Sisältöyhteistyö. Olen saanut postauksen kirjoittamisesta palkan Suomen Blogimedialta, mielipiteet ovat omiani.
Vegaanista luomukuohuvaa
Vietin viime viikon lomalla Lissabonissa ja heti sen preään vappua Suomessa. Lissaboniin palaan blogissa lähipäivinä, ensin muutama sananen suomalaisten karnevaalista, johon suhtaudun itse ristiriitaisin tuntein.
Inhoan kaikkea vappuun liittyvää roskaa ja sälää, mutta rakastan karnevaalitunnelmaa, jonka vappu saa suomalaisissa aikaan. Porukka kaivautuu talven jäljiltä esiin jostakin asuntojensa uumenista ja kaupunki on yhtäkkiä elossa.
Itse vedin vapun tänä vuonna melko helpon kautta, koska en vaan jaksanut ja ehtinyt säätää. Työhuoneelle tuotiin nyyttärihengessä tarjottavia, lapset piirtelivät toimiston ikkunaan ikkunatusseilla, puhaltelivat saippuakuplia Flemarilla (aina niissä väleissä kun ei satanut lunta!). Aikuiset antoivat jälkikasvulle melko vapaat kädet ja keskityimme vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan kuohuviiniä, sen verran kun nyt lasten seurassa voi (turha moralisoida postauksen perään, minusta aikuinen voi nauttia 1-2 lasillista alkoholia lasten läsnäollessa).
Oli oikein rento vappusunnuntai, joka jatkui vielä maanantaina, niinikään lasten ja aikuisten kesken, tällä kertaa auringosta nauttien.
Testasin vappuna ensimmäistä kertaa Perlagen Sgàjo-luomukuohuvaa, josta muutama sananen. Kyseessä on vegaaninen luomuviini ja olen huomannut, että siinä missä luomuus alkaa olla monille viinirintamallakin tuttu juttu, on monille yhä uutta tietoa se, ettei viini ole automaattisesti vegaanista.
Vaikka eläinperäiset aineet on suodatettu pois lopullisesta viinistä, voidaan niitä silti käyttää viinin valmistusvaiheessa. Esimerkiksi kananmunaa, liivatetta ja maitoperäistä kaseiinia käytetään viinin kirkastamiseen. Joskus muinoin käytettiin härän verta, mutta se on onneksi nykyään kielletty. Kananmunan osalta Suomessa pitää olla maininta viinipullon kyljessä, mutta muu eläinperäinen voi olla osana viinin valmistusta kaikessa hiljaisuudessa.
Se, onko viini vegaaninen vai ei, ei välttämättä selviä pullosta itsestään, ja varminta onkin tarkistaa asia vegaaniviinejä listaavilta nettisivustoilta tai suoraan tuottajalta, neuvoo Viini-lehti. Esimerkiksi Barnivore-saitti sisältää yli 30 000 alkoholituotteen tiedot vegaaniuden osalta, melko vaikuttavan kokoinen tietokanta.
Itselleni vegaaniudella ei ole suurta merkitystä, vaan ennemminkin luomulaadulla ja maulla, mutta kun yhä useampi ystävä on vegaani, tekee vegaanisen juoman hankinta toki illasta helpomman. Lisäksi — omakohtaista kokemusta omaten — olen päättänyt, että koitan parhaani mukaan välttää sitä, että kukaan vieraani kokisi ruokavalionsa vuoksi olevansa jotenkin hankala tapaus. On kiva tarjoilla ruokaa ja juomaa, joka sopii kaikille vieraille, ruokavaliosta ja eettisestä vakaumuksesta huolimatta.
Vappuna testasin kuvan Sgàjo-proseccoa, joka on maultaan hedelmäinen ja tyylikäs, ei vakavan makuinen ollenkaan. Juuri mainio vappujuomaksi, havaitsin. Käy loistavasti esimerkiksi kevään valmistujaisjuhliin ja vastaaviin. Viinitila on perustettu vuonna 1985, Perlage on Italian ensimmäisiä luomuviinitaloja ja yhä perustajasuvun omistuksessa. Koko tuotanto on saanut paitsi mm. Demeter-, myös vegaanisertifikaatin.
Tämä vegaaniskumppa maksaa Alkossa 11,80, joka on mielestäni oikein sopiva hinta — vaikka näin Lissabonin matkan jälkeen Suomen alkoholihinnat hirvittävätkin.
Sokeria tuotteessa on muuten 14 g / l, mikäli tämä kiinnostelee. Itse koitan yleensä valita mahdollisimman kuivia kuohuvia, koska vatsa ei vaan kestä kovin sokerista menoa.
Tämä prosecco päässee tänä keväänä ostoslistalle testini perusteella, just hyvä puistopiknikjuoma.
Psst… Mikäli kommentoit postausta, muista, että kommenttisi ei saa liittyä blogauksen alkoholituotteeseen. Sääntöjä, sääntöjä…
Kommentit
Millainen tuo kananmunasta kertova merkintä on, teksti-vai symbolimuotoinen?