GMO:n turvallisuudesta ei ole konsensusta
En halua syödä geenimuunneltua ruokaa. Ehkä joskus muutan mielipiteeni, mutta toistaiseksi tuntuu, ettei sen turvallisuudesta ole konsensusta niillä, joilla toivoisin olevan — esimerkiksi ENSSER:llä. The European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility on eurooppalaisten tiedemiesten muodostama, riippumaton yhdistys, jonka tavoitteena on mm. biodiversiteettiä ja ympäristöä sekä ihmisten terveyttä suojelevan tieteen ja tutkimuksen edistäminen.
”This especially includes the support and protection of independent and critical research to advance the scientific assessment of the potentially negative impacts. The purpose of the by-laws is the realization of research projects, the award of research assignments to third parties, the realization of scientific events, presentation and discussion of scientific work to the relevant audience, and the advancement of the European and international discourse on the risks and benefits of new technologies and on their regulation.”
Kuvakaappaus: ensser.org / koko pdf löytyy täältä
Kuva on ENSSER:n tiedemiesten lokakuussa julkaisemasta lausunnosta, johon on koottu faktoja geenimuuntelusta. Lausunnon on allekirjoittanut 92 henkilöä.
1. There is no consensus on GM food safety
2. There are no epidemiological studies investigating potential effects of GM food consumption on human health
3. Claims that scientific and governmental bodies endorse GMO safety are exaggerated or inaccurat
4. EU research project does not provide reliable evidence of GM food safety
5. List of several hundred studies does not show GM food safety
6. There is no consensus on the environmental risks of GM crops
7. International agreements show widespread recognition of risks posed by GM foods and crops
– En osa sanoa varmasti onko siitä [gmo-rehulla ruokkimisesta] vaaraa, mutta suurin riski on se että on tutkittu liian vähän. Siitä ei ole tehty pitkäaikaistutkimuksia. Koska geenimanipulaatiossa on peukaloitu geneettistä systeemiä ja kehoomme on syötetty virusmaisesti käyttäytyvää geneettistä materiaalia, se voi aiheuttaa meissä syöpää. Eläinkokeissa on havaittu, että syövät, maksa- ja munuaisvauriot lisääntyvät geenimuuntelun myötä, Kuusipalo vastaa.
Kuusipalon mielestä kuluttajan tulisi tietää, onko liha ruokittu gm-rehulla vai ei.
Lähde: yle.fi/kuningaskuluttaja
GMO-rehu ei ole uusi juttu, mm. Yhdysvalloissa ja Englannissa tuotantoeläimet ovat saaneet geenimanipuloitua rehua jo muutaman vuosikymmenen ajan. Silti paljoa tietoa pitkäaikaisvaikutuksista ei ole, vain jotakin yksittäisiä tiedonmurusia löytyy.
(EDIT: Viittasin tässä aikaisemmin biologi Judy Carmanin tutkijaryhmän suorittaman pitkäaikaistutkimuksen tuloksiin, mutta lähde ei vaikuta tarpeeksi luotettavalta, joten poistin pätkän tekstistä.)
Jenkkiläiset serkkumme ovat syöneet geenimuunneltua ruokaa jo parikymmentä vuotta. Yhdysvalloissa GMO:n vastainen liike tosin kasvaa koko ajan ja Wanshingtonin osavaltiossa elettiinkin lokakuussa tänä vuonna jänniä hetkiä, kun kansa sai äänestää elintarvikkeiden GMO-merkinnän puolesta tai vastaan.
Etukäteen arvioitiin, että 93% osavaltion asukkaista olisi halunnut GMO-merkinnän elintarvikkeisiin ja siksi elintarviketeollisuus lobbasi merkintää vastaan huimalla 22 miljoonalla dollarilla (Coca-Cola, PepsiCO ja Nestle käyttivät lobbaukseen miljoona dollaria kukin). GMO-merkinnän puolustajat saivat kasaan ”vain” 7 miljoonaa ja hävisivät 48%-52%. Todella tasainen lopputulos! Vaikka elintarvikebisnes sai tahtonsa läpi ja voi Washingtonissakin jatkaa tuttuun malliin — olla merkkaamatta GMO-ainesta tuotteisiin — on kansan parissa selkeästi kasvamassa vastarinta.
Haluan, että geenimuunneltu aines merkataan elintarvikkeisiin, olipa kyse sitten gmo-ruoka-aineesta tai lihasta, jonka tuottamiseksi on käytetty gmo-rehua. Haluan voida valita ja haluan, että muutkin voivat tehdä niin. Onpa sitä sitten geenimuuntelun puolesta tai vastaan.
Minusta oman ruokansa valitseminen ja siitä riittävän tarpeellisen tiedon saaminen kuuluu Suomessa perusoikeuksiin. Ymmärrän hyvin, ettei kaikilla tällä planeetalla todellakaan ole mahdollisuutta valita, mutta tällaisessa kermaperse-länkkärimaailmassa se on mahdollista, kunhan vain ruokamme tuottajilta vaaditaan läpinäkyvyyttä. Miksi emme vaatisi? Jos firmat kerran osaavat kertoa, ”minkä puun takaa se kana tulee”, niin samaan syssyyn voi sitten avautua siitä rehustakin.
Tällä hetkellä emme saa valita, kaupassa on myynnissä kotimaista(kin) lihaa, joka on kasvatettu geenimuunnellulla rehulla. Minusta tiedon panttaaminen on väärin ja siksi toivon, että allekirjoitat lakialoitteen geenimuunnellun raaka-aineen ilmoittamisvelvollisuudeksi lopputuotteessa. Allekirjoituksia on jo huimat 10 000, mutta 40 000 tarvitaan vielä ja ääniä on aikaa kerätä enää pari päivää päälle kuukausi. Siksi on erityisen tärkeää, että allekirjoitat ja jaat tätä postausta kaikissa mahdollisissa medioissasi, mikäli näet asian tärkeäski.
Geenimuuntelu ei palvele kuluttajaa millään tavalla. GMO-ruoka ei maistu paremmalta tai ole sen terveellisempää kuin tavanomainen. GMO-lajien viljely ei ole tuottoisampaa tai säästä vettä. Sen sijaan gmo on lisännyt torjunta-aineiden käyttöä. GMO ei ole kuluttajalle edes halvempaa!
Tein vuonna 2007 Kuningaskuluttajaan jutun GMO-vapaus tulevaisuuden myyntivaltti?, jossa kerrottiin siitä, kuinka suomalaiset lihatilat ovat alkaneet antaa tuotantoeläimille GMO-rehua sen huokeamman hinnan vuoksi.
Atria säästää vuodessa 1,6 miljoonaa euroa vaihtamalla tavallisesta rehusta gmo-rehuun. Paljonko kuluttaja säästää tulevaisuudessa ja laskeeko lihan hinta?
– En usko, että laskee. Tämä tekijä ei ole sellainen, joka vaikuttaa kuluttajahintoihin, toteaa Atrian varatoimitusjohtaja Juha Grön.
Lähde: Kuningaskuluttaja 30.8.2007 / GMO-vapaus tulevaisuuden myyntivaltti
”Ei ole sellainen tekijä, joka vaikuttaa kuluttajahintoihin”, mutta teollisuus säästää miljoonia. Me mahdollistamme lihataloille lihavamman tilin nielemällä GMO-rehulla kasvatetun pihvimme pureksimatta. Tiedoksi: Ruotsissa sikojen rehu alettiin muuttaa takaisin GMO-vapaaksi vuonna 2011 kuluttajien painostuksesta. Jos vaikka täällä meilläkin herättäisiin vähitellen? Eikö ne kaikki ruokatrendit tule meillä parin vuoden viiveellä? 🙂 Nyt alkaisi siis olla aika reagoida! Tiesitkö muuten, että Meksiko ilmoitti lokakuuss kieltävänsä Monsanton GMO-maissin viljelyn ja myymisen maansa rajojen sisäpuolella. Toivottavasti GMO-maissi ja muut Monsanton keksinnöt eivät saavuta suomalaisia peltoja koskaan… Huonolta vaan näyttää.
Kuvakaappaus: uusisuomi.fi
EU:ssa käsittelyssä parhaillaan huolestuttava siemenmonopolilaki. Voimaan astuessaan se antaisi Euroopan siemenkaupan yksinoikeudet parille GMO-kasveja ja synteettisiä myrkkyjä tuottavalle yritykselle. Lain pitäisi tulla voimaan jo 2016. Satu Hassi toteaa blogissaan:
Jos komission ehdotus menee läpi, mikroyritysten myymät harvinaisemmat lajikkeet jäisivät lähinnä harrastajien ja kotipuutarhurien käyttöön. Viljelyn geneettinen monimuotoisuus kapenisi, harvinaisempia kasvi-, hedelmä- ja viljalajikkeita häviäisi markkinoilta.
Kuitenkin maailman elintarvikejärjestö FAO varoitti jo 1970-luvulla viljelykasvien monimuotoisuuden kapenemisesta. Kun viljelyolot suunnilleen joka maassa ovat muuttumassa ilmastonmuutoksen vuoksi, viljelykasvien perimän yksipuolistuminen entistä enemmän tarkoittaisi suuren riskin ottamista. Myös paikallisiin olosuhteisiin, esimerkiksi kuivuuteen tai kylmyyteen, parhaiten sopeutuneet lajit voivat olla vaarassa.
Mutta mutta. Ikävä kyllä komissio ehdottaa siemenviljaa koskevien lakien muuttamista tavalla, joka käytännössä lisäisi suurten jättifirmojen, kuten Monsanton, valtaa ja vapauksia, ja kaventaisi ruokakasvien geneettistä monimuotoisuutta.
Monsanto, Dupont Pioneer ja kolme muuta firmaa hallitsevat 50-60 prosenttia maailman siemenmarkkinoista. Monet näistä firmoista myyvät myös tuholais- ja rikkaruohomyrkkyjä, ja monet niiden myymistä geenimuunnelluista lajikkeista on nimenomaan suunniteltu kestämään tiettyjä myrkkyjä.
Lähde: Satu Hassin euroblogi
Ihmetyttää, miksei näistä asioista ole ollut mitään suomalaisissa päämedioissa? Toivotaan, että pian on, sillä muuten pelloillamme saattaa pian kasvaa jotakin, josta päättää esimerkiksi Monsanto.