Menu

Marimekko salaa tuotantonsa tietoja

Voi Marimekko, nyt ei hyvin mene. Paitsi että firma on saanut rypeä syksyn aikana useassa kopiointiskandaalissa, on Finnwatchin tänään julkaistu raportti niitti arkkuun monella tapaa. Suomalaisten designtuotteiden vastuullisuus -raportissa selvitetään Fiskarsin ja Mariekon käyttämän lasitehtaan työntekijöiden työoloja Thaimaassa.

 

Marimekko Sukat Makkaralla

Nyt on Marimekon maine vähän makkaralla…

Kuva: marimekko.com

Iittalalle kyseinen tehdas tekee mm. Oiva Toikan suunnittelemia Kastehelmi-sarjan kulhoja ja Marimekolle näitä kuvassa olevia, suosittuja Sukat makkaralla -tuotteita.

Kummallakin yrityksellä on raportin mukaan on parannettavaa, mutta Marimekko on nyt pahasti sössinyt julkisuuskuvansa siinä missä Fiskarsilla on tajuttu pelata homma paljon fiksummin: avoimesti.

Fiskars toimi tutkimuksen aikana avoimesti ja toimitti Finnwatchille kaikkien thaimaalaisten tavarantoimittajiensa tiedot. Marimekko kieltäytyi vastaavasta yhteistyöstä vaikka Finnwatch tarjoutui pitämään tuotantolaitosten tiedot salassa erillisellä salassapitosopimuksella. Marimekon tuotteet onnistuttiin kuitenkin jäljittämään tuotantolaitokseen muuta kautta.

Pisteet avoimuudesta Fiskarsille siis. Ei silti, molemmat firmat joutuvat kyllä skarppaamaan käyttämänsä lasitehtaan työolojen parantamiseksi:

– Työntekijät käsittelevät vaarallisia lasin valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja ja silikoosille altistavaa kvartsihiekkaa täysin puutteellisilla suojavarusteilla, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Erityisen suuria ongelmia avoimuudessa on Marimekolla, joka kieltäytyi yhteistyöstä Finnwatchin kenttätutkimuksessa. Marimekko kertoo muun muassa verkkosivuillaan “seuraavansa tavarantoimittajien ja niiden tuotteiden voimassa olevia standardeja ja sertifikaatteja, raaka-aineiden alkuperää sekä tuotanto-olosuhteita säännöllisesti”. Finnwatchin tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, ettei yritys tiedä miten sen käyttämä puuvilla on tuotettu. Marimekolle lasituotteita tuottavan alihankkijan toiminnassa oli vakavia puutteita ja alihankkija myönsi avoimesti ettei se kykene valvomaan raaka-ainetoimittajiensa vastuullisuutta. Marimekko kertoi Finnwatchille auditoineensa tehtaan, mutta ei kertonut, että tehdas ei ollut läpäissyt auditointia.

Lähde: Suomalaisten designtuotteiden vastuullisuus -raporttti

Pokkaa todeta, että tehdas on auditoitu, mutta jättää kertomatta, ettei tehdas läpäissyt vaatimuksi. Kummallista on myös se, ettei näin iso firma todella tiedä käyttämänsä puuvillan tuotantotapaa. Marimekko ei myöskään kertonut Finnwatchille niitä eurooppalaisia yrityksiä, joilta se hankkii kankaansa. En ole moneen vuoteen enää luuhannut Marimekon liikkeissä niin kuin joskus, mutta nyt saa loppua se vähäkin kiinnostus, mitä minulla on yritystä kohtaan ollut. Todella ala-arvoista toimintaa.

Unikko2+Maija+Isola

Maija Isolan klassikko. Mistäköhän kangas on peräisin?

Kuva: allanpeters.com

Kumpikaan suomalaisyritys ei selvinnyt puhtain paperein, vaikka Fiskars olikin toiminnassaan avoimempi: ”molemmille suomalaisyrityksille lasituotteita tuottavasta tehtaasta löytyi lukuisia työsuojelupuutteita. Työntekijöillä ei ollut käytössään riittäviä suojavarusteita, työympäristö oli erittäin kuuma eikä työtä tauotettu riittävästi. Työtiloissa oli erilaisia siisteyden puutteesta johtuvia turvallisuusriskejä, palkat olivat lainmukaisia, mutta erittäin matalia eivätkä kaikki työntekijät olleet tietoisia oikeuksistaan”. Tätähän tämä nykyään on, mutta on se sääli, että kotimaiset, upeat brändimme pilataan tällä tavalla. Raportissa todetaan, että tuotanto on selkeästi siirretty Thaimaahan tuotannon halvan hinnan vuoksi. No aijaa. Mutta on se todella sääli.

En voi olla miettimättä sitä, kuinka kauan meillä enää tulee olemaan mitään kotimaista designosaamista Suomessa. Trendi on hyvin surullinen, ei voi muuta sanoa. Onneksi meillä on valopilkkujakin, kuten eilinen blogaukseni osoittaa.

Finnwatchin koko raportti löytyy täältä.