Pellava, palvon sua

Muistan yhä, millaisen ahaa-elämