Viisi maukasta vinkkiä ostoskoriin
Haaviin on taas tarttunut muutamia mainitsemisen arvoisia elintarvikkeita, joita olen huomannut ostavani toistuvasti.
Kevään ihanin patukka on GetRaw-merkin lakritsinjuurella maustettu taateli-pähkinä -pötkäle (pääkuvassa), joka on ihan älyttömän herkullinen! Tosi usein tällaiset raakapatukat maistuvat about samalle: niissä on taatelia ja pähkinää, ehkä kuivattuja marjoja, kookosta jne. Vaikka raaka-aineet vähän vaihtelisivatkin, maistuvat aika monet pähkinä-taateli -pohjaiset patukat samankaltaiselle. Ihan hyvälle, mutta eivät mitenkään kauhean persoonalliselle tai ennalta-arvaamattomalle.
GetRawn Liquriceboom -patukassa onkin ihan selvästi omanlainen, vahvasti lakritsainen maku. Olen aivan koukussa! Tähän mennessä olen saanut lakritsinhimoni tyydytettyä Silvopleen lakritsaisilla raakakakuilla, tämä tekee saman. Huippu! Ostan näitä Ruohonjuuresta, ehkä muutkin ekokapat myyvät. Ruohiksessa Liquriceboom-patukan hinta on 2,75 €.
Toinen patukkatuttavuus on Honey Stinger. Tähän tartuin K-kaupan kassalla, kun ihmettelin, että mikäs on tämä uusi proteiinipatukka olevinaan. Ei ollenkaan paha kuulkaas, tosin minulle nämä patukat ovat ihan ehtaa karkkia ja sisältävät maitoakin, joten vatsa valitettavasti vähän näistä murisee — vaikka suu tykkääkin. Maahantuoja kertoo Coloradon Steamboat Springsissä sijaitsevasta yrityksestä näin:
”Valikoimiimme kuuluu muun muassa energia- ja proteiinipatukoita, energiageelejä, luomuvohveleita sekä luomukarkkeja. Honey Stingerin tuotteita käyttävät kaikki, siis muutkin kuin huipputason pyöräilijät, juoksijat, triathlonistit ja urheilujoukkueet.”
Honey Stingerin sivuilla käy tosiaan heti selväksi, että ostamani patukat on suunniteltu etenkin urheileville. Itse olen ostanut sarjan muutamia eri proteiinipatukoita lähinnä herkuttelumielessä. Tuoteselosteiden täydellinen avaaminen on ilmeisesti maahantuojalta vielä kesken, mutta valmistajan sivuilta tiedot löytyvät. Tsekkaa esimerkiksi Milk Chocolate Peanut Butta PRO -patukan tuoteseloste.
Nämä tuotteet sisältävät maitoa ja osassa on sokeriakin, vaikka hunaja toimii päämakeuttajana. Pisteet siitä, ettei keinomakeuttajia mitä ilmeisimmin ole käytetty (koitin syynätä kaikki tuotteet läpi tarkasti). Hinta oli muistaakseni kolmisen euroa ja tuotteita saa marketeista, jälleenmyyjät löydät maahantuojan sivuilta.
Tsekkasin valmistajan sivuilta lapsille suunnatut tuotteet ja täytyy sanoa, että eivät ne kyllä kovin terveellisiä minusta ole, ihan ehtana karkkina käsittelisin. Mutta ehkä Yhdysvalloissa tällainen tuote tosiaan on ”terveellinen”, maan makeis- ja pikaruokatarjontaan kun vertaa…
Patukoista ituihin. Maistoin taannoin lähiruokamessuilla Silmusalaatti-merkkisiä ituja ja ihmettelin niiden mainiota makua. En ole koskaan ollut itujen ystävä, ne ovat maistuneet lähinnä, noh, ilmalle ja ruoholle. Näissä sen sijaan oli huikea maku ja voisin narskutella purkillisen ihan sellaisenaankin.
En tiedä ovatko kaikki idut näin herkullisia, ehkä? Ja makuaistini on vaan kehittynyt ituystävälliseksi. 🙂
Ostan omani Ruohonjuuresta tai Ekolosta, mutta näitä saa ihan tavan ruokakaupoistakin. Onneksi! Myyntipaikat löydät täältä. Hinta on näköjään Kauppahalli24:ssä 3,49 €, lienee aika sama muuallakin.
Kuten totesin, voisin syödä näitä sellaisenaan, mutta sopivat toetenkin mainiosti salaatin sekaankin. Boksi on kätevä ottaa vaikka piknikille.
Myslin ilosanoman levittäjä kun olen, olen kauan halunnut kehittää teille herkullisen gluteenittoman myslin. Yhden tattariversion olen jakanutkin, mutta vähän spessumpi on kehitteillä…
Aika huikea myslivaihtoehto löytyy kaupan hyllystäkin. Taste By Martyn Brooks -merkkinen Klassisk Raw Kranola rakentuu siementen, pähkinöiden ja rusinoiden ympärille. Kuvan Klassisk-versio sisältää lisäksi kookosta ja vaniljaa, luksusversiossa on raakakaakaotakin. Todella hyvää!
Näissä ei ole siis viljoja laisinkaan ja siksi tuote on aika ”stydi”, ei siis tule käytettyä ihan samanlaisia määriä vaikka kauramaidon kanssa niin kuin perinteisempää mysliä, mutta muutama lusikallinen turkkilaisen jogurtin, marjarahkan tai chiasiemenpuuron päällä on aika herkkua. Sopii minusta hyvin nautittavaksi sellaisenaankin, snäkkinä.
500 gramman pussi maksaa aika paljon, noin kympin, mutta toisaalta tuotetta kuluu hitaammin kuin perinteistä viljapohjaista mysliä. Olen ostanut tätä Ekolosta.
Vielä pähkinäsuositus: Mill & Mortarin maustetut mantelit ovat ihan sairasta kamaa. Todellinen addiktiovaroitus. Herkuttelin viikonloppuna appelsiini-inkivääri -manteleilla, merkin rosmariinimantelit ovat tuttuja ennestään. Ihan loistavia snäkkejä, vaikka viinilasillisen kaveriksi, tai sellaisenaan nautittaviksi. Osassa tuotteista on sokeria, osassa ei.
Ostin näitä viikonloppuna Salon Murenan muuttomyynnistä parilla eurolla, normaalihinta heillä on jossain 6-7 euron kieppeillä per pussi. Aika tyyriitä ovat, mutta tällaisia voi onneksi tehdä helposti itsekin. Ostan tällaisia tuotteita oivaltaakseni uusia makupareja, ja sitten kopioin idiksen kotona. Esimerkiksi rosmariinimanteleiden valmistaminen on iisiä: tarvitset manteleita, rosmariinia ja merisuolaa. Mantelit pannulle, mausteet perään ja nopea paahtamisoperaatio. Blogissani on itse asiassa ainakin yksi maustettujen manteleiden resepti ennestäänkin,: Sarrin chilimantelit löydät vuoden 2008 blogauksesta.
Tässä nämä, tuliko nälkä? Mulle tuli, suunta onkin seuraavaksi Galleria Keidas, joka on vakkaripaikkani lounasaikaan. Ystäväni instasi viikonloppuna Keitaasta kuvan todeten ”Halpa Berliinin matka”. Komppaan.
Herkullista viikkoa!