Krääsätön joulukalenteri lapselle
En liene ainoa äiti, joka ei halua hankkia lapsilleen karkki- tai muovilelukalenteria. Onneksi vaihtoehtoja on ja joulun odotus voi olla muutakin kuin sokerilla tai pian roskiin päätyvällä muovitavaralla palkitsemista.
Blogini tykätyimpiä ja kommentoiduimpia (437 kommenttia) postauksia on kolmen vuoden takainen Makujoulukalenteri lapselle -blogaus, jossa kerron Islalle tekemästäni joulukalenterista, jonka ideana on tutustuttaa lapsi uusiin makuihin.
Idea on musta yhä mainio ja aion ensi vuonna ehdottomasti toteuttaa sen Hectorille. Tänä vuonna en vaan saa aikaiseksi, eikä ole tarvekaan, kun hankin jo skideille kirjajoulukalenterin. Ostin sellaisen, jossa jokaisen luukun takaa paljastuu pieni Muumi-kirja. Musta aika ihana! En vaan kestä sitä krääsää, jota suurin osa ei-suklaakalentereista pitää sisällään. Ja karkkikalenteria en lapsille halua.
Kirjajoulukalenteri on siksikin hyvä, että Isla on jo oppinut lukemaan. Saa sitten tavata iltasatuja pikkuveljelle. Noi tyypit on niin ihania yhdessä!
Viime vuonna toteutin joulukalenterin siten, että ostin paketin paperipusseja ja numerotarroja, ja piilotin joka päivä yhden kalenteriluukkupussin johonkin päin kotia. Lapset saivat yhdessä etsiä, tuli hauska kylmää-kuumaa -leikki.
Postausta laatiessani en vielä tiennyt, mitä pusseihin piilottaisin, mutta arvatkaas, keksin aika mainion idean: kävin ostamassa pari laatikollista puisia magneettiaakkosia (niitä muuten sai vähän metsästää!) ja sujautin joka päivä pussiin sanan. Tyyliin ”isä”, ”mamma”, ”kukka”, ”auto” jne. Isla osasi jo sen verran kirjaimia, että osasi muotoilla kirjaimista sanoja, Hector lähinnä intoili magneeteista tajuamatta kirjaimista mitään.
Jossain kohtaa tietenkin kirjaimet olivat siinä pisteessä, ettei järkeviä sanoja enää saanut aikaiseksi ja sitten tyydyin vain laittamaan pusseihin random kirjaimia. Mutta tulipahan opeteltua aakkosia viime joulukuussa! Koko kuukauden ajan kirjaimista väännettiin sanoja jääkaapin oveen.
Olen keksinyt tälle vuodelle myös toisen kalenterin, josta lapset eivät vielä tiedä: jouluaattoon saakka joulukuun jokaisena päivänä lastenhuoneesta valitaan yksi lelu, josta luovutaan. Jouluaattoaamuna 24 tavaraa viedään sitten läheiseen vastaanottokeskukseen tai muualle, missä on tarve.
Törmäsin tähän päinvastaiseen joulukalenteri-ideaan somessa, taisin linkata siitä blogin FB-ryhmäänkin. Musta ihan nerokas konsepti! Näin me tehdään tehdään paitsi tilaa joululahjoille, myös käydään läpi ajatuksella niitä tavaroita, jotka jo kotoa löytyy ja mietitään, mitkä on oikeasti niitä tärkeimpiä leluja. Koska 80% leluistahan on sellaista, mihin lapset ei koske arjessa normaalisti ollenkaan. Meillä ainakin on aina ne samat jutut leikeissä.
Yksi yö joulukuuhun, kylläpäs aika juoksee!
Mulle 1. joulukuuta on tänä vuonna jännä päivämäärä, siitä lisää vähän myöhemmin. 😉
Kommentit
Itse katselin samaa kalenteria ja totesin etten halua meille 24 uutta minikirjaa ja päädyin jakamaan yhden sadun 24 osaan. Krääsän määrite on toki jokaiselle eri, mutta vähän outo kalenterivalinta minusta jos rinnalla on toinen joka määrää lapset luopumaan jostain.
Minulle peruste on juuri lukemaan oppinut tyttöni. Kuten sanoit, jokainen määrittelee krääsän omalla tavallaan. Hyvä niin. 🙂
Väritettävä joulukalenteri on myös yksi vaihtoehto. Muistaakseni aurinko-kustannuksella oli kivan näköinen. Toimii koristeena ja siihen mahtuu useampikin värittämään yhtä aikaa. Sen verran paljon väritettävää, että meillä ei saatu jouluksi valmiiksi.
Mistä muuten ne puiset magneettikirjaimet sitten löytyi? Tosi kiva idea! Ensi vuonna toteutan sen! Olen jo muutaman vuoden ostanut tai tehnyt oman kirjakalenterin (pixi ja Bamse minikirjoja). Mun mielestä kirjat ovat eri juttu kuin lelut. Niitä on kivaa lukea uudestaan ja tosi käteviä ottaa mukaan esim. reissuun. Hyvä vinkki on säilyttää kirjat cd-kotelossa, sopivat täydellisesti siihen! Viime vuonna ostan lego kalenterin kokeiluksi, mikä on mun mielestä myös ihan ok valinta koska legoleikit kehittää lapsessa paljon. Mutta meille riitti yksi semmoinen kokeilu, ehkä sit uudestaan kun poika on vähän kasvanut. Kirjakalenterit ovat tähän asti olleet ne parhaat! Suklaa tai karkkia en halua että löytyy joulukalenterista.
No onpahan tyhmä joulukalenteri- idea. Luopua jostain lelusta joka päivä! Lapselle!! Surullinen ja tyhmä aikuisen idea. Tee itsellesi!