisia kemikaaleja, jotka  vaikuttavat jo mm. kalojen sukupuolen muuttumiseen. Vesistöissämme velloo iso kemikaaliaikapommi, joka toivottavasti ei räjähdä reisille, ennen kuin aletaan reagoida.

Puhun tänään mm. e-pilleri EE2-hormonin vaikutuksesta kaloihin ja etenkin siitä, kuinka se muuttaa uroskalojen käyttäytymistä ja häiritsee kalojen pesintää. Tällaiset merkit ovat jo nähtävissä ja jos/kun kemikaali- ja hormonimäärät vesissämme kasvavat, on vaarana, että koko ekosysteemi häiriintyy. Kun uroskalat saavat jatkuvasti ”estrogeeniöverit”, eivät naaraat osaa enää valita kumppania, eikä se uroksia paljon kiinnostakaan. Melko huolestuttava ilmiö, jos nyt noin ekosysteemi kiinnostelee.