Climate Move – ilmastoahdistuksesta ilmastotoiminnaksi

Lokakuussa 2018 hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi hälyttävän ilmastoraportin, jossa varoitetaan tuhoisista ja hallitsemattomista seurauksista mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada rajattua 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Valtioiden päästöt tulee saada dramaattiseen laskuun ja nopeasti.

Joulukuussa 2018 julkaistiin Ilmastoveivi2019 –kampanja, jolla vaadimme Suomea toiminaan kokoaan suuremmin Euroopan neuvoston puheenjohtajana puolivuotiskaudellaan heinäkuusta 2019 eteenpäin.  Nyt Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on lopuillaan, eikä ilmastojohtajaksi itseään tituleeraava hallitus ole lunastanut hallitusohjelmaan kirjattuja lupauksiaan. Mitä kävi kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle ja EU-puheenjohtajuuskauden tuoman momentumin hyödyntämiselle? Olen menettämässä uskoani nykyisenlaisen puoluejärjestelmän kykyyn vastata ilmastokriisin. Ilmastoveivi2019 –kampanjan perustajan Laura Kolehmaisen ajatuksia Suomen hallituksen epäonnistuneesta ilmastojohtajuudesta voit lukea täältä.   

Tutkijoiden viesti on selvä: päästöt on saatava laskuun, nopeasti. Kyseisestä kehityskulusta ei ole kuitenkaan tietoakaan, vaan päästöt jatkavat kasvuaan. UNEP (UN environmental programme) Emission Gap –raportin kaavio havainnollistaa, kuinka mittavia päästöleikkauksia täysimittaisen humanitaarisen katastrofin välttäminen ihmiskunnalta vaatii. UNEP on  myös raportoinut, että maailman valtiot suunnittelevat tuottavansa 120% enemmän fossiilisia polttoaineita, kuin 1,5 lämpenemisasteen kriittinen raja vaatisi.  5.marraskuuta Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta, 28. marraskuuta Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan ilman konkreettisia vaatimuksia päästövähennyksistä ja vailla velvoittavuutta ilman jäsenvaltioiden ministerineuvostojen erillistä hyväksyntää. Myös 2.–13.12. Madridissa järjestettyä YK:n COP25 –ilmastokokousta voidaan pitää täytenä floppina 1,5 lämpenemisasteen tavoitteen kannalta.

Suomen hallitus ei ole osoittanut kykenevänsä tekemään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU-puheenjohtajuuskauden ulkopuolellakaan. Hallitusohjelman ilmastopoliittisen kunnianhimon toteutus näkyy olemattomana käytäntönä, minkä voi todeta hallituksen ensimmäisestä budjetista. Esimerkiksi ympäristön kannalta tuhoisista yritystuista ei olla luovuttu, eikä niitä olla leikattu. Sadan miljoonan luonnonsuojelupotti on askel oikeaan suuntaan, mutta jää kokonaisvaltaisten keinojen puuttuessa kädenlämpöiseksi. Punamultahallituksen eheää sisäistä dynamiikkaa haetaan edelleen kertaalleen eronneesta pääministeristä päätellen. Sipilän hallituskaudella Suomen nettopäästöjen annettiin tutkijoiden varoituksista huolimatta kasvaa ja nyt hallituksen tulisi vastavalitun pääministerin, Sanna Marin, johdolla saada Suomen tuhoisa ilmastopoliittinen linja käännettyä. Hitto, että ahdistaa. 

Ihminen on lahjakkaampi itselleen valehtelemisessa, kuin omiin toimintatapoihinsa liittyvien tuhoisten ongelmien hyväksymisessä. Ilmastonmuutos, kuudes sukupuuttoaalto, planeettamme hupenevat resurssit ovat yhteinen uhka koko ihmiskunnalle. Populistisessa viestinnässä ilmastotoimiin ryhtyminen on saatu näyttämään korruptoituneen eliitin ilmastobisnekseltä. Tosiasiassa ilmastotoimien puutteellisuus lisää eriarvoisuutta, sillä ensimmäisinä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät heikoimmassa asemassa olevat, joilla ei ole sopeutumiseen vaadittavia resursseja käytössään. Olemme yhdessä muiden pitkälle teollistuneiden valtioiden kanssa saavuttaneet nykyisen hyvinvointimme fossiilisia polttoaineita polttamalla. On siis moraalinen vastuumme luopua niiden poltosta ensimmäisinä ja tukea kehittyvien valtioiden vihreää kasvua. Mutta tunnumme olevan egotripillä odottelemassa mullistavaa keksintöä, joka tekisi meistä ilmastosynnittömiä, luontoäitiä ohjailevia puolijumalia. Vastuun pakoilu ja siirtäminen valtioille – joissa kansalaiset eivät nauti samanlaisesta yltäkylläisyydestä – on hyvinvoinnissa kylpevien suomalaisten häikäilemätöntä itsekkyyttä. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna huhtikuun 11.päivä. Jos kaikki eläisivät yhtä kuormittavasti kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapallon resurssit. 

Climate Move >>>

Omaa ympäristötuhon aiheuttamaa merkityksettömyyden tunnettani käsittelen kanavoimalla ne toiminnaksi. Nimittäin yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen keskittyväksi vapaaehtoistoiminnaksi. En kuitenkaan halua vähätellä yksilön vastuuta ja kulutustottumusten vapaaehtoisessa muuttumisessa piilevää voimaa, mutta oman ahdistukseni lääkintään eivät yksilövalinnat riitä. Siksi käytän osaamistani edesauttaakseni yhteiskunnallista muutosta, jota ilmastokriisin hillitseminen vaatii. 

Ilmastoveivi2019 –kampanja oli hieno käden ojennus nuorilta, mutta poliitikkojen sanat ja lupaukset eivät johtaneet toimiin ja tekoihin. Ilmastoveivi2019 opetti, ettei hallitusohjelman kirjauksiin ole luottaminen, vaan jokaista askelta kohti kestävää yhteiskuntaa on erikseen vaadittava. Vaikkei Suomen EU-ilmastojohtajuus näy tarvittavalla tavalla käytännön toimissa, onnistui kampanjamme keräämään yhteen ilmastotoimien kiireellisyyden tiedostavan yhteisön, joka jatkaa toimintaa Climate Move –ilmastoliikkeenä.  Climate Move kutsuu kansalaiset vaikuttamaan, jotta Suomi todella on hiilineutraali vuonna 2035, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Ulkoparlamentaarinen  vaikuttaminen on tärkeää, sillä poliittista johtoa on ilmastovaaleista ja ilmastojohtajuudesta huolimatta muistutettava ilmastotoimien tärkeydestä ja kiireellisyydestä joka käänteessä. 

Climate Move –ilmastoliike voidaan kulminoida kolmeen termiin: tieto, toiminta, yhteisö. Tiedolla viittaamme tieteelliseen tietoon, johon näkemyksemme perustuvat ja jonka puolesta meidän yhdistettävä voimamme muutoksen aikaansaamiseksi. Climate Movea eivät kuitenkaan tee ilmastoasiantuntijat, vaan kuka tahansa kansalaisvaikuttamisesta kiinnostunut asiantuntijoiden tuella. Emme väitä tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen olevan helppo, mutta se on välttämätön. Climate Moven keskiössä on välttämättömän muutoksen reiluus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kaikkia on kuunneltava. Poliittisen johdon on löydettävä rohkeus kipeidenkin päätösten läpiviemiseen, heidän on toimittava. Toiminta on myös Climate Moven ytimessä. Tarjoamme kansalaisille eri toiminnan muotoja ilmastoliikkeen rakentamisesta kotisohvalta vaikuttamiseen. Jaamme sosiaalisen median tileillämme erilaisia kotoa käsin toteutettavia toimintavinkkejä, joten sohva-vaikuttaminen onnistuu tilejämme seuraamalla.

Kuka tahansa voi myös osallistua joka toinen kuukausi järjestettäviin ilmastoiltoihin, jotka keskittyvät vuonna 2035 hiilineutraalin Suomen kannalta relevantteihin aiheisiin asiantuntijoita kuullen. Kukaan maailmassa ei ole vielä rakentanut hiilineutraalia tai negatiivista valtiota, joten jokainen meistä on haasteen edessä oppilas, niin yksilöt, yritykset, kaupungit kuin kunnatkin.  Ilmastoillat toimivat paitsi tiedonlähteenä, myös alustana oppia yhdessä. Yhdessä oppimisesta pääsemmekin ahdistustani erityisesti lieventävään aspektiin: yhteisöön. Olen joka päivä valtavan kiitollinen ja onnellinen ihmisistä, jotka Climate Movea tekevät. Voimme nojautua toinen toisiimme, antaa vertaistukea ja luoda yhdessä elämälle tarkoitusta ja tarinaa hiilineutraalista Suomesta. Tervetuloa mukaan!

Vilman lukuvinkit:

• BIOS: Suomen ilmastopolitiikka edelleen kriisissä: Sipilän hallitus jätti karun ilmastopoliittisen perinnön
• Tähdistö-lehden päätoimittajan Teemu Vaarakallio: Epäonnistunut ilmastojohtaja ja kansalaisyhteiskunnan petetty luottamus
• Suomen luonnonsuojeluliitto: Euroopan vihreä ohjelma on tärkeä avaus ympäristön ja tulevaisuuden kannalta, mutta ohjelman mukaisilla toimilla on kiire
• WWF: Järjestöt: Madridin ilmastokokous päättyi katastrofiin – suuret saastuttaja maat tyrmäsivät kansalaisten ilmastohuolen.
• YLE: Madridin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin