Treenaa siellä, missä voit

Piti lähteä aamulenkille, mutta päätin sen sijaan jämähtää teekupin kanssa koneelle, jos vaikka lumisade vaihtuisi kohta auringonpaisteeksi, eilisen sekopääsään tapaan. Mutta ihanaa, kun on kevät! Sitähän nämä hullut ilmat tarkoittavat.

Ajattelin kirjoittaa pitkästä aikaa liikunnasta. Huhkimiscocktailini on saanut taas uusia elementtejä, esimerkiksi vesijuoksun! Kiitos Inan, olen oivaltanut vesijuoksun olevan mainio tapa liikkua ja sosialisoida samaan aikaan. Jos sää ei houkuttele ulos juoksulenkille kaverin kanssa, on vesijuoksu mainio vaihtoehto sille. Inan kanssa vaihdamme kuulumisia ja ideoimme työjuttuja vettä samalla tarpoen — ihan huippuhauskaa! Bonuksena vielä uimahallin tarjoama saunamahdollisuus, joka näin talviaikaan on aina hyvä idea. Olen joutunut pitämään taukoa juoksemisesta viimeisten kuukausien ajan, kun en ole halunnut juosta liukkaalla ja jostain syystä mun polvi kipeytyy juoksumatolla. Salilla olen tyytynyt ”juoksemaan” crosstrainerissa ja sitten uimahallissa vedessä. Uimahallihommat ovat erityisen käteviä siksi, että asun ihan ko laitoksen vieressä. Jos matka olisi pitkä, ei varmasti tulisi mentyä niin helposti.

Toinen uusi juttu omassa liikunta-arjessa ovat puolapuut ja renkaat. Olen alkanut roikkua aamuisin ja se tuntuu ihanalta! Muutama leuanveto ja venyminen ja on kuulkaa superihmisolo sen jälkeen. Myös lapsille puolapuut ja renkaat ovat huippu juttu: 50 neliön asunnossa ei voi juurikaan juosta, ja nämä uudet jumppailumahdollisuudet ovat auttaneet skidejä kuluttamaan energiaa sisätiloissa (tästä aiheesta pian lisää omassa postauksessaan).

Olen jo monen vuoden ajan treenannut 3-5 kertaa viikossa ja nykyään homma rullaa aika itsestään. Esimerkiksi tämän viikon liikuntalukkari on tähän mennessä näyttänyt aamuvenymisten lisäksi tältä:

• MA: Vesijuoksu 60 min
• TI: Dancehall-tanssituntnti 60 min
• KE –
• TO: Juoksulenkki 40 min + venyttely
• PE: Kuntosali 60 min (crosstrainer ja lihaskuntoa)
• LA: Uimahalliin lasten kanssa

Minulta kysyttiin vastikään, että miten ehdin yhdistää lapset, työt ja urheilun. Vuoroviikkovanhemmuus toki helpottaa asiaa joka toisena viikkona, mutta kyllä minä lapsiviikoillakin urheilen. Teen sen työpäivän aikana ja yleensä vedän treenipäivinä nopean lounaan, vaikka smoothien. Näin jää aikaa työlle. Nykyään menen urheilemaan heti kun olen dropannut lapset hoitoon tai sitten juuri ennen kuin haen heidät. Yleensä menen joko salille, juoksemaan tai uimahalliin. Liikunnan mahduttaminen arkeen lapsiviikoilla oli aivan mahdotonta syksyllä, kun tein päivätöitä ja silloin oivalsin erittäin konkreettisesti, kuinka hyvin yrittäjyys sopii tähän pikkulapsielämänvaiheeseen. Jatkan töitä yleensä illalla, kun skidit nukkuvat. Se mahdollistaa urheilemisen päiväsaikaan.

Ei ole kylläkään välttämättä fiksua istua tietokoneen ääressä myöhään illalla, mutta tällä hetkellä se on mulle pakollista. Onneksi kuitenkin nukahdan nopeasti ja nukun tosi hyvin.

Vaikka olisi kuinka kiire ja kalenterissa työmatka, haluan mahduttaa liikuntaa arkeen silti. Olen hankkinut ultrakevyet lenkkarit, ja saan runnottua treenikamat superpieneen tilaan, joka mahdollistaa niiden roudaamisen mukana, vaikka matkustaisi vain käsimatkatavaroiden voimin. Taannoin Brysselissä oli surkea sää, enkä juossut ulkona (joka muuten on kiva tapa tutustua kaupunkiin, jos haluaa yhdistää liikkumisen ja sightseeingin), mutta testasin sen sijaan hotellin salin, jossa sainkin treenata ihan itsekseni. Mairea hymy hotellin hississä todistaa liikunnan jälkeistä autuasta olotilaa. Parempaa en tiedä!

Olen treenannut personal trainerini Riinan kanssa jo parin vuoden ajan ja nyt päässyt tilanteeseen, jossa arki rullaa saumattomasti, koska pystyn toteuttamaan Riinan oppeja kotona, reissussa ja omalla lähisalilla. Arjen liikunnan toteutumiseksi olennaista on se, ettei siirtymisiin mene turhaa aikaa — siksi treenasin esimerkiksi Hectorin vauva-ajan kotona. Nykyään, kun molemmat lapset ovat päivisin hoidossa, treenaan mieluiten Hakaniemen Ladylinessa, joka on oma lähisalini. Pystyn esimerkiksi laittamaan sähköauton salin lähellä sijaitsevaan latauspisteeseen siksi aikaa, kun huhkin. Tällainen ajankäytön optimointi on omassa arjessani kaiken A ja O.

Kirjoitinkin Ladylinesta joulukuussa. Paikasta on tullut mulle tosi kotoisa paikka ja henkilökunta alkaa olla tuttua. Treenaan yleensä päivisin aikoihin, kun salilla on väljää. Se nopeuttaa treeniä yllättävän paljon. Vihaan jonotella laitteisiin ja oikeastaan ainoa laite, jota käytän, on crosstrainer. Kaiken muun teen kehon omalla painolla tai bosua, keppiä, palloa ja käsipainoja apuna käyttäen. Melkein koko treenini voisi tehdä kotonakin (se crossi vaan ei mahdu mun kaksioon, heh), mutta kun asuu pienessä kämpässä, on kivempi mennä salille huhkimaan. Teen töitä pääosin kotona ja hulluksihan sitä tulee jos on koko ajan neljän seinän sisällä — ja Ladylinessa on vähän enemmän kuin se mun 50 neliötä. 😀

En ole vieläkään muuten testannut paikan jumppia, mä kun tykkään treenata ihan omien aikataulujeni mukaan, katsomatta etukäteen, mihin aikaan mitäkin jumppia olisi tarjolla. Ystäväni on kuitenkin kehunut kovasti sekä paikan bodypump- että perfect body -tunteja, joille koitan saada itseni piakkoin. (Laitan vaikka Instaan sitten pika-arvioita tunneista.) Jumppiin ei muuten tarvitse ilmoittautua etukäteen, koska entisessä elämässään leffateatterina toiminut Ladyline on tosi tilava ja sali on iso. En tiedä juuri mitään ärsyttävämpää, kuin koittaa tanssia tai treenata vieruskaveria varoen. Täällä ei ole sitä ongelmaa!

Jos sulle Hakaniemen Ladylinen sijainti on omaa arkeasi ajatellen sijainniltaan kätsy (Kolmas linja 2), ja haluat kokeilla ko paikkaa, laita tekstari numeroon 18232 ja saat treenata viikon maksutta. Tekstari tulee olla muotoa: LADY29 etunimi sukunimi ikä KC. Eli mun tekstari olisi LADY29 Noora Shingler 36 KC. Tuolla viestillä saat viikon treenioikeuden ja tekstiviestikoodia voi hyödyntää toukokuun loppuun. Tuu moikkaamaan, jos satut samaan aikaan paikalle!

Nyt kun tiet ovat jo sulat, voi onneksi juosta ulkonakin. Olen kaivannut kovasti raikkaassa ilmassa lenkkeilyä ja torstaina korkkasin ulkojuoksukauden. Kai sitä tietää olevansa vanha — tai vaan aika onnellinen ja isompia murheita vailla — kun Töölönlahden ympäri juoksemisesta saa maailman isot kiksit. 😀

Reipasta viikonloppua jengi!