Juomien sokeriverokaavailu uhka terveydelle

Tuijotin epäuskoisena aamun lehteä: valtio haluaa verottaa sokeripitoisia juomia kovemmalla kädellä kuin keinomakeutettuja. Käytännössä aspartaamilitkuja — esimerkiksi energiajuomia ja light-limsoja — verotettaisiin vähemmän kuin vaikka 100% mustikkamehua. Tämä kuulostaa absurdita, mutta kaavailun ymmärtää, jos asiaa ajattelee mustavalkoisesti vain sokeripitoisuuden kannalta, niin nimittäin on nyt tehty. Pelkän sokerin sijaan huomio pitäisi kuitenkin kiinnittää siihen kaikkeen muuhun, mitä juomat sisältävät.

Nämä terveellisempiä kuin 100% marjamehu?

Kuva: murobbs.plaza.fi

Virvoitusjuoma — joksi ymmärtääkseni myös tavalliset mehut lasketaan — saadaan maistumaan makealta eri tavoin: on hedelmien ja marjojen oma luontainen sokeri, on lisättyä sokeria ja on keinomakeuttajia (esim. aspartaami, asesulfaami-K, sukraloosi, syklamaatti, sakariini). Nykyään limsoissa ja mehuissa käytetään makeuttajana myös luonnollista steviaa (en tiedä miten steviaan suhtaudutaan valtionvarainministeriön ehdotuksessa). Vaikka kaikki edellämainitut saavat juoman maistumaan makealta, on niissä toki eroja. Eroina on esimerkiksi makeuden alkuperä, aineen vaikutus hampaisiin, aineen vaikutus terveyteen, aineen maatuminen ympäristöön jne. Näitä makeuttajia voidaan lähestyä eri kantilta. Juuri koskaan ei oteta esille vaikkapa keinomakeuttajien ympäristövaikutuksia: esimerkiksi sukraloosi ei hajoa ihmisen sisällä, vaan se päätyy ulosteen mukana — vedenpuhdistusjärjestelmän läpäisten — luontoon sellaisenaan. Aineen ympäristövaikutuksia ei ole juuri tutkittu. En mene tähän nyt syvemmin, mutta halusin tuoda esille, kuinka lisäaineilla on muitakin ulottuvuuksia kuin vaikkapa maku.

Valtionvarainministeriötä ei kiinnosta sokerijuomien kohdalla muu kuin kansan painoindeksi. 

”Tavoitteena on ohjata virvoitusjuomien osalta kulutusta vähäsokerisiin tuotteisiin”, toteaa valtionvarainministeriön erityisasiantuntija Tanja Nurmi Helsingin Sanomien haastattelussa. Meidän halutaan valitsevan janojuomaksi vähäsokerisempaa ja jutussa tuodaan esille, kuinka ihmiset usein luulevat täysmehujen olevan sokerittomia, koska teollisuus mainostaa niitä lauseella ”ei lisättyä sokeria”. Mutta hetkinen: ei kai se ole kuluttajan vika, että teollisuus markkinoi harhaanjohtavasti? Minustakin on outoa, että täysmehuissa huudetaan EI LISÄTTYÄ SOKERIA ilman, että mainitaan tuotteen luontainen sokeripitoisuus. Kaikki eivät ehkä tosiaan hoksaa, että täysmehuissakin on paljon energiaa, mutta tähän voisi vaikuttaa helposti teollisuuden päässä. Jos valtio johonkin haluaa puuttua, niin harhaanjohtavat pakkausmerkinnät voisi olla hyvä paikka aloittaa.

No mutta, jatketaan, tämä ei ollut blogaukseni pointti — tärkeä huomio tosin.

Aspartaamilimsalla (jolla tarkoitan tässä jutussa kaikkia keinomakeutettuja vastaavia) ja 100% marja- tai hedelmämehulla on sokerin lisäksi eroja, joita valtion kaavailussa ei ole otettu huomioon; nimittäin se kaikki muu siinä makeuden ympärillä. Esimerkiksi Coca Cola Light:

Hiilihapotettu vesi, väri (E150d), happamuudensäätöaineet (E338, E330), aromit (mm. kofeiini), makeutusaineet (aspartaami, asesulfaami K), kasvisuutteet.  Sisältää  fenyylialaniinin lähteen. Lähde: coca-cola.fi (myös kuva)

