Case Ole Hyvä Luonnontuote: kun kosmetiikan raaka-aineseula pettää

Tätä postausta ei ole kiva kirjoittaa, mutta tämä toimikoon muistutuksena itselle ja myös case-esimerkkinä muille. Kyse on kuratoimani Suomalaisen Luonnonkosmetiikan Joulukalenterin tuotteesta, joka ei olekaan luonnonkosmetiikkaa, vaikka tuotetta sellaisena markkinoidaan. Toisinsanoen olen yllättäen viherpesun uhri ja pahoittelen, että olen jakanut väärää tietoa. Tässä nyt sitä oikaisen.

Kyse on kalenterissa mukana olevasta Ole Hyvä Luonnontuote-brändin Meri-tuoteperheen tuotteesta nimeltä Tyrsky, joka on shampoo ja suihkugeeli, jossa erityistä on sulfaatittomuus. Brändi halusi kehittää nimenomaan sulfaatittoman sarjan, mikä toki on hienoa, koska sulfaatti on ympäristömyrkky (lue aikaisempi juttuni aiheesta). Tuotekehityksessä on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että mukaan on valittu kemikaali, joka ei luonnonkosmetiikkaan kuulu. Raaka-aine on päässyt tuotekehityksessä seulan läpi, mikä tuntuu erikoiselta. Kosmetiikan valmistaja vastaa tuotteen raaka-aineista ja myös turvallisuudesta.

Ole Hyvän Meri-sarjassa on käytetty säilöntäainetta nimeltä fenoksietanoli (phenoxyethanol), joka ei ole Ecocert-sertifikaatin mukainen kemikaali, vaikka brändi markkinoi Meri-sarjaa sertifikaatin vaatimuksen täyttävänä luonnonkosmetiikkana. Meri-sarja on myynnissä mm. Ruohonjuuressa, jossa tunnetusti luonnonkosmetiikkatuotteille on tiukka seula.

Itseä harmittaa se, että jos kyseessä olisi ollut tavanomainen, kaupallinen yhteistyö, jossa olen tekemisissä vain tämän yhden, kyseisen brändin kanssa, olisin syynännyt INCI-listan tarkemmin, mutta kun kyse on 24 eri tuotteen kokonaisuudesta ja jokaisessa tuotteessa voi olla kymmeniä kemikaaleja, on projektin periaatteena ollut se, että mukaan valituillla eli ns. seulan läpässeillä tuotteilla on

a) joko on luonnonkosmetiikan sertifikaatti tai

b) tuote täyttää jonkin sertifikaatin vaatimukset, vaikka sertifikaattia ei olisi haettu (kaikilla toimijoilla ei ole halua tai ennenkaikkea taloudellisia resursseja hakea sertifikaatteja, jotka maksavat).

Suomessa on monia brändejä, joilla on timanttisia luonnonkosmetiikkatuotteita, vaikka niillä ei sertifikaattia olekaan ja olen nimenomaan halunnut antaa tällaisille pienemmille toimijoille mahdollisuuden näkyä joulukalenterissa muiden hienojen tuotteiden ja brändien rinnalla.

En ole kyseenalaistanut kalenterissa mukana olevien yritysten rehellisyyttä tai ymmärrystä tuotteidensa INCIn osalta, sillä suurin osa mukaan valituista tuotteista on brändeiltä, jotka tunnen hyvin ja myös yksittäiset tuotteet ovat lähes kaikki itselleni omaa kosmetiikan ”peruskauraa”, jota olen käyttänyt pitkään. Meri-sarja on itselleni uusi tuttavuus, mutta halusin sen mukaan siksi, että mielestäni sulfaatittomuus ja innovatiivinen leväalginaatti ovat hienoja juttuja kotimaisessa luonnonkosmetiikassa.

Meri-sarja lanseerattiin vuoden alussa ja siinä on ensimmäisenä maailmassa hyödynnetty Origin by Ocean -nimisen, kotimaisen yrityksen kehittämää raaka-aineitta, joka käyttää merilevien molekyylejä fossiilisten, öljypohjaisten kemiantuotteiden sijaan. Olen nykyään jonkin sortin Itämeri-aktivisi ja kaikki tällaiset innovaatiot kiinnostavat paljon ja halusin saada kalenteriinkin mukaan jonkun tuotteen, jonka kautta pääsen puhumaan meristä ja Olen Hyvä -sarjan tuote oli siihen täydellinen.

Ikävää on se, että nyt tämä hieno leväinnovaatio hukkuu tässä tuotteessa kohun keskelle, kun huomio kiinnittyy kiellettyyn komponenttiin. Tuotehan on monella tapaa hyvä muuten.

Muutakin epäselvää kuvioon liittyy: sen lisäksi, että tuotteeseen on päätynyt ei sallittu kemikaali, on Ole Hyvä käyttänyt INCI-listassaan Origin by Oceanilta hankkimastaan leväalginaatista väärää nimeä. INCIssä lukee Caerulo, joka on kemikaalin kauppanimi, vaikka INCIin olisi kuulunut maininta Algin. Tämä ei ole maailman vakavinta, mutta se on kummallista, että Ole hyvä on kuvitellut kyseisen raaka-aineensa olevan Itämeren rakkohaurua, vaikka tuotteessa käytetty levä on peräisin Karibialta. No, kuluttajan kannalta tämä ei ole vakavaa, ”levä kuin levä”, innovaatio itsessään auttaa puhdistamaan maailman meriä, puhuttiinpa sitten mistä merestä vain, mutta itselle tulee viherpesty fiilis siitä, että puhutaan Itämerestä ja rakkohaurusta, vaikka kyse on ihan muusta. Melko sekavaa monella tasolla.

Tämän postauksen yhdin on kuitenkin väärän terminologian yms. sijaan väärässä kemikaalissa.

Jatkossa en aio luottaa siihen, että yhteistyökumppani vakuuttaa sertifioimattoman tuotteensa olevan luonnonkosmetiikkaa, vaan tulen tarkistuttamaan tuotteet ulkopuolisella taholla. Olen kiitollinen ammattitaitoiselle kollegalle, Karkkipäivä-blogin Sannille, joka bongasi Tyrsky-tuotteen INCIstä fenoksietanolin. Sanni on tarkkasilmä ja kova ammattilainen, joka viime keväänä paljasti myös Saaren Taika-tapauksen. Sanni julkaisi eilen artikkelin Ole Hyvä-tapauksesta, voit lukea jutun täältä.

Kosmetiikan kemikaalit ja etenkin luonnonkosmetiikan vaatimukset ovat vaikea tontti. Paitsi että itse raaka-aineet ovat kryptisen kuuloisia, on sertifioidussa luonnonkosmetiikassa luvallista käyttää tietty määrä ja tiettyjä synteettisiä raaka-aineita. Tämäkin hämää ja ellei yksityiskohtiin ole perehtynyt, voi tulkita asioita väärin. Tuoteselostetta lukemalla on vaikea ymmärtää yhtikäs mitään, ellei ole nimenomaan perehtynyt ja erikoistunut kosmetiikan raaka-aineisiin.

Elintarvikkeiden tuoteselosteiden tulkitseminen on huomattavasti helpompaa kuin kosmetiikan ja erityisen haastavaa on tietää, mikä kemikaali on sallittu luonnonkosmetiikan sertifiointitahojen toimesta ja mikä ei, ellei ole kemisti. Tämän vuoksi me kokosimme kalenterin periaatteella, että kaikilla brändeillä on sertifikaatti tai raaka-ainekoostumus, joka täyttää sertifikaattien vaatimukset. En ottanut projektissa roolia INCI-listan tarkastajana, vaikka olisi mitä ilmeisimmin pitänyt. En osannut kuvitella, että yksikään yritys, joka lähtee mukaan projektiin, ei olisi tietoinen tuotteensa raaka-ainesisällöstä.

On ikävää nostaa esiin kotimaisten toimijoiden osalta tällaisia mokia, mutta uskon, että tällainen toisaalta parantaa toimijoiden tarkkuutta. Ole Hyvän kohdalla kyse ei ole ollut tietoisesta huijaamisesta, vaan tietämättömyydestä, väärinkäsityksestä ja epätarkkuudesta, mutta ei tällaista saisi tietenkään tapahtua.

Jotta lapsi ei menisi pesuveden mukana: leväalginaatti, jota tuotteessa on käytetty on upea innovaatio, sulfaatittomuus on tosi hieno juttu ja jahka tuo yksi väärä kemikaali saadaan INCIstä pois ja lopetetaan rakkohaurusta puhuminen, niin hyvä. Tuote ei ole tällaisenaan kenellekään käytössä vaarallinen, se vaan ei ole luonnonkosmetiikkaa. Ikävää on se, että olen myynyt sen omalle yleisölleni luonnonkosmetiikkana, vaikka se ei sitä ole. Pahoitteluni siitä.

Ps. Brändi julkaisi oman anteeksipyyntönsä IG-tilillään, voit lukea sen täältä.