Myrkkykemikaaleja viinissä
Mistä viini tehdään, oletko miettinyt? Vedestä ja viinirypäleistä vastaisi ehkä aika moni, mutta todellisuudessa viineissä on paljon aineita, joista ei mainita tuoteselosteessa — eihän viineissä oikeastaan edes ole tuoteselostetta. Suunnilleen näillä sanoilla alkaa ruotsalainen Kalla Fakta -ohjelma, joka tutkitutti Ruotsin 10 myydyintä laatikkoviiniä saadakseen selville, mitä aineita suositut viinit sisältävät. Kyse kun ei ole vain rypäleistä ja vedestä, vaan keinotekoisista makuaineista ja jopa karsinogeenisistä torjunta-ainejäämistä, joista ei ole mainintaa viinipullon tai -pakkauksen kyljessä. Kalla Faktan haastattelema brittiläinen viiniasiantuntija ja -kirjailija Malcolm Glück toteaa ohjelmassa, että jopa Coca Colan tuoteseloste on rehellisempi kuin viinipullon vastaava ja että viini voi olla yhtä keinotekoinen tuote kuin limsa.
Muistan ymmärtäneeni vuonna 2008 Kuningaskuluttajassa työskennellessäni, ettei viineissä ole tuoteselosteita ja että torjunta-ainejäämiä voi olla paljonkin. Kalla Faktassa kerrotaan, että tavanomainen viiniteollisuus käyttää pelloilla niin paljon torjunta-aineita, että maaperä on monin paikoin lähes kuollut. Siksi lopputuotteessa on käytettävä lisäaineita: muuten viini ei maistuisi juuri miltään. Viinisi ”hedelmäinen maku” saattaa siis olla (ainakin osittain) keinotekoisen makuaineen aikaansaama. Melkoisen hämmentävää.
Ensimmäinen Kunkkuun tekemäni insertti koski terveyssiteiden anatomiaa: intiimihygieniatuotteissa ei tarvitse olla tuoteselostetta. Silti näissä tuotteissa on kemikaaleja — esimerkiksi liimoja, jotka voivat aiheuttaa käyttäjilleen pahoja iho-oireita ja allergiaa. Viinissä on sama homma: tuoteselosteita ei ole, vaikka viiniteollisuus saa käyttää 60 erilaista ainetta, joista noin joka komas aiheuttaa kuluttajille allergiaa tai yliherkkyysoireita.
Muutosta tuoteselosteiden avaamiseksi on koitettu saada aikaan monet kerrat, mutta Kalla Fakta -ohjelman mukaan viiniteollisuus on joka kerta saanut runnottua alas yritykset tuoteselosteiden tarkentamisesta. Tällä hetkellä Alkonkaan tuotteissa ei siis kerrota mistä ne on tehty. Vain rypälelaatu, valmistusmaa, sokerimäärä ja muutama muu asia mainitaan, mutta se, että viineissä saattaa olla mukana esimerkiksi allergiaoireita tai yliherkkyyttä aiheuttavia kemikaaleja, siitä ei mainita missään. Ainoastaan sulfiittien, kananmunan ja maidon käyttö täytyy mainita viinipullon kyljessä. (!)
Kalla Fakta tutkitutti ohjelmaa varten Ruotsin 10 myydyintä laatikkoviiniä. Neljästä löytyi jopa karsinogeenisten (syöpää aiheuttavien) torjunta-aineiden jäämiä. Kun näiden neljän viinin kemikaalimääriä verrattiin juomaveteen, saatiin aikaiseksi melko huolestuttavia lukuja: testatuissa viineissä oli jopa 55 kertaiset määrät torjunta-ainejäämiä siihen nähden, mikä on sallittu yläraja juomavedessä. Eihän kukaan juo viiniä samoja määriä kuin vettä, mutta silti on väärin pantata tällaista tietoa kuluttajalta. Jos voisit valita kaupassa tuotteen, jossa on reilusti torjunta-ainejäämiä tai tuotteen, jossa niitä on vähän, kummankohan ottaisit? Tai jos saisit valita viinin, jossa maku on aito versisus keinotekoisilla makuaineilla aikaansaatu, kumpaan pulloon tarttuisit? Tässä on syy siihen, että suosin aina luomuviiniä: luomussa turhia kemikaaleja on vähemmän/ei laisinkaan.
Kuva: Dorit Salutskij
Siteerasin Helsingin Sanomia blogissani vuonna 2008 tähän tapaan:
Viineissä on runsaasti myrkkyjä, kertoo Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys. Järjestö on useiden muiden eurooppalaisyhdistysten kanssa testannut EU-alueen viinejä. Tutkimuksen mukaan 40:stä testatusta pullosta 35:ssä oli torjunta-aineiden jäänteitä.
EU luokittelee nämä aineet syöpää, geenimuutoksia, hormonihäiriöitä tai lisääntymiskyvyn heikkenemistä aiheuttaviksi.
40 testatusta viinistä kuusi oli luomuviinejä. Näistä viidessä ei ollut myrkyllisiä aineita, kuudennen myrkkyjen epäillään kulkeneen tuulen mukana torjunta-aineita käyttäneeltä viinitilalta”.
-lähde Helsingin Sanomat –> Lainaus Kemikaalicocktail 28.10.2008
On kummallista, että viiniteollisuus saa salata kuluttajilta prosessissa käyttämänsä lisäaineet, kun muu elintarviketeollisuus joutuu merkkaamaan kaikki raaka-aineet ja lisäaineet tuotteisiin melko yksityiskohtaisestikin. Se että tilanne on mikä on, saattaa ajaa kuluttajia helposti luomuviinien pariin, koska vaikka luomuviineissäkään ei ole tuoteselosteita, on tuote todennäköisesti puhtaampi. Tosin: tavanomaisten viinien puolella on monia tuotteita, jotka eivät mainitse luomuudestaan vaikka sitä ovatkin ja mikäli kuluttajat alkavat hakeutua sertifikaattien perässä luomun pariin, saattavat aivan mainiot, mutta sertifioimattomat viinit kärsiä. Selkeä tuoteseloste palvelisi kaikkia.
Yksi pysäyttävimpiä asioita ohjelmassa oli silti tämä: Kalla Faktan haastattelema Lundin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Morgan Andersson totesi osan baari-illan jälkeisistä krapulaoireista saattavan hyvinkin olla reagointia torjunta-ainejäämille tai säilöntäaineille. Se että viinin nauttimisen jälkeen tulee paha olo ei siis välttämättä liitty liian märkään illanviettoon, vaan allergiaan. Kyse ei ole marginaali-ilmiöstä: viinistä aiheutuvat allergiset reaktiot koskettavat Ruotsissa satojatuhansia kuluttajia. Minkä muun tuoteryhmän kohdalla näin iso määrä potilaita ei aiheuttaisi toimenpiteitä tuoteselosteiden osalta?
Suosittelen katsomaan Kalla Faktan Gift i glaset -insertin. Kesto on parikymmentä minuuttia.