Juoma ei sisällä juuri muuta luonnollista kuin veden. Sama pätee Rainbown Cola Light -juomaan: vesi, hiilidioksidi, väri (E 150d), happamuudensäätöaineet (E 338, E 331), makeutusaineet (E 951, E 950), säilöntäaine (E 211), aromit (mm. kofeiini). Lähde: rainbow.fi (myös kuva)

ED Lemon Light on olevinaan terveellisempi: vesi, fruktoosisiirappi, tauriini (400 mg/dl), happamuudensäätöaineet E330, E331, hiilidioksidi, aromit, kofeiini, makeutusaine E951, säilöntäaine E211, guaranauute (9 mg/dl), niasiini, B5-, B6-, B2- ja B12-vitamiini, värit E150d, E104. Sisältää fenyylialaniinin lähteen.

ED-juomassa mainitaan mm. B-vitamiineja, jotka saattavat luoda mielikuvan terveystuotteesta, mutta kyllä tässä vitamiinit häviävät cocktailin kaikelle keinotekoiselle ja turhalle. Sitäpaitsi: B-vitamiinien puute on harvinaista, sillä niitä saamme niitä ihan peruselintarvikkeista: kasviksista, viljasta, kananmunasta, maidosta ja maitovalmisteista, lihasta… B-vitamiininpuute saattaa vaivata lähinnä tiukalla vegaaniruokavaliolla elävää henkilöä tai alkoholistia.

Vitamiinien kautta pääsemmekin luontevasti 100% mehujen ravintosisältöön. Käsittelen nyt lähinnä marjamehuja, koska niitä kulutan itse. Esimerkiks Aten Marja-aitan  100% karpalomehun (kuvassa vasemmalla) tuoteseloste kuuluu: valmistusaineet: karpalo (100 %).

Ei väriaineita, ei keinotekoisia makeuttajia, ei säilöntäaineita tai ties mitä synteettisiä extraboostereita, mutta luontaisia terveysvaikutuksia vaikka kuinka! Niistä vaan ei huudella marjamehupullojen kyljessä (minusta pitäisi).

1. Karpalo estää virtsatieinfektiota uusiutumasta (Tohtori.fi / Duodecim).

2. Marjojen nauttiminen —kokonaisina, pyreenä ja mehunakin — edistää sydänterveyttä (Erlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331).

3. Puolukka- ja karpalomehun on havaittu alentavan verisuonten matala-asteista tulehdusta ja hidastavan valtimoseinämien kovettumista (Mitä hyvää marjoissa – uusien tutkimusten tuloksia
Anne Kivimäki / Marjaseminaari 2011) .

4. Mustikkamehun on havaittu sisältävän enemmän antioksidantteja kuin monen muun marjamehun (News Medical).

5. Mustaherukkamehu vähentää treenin aiheuttamia lihaskipuja (Daily Mail).

Tässä nyt muutamia marjamehujen etuja, lisää on vaikka kuinka. On tosin hyvä tiedostaa, että vaikka marjoissa on paljon antioksidantteja, polyfenoleita (enemmän kuin tummassa suklaassa ja viinissä), runsaasti C-vitamiinia (suomalaisissa mrjoissa on enemmän vitamiineja ja kuitua kuin tuontihedelmissä), vähän energiaa ja hyviä rasvahappoja, ovat tuoreet marjat ja marjamehu eri asioita (ihan niin kuin tuoreet hedelmät ja hedelmämehukin). Nimittäin: suuri osa esimerkiksi marjojen vitamiineista tuhoutuut mehuprosessissa. Tämä kuitenkin riippuu mehustustavasta. Jos mehu tuotetaan höyrystämällä, on C-vitamiinia lopputuotteessa noin kymmenesosa tuoreisiin marjoihin verrattuna. C-vitamiini säilyy parhaiten, kun pitkään keittämisen sijaan höyrytetään mehu mahdollisimman nopeasti ja pakastetaan se heti kun mahdollista. Trenditietoiset mehustavat nykyään kotona tuoreista raaka-aineista kuumentamatta, jolloin vaikuttavia aineita ei menetetä juurikaan. Mutta kun puhutaan kaupan mehuista, on suurimmassa osassa iso ero tuoreiden raaka-aineiden terveysvaikutuksiin nähden. Silti: siinä missä marja- ja hedelmämehuissa on luontaisen sokerin lisäksi terveydelle hyödyllisiä aineita, ei energiajuomissa ole mitään terveydelle tarpeellista. Tuntuu älyvapaalta ohjata kansalaisia — etenkin lapsia ja nuoria — energia- ja light-juomien pariin laittamalla niille kevyempi verotus.

Suurimman hyödyn marjoista saa siis nauttimalla ne kokonaisina, mutta kuten yläpuolen listaus osoittaa, myös marjamehuissa on monia terveysvaikutuksia, joita ei ole mehupullon kyljessä lueteltu. Ehkä valtionvarainministeriön kannattaisi tutustua 100% marjamehuihin kunnolla, ennen kuin kaavailee  niille kalliimpaa veroa kuin vaikkapa todennäköisesti terveyshaittoja ja keskittymisvaikeuksia aiheuttaville energiajuomille?  Energiajuomat on liitetty jo diabetekseen, sydäntauteihin ja ADHD:n esiintymiseen. Lisäksi nämä juomat ovat nuorille kuin huumetta.

En tiedä miksei kaavaillussa verotusmallissa ole otettu huomioon a) keinomakeutettujen juomien muita raaka-aineita b) tuoremehujen terveysvaikutuksia, mutta ehkä saamme tähän pian vastauksen. Toivon.

Vertailin tässä blogauksessani keinomakeutettuja juomia lähinnä suomalaisiin marjamehuihin, koska erityisesti niiden osalta kaavailtu verotustapa tuntuu epäreilulta. En juuri juo kaupan ”tuoremehuja” ja siihen on syynsä. 100% ja 100% saattavat nimittäin olla aika eri asioita, vaikka verotuskaavailu niputtaakin kaikki täysmehut samanlaisiksi juomiksi.

Esimerkiksi 100%, tuorepuristettu appelsiinimehu voi olla muuta kuin yleisesti luullaan: vanhaa ja keinomakeutettua:

For industrially-produced orange juice, after the oranges are squeezed, the juice is stored in giant holding tanks and the oxygen is removed from them, which allows the liquid to keep for up to a year without spoiling.  It also makes the juice completely flavorless. So the industry uses “flavor packs” to re-flavor the juice.

Juice companies therefore hire flavor and fragrance companies … to engineer flavor packs to add back to the juice to make it taste fresh. Flavor packs aren’t listed as an ingredient on the label because technically they are derived from orange essence and oil. Yet those in the industry will tell you that the flavor packs, whether made for reconstituted or pasteurized orange juice, resemble nothing found in nature.”

Lähde: mercola.com, kuva: wikipedia

Kaupan 100% hedelmämehu saattaa siis olla muuta kuin mielikuvansa, ja usein onkin.

Se, onko appelsiinimehu sitä mitä pitäisi, on kuitenkin oma blogauksensa. Palataan takaisin tämän tekstin pointtiin: on epäreilua rokottaa luonnollisia tuotteita, mutta suosia verotuksessa keinotekoisia ja ravitsemuksellisesti heikkoja juomia. Ok, aspartaamilimsassa ei ole sokeria, mutta eipä ole vitamiineja, antioksidantteja tai mitään muutakaan terveydelle hyödyllistä. Miksi keskitymme niin usein pilkkomaan ruoan atomeiksi keskittyen vain yhteen aineeseen, kun pitäisi katsoa kokonaisuutta? Tätä en ymmärrä ja etenkin juomien sokeri-asiassa ollaan ihan metsässä.

Ai niin: hammasterveyden näkökulmasta täysmehu ja keinomakeutettu juoma ovat Hammaslääkäriliiton mukaan yhtä huonoja, koska esimerkiksi aspartaamijuomat ovat ”lähes poikkeuksetta happamia ja altistavat hampaiden kiilteen syöpymiselle”. Jos jäit tätä miettimään.

Juomien sokeriverokaavailu tällaisenaan on liian kapeakatseinen ja kansanterveydellisesti arvelluttava. Tilannetta voisi verrata siihen, että aletaan verottaa tummaa suklaata rankemmin kuin hedelmäirtsareita, koska suklaassa on rasvaa. Tumman suklaan positiivisista terveysvaikutuksista on paljon näyttöä, mutta jos tuijotetaan vain rasvan määrää, niin irtsarit voittavat. Ei näin kuitenkaan voi tehdä, sillä vertailu olisi täysin epäreilu — aivan niin kuten valtionvarainministeriön virvoitusjuomaverotuslinjauskin.

Psst… Energiajuomien terveysriskeitä ja mahdollisista sellaisista on kiinnostavaa asiaa täällä: Health Effects of Energy Drinks on Children, Adolescents, and Young Adults. Niin ja tämä kirja saattaisi olla kiinnostava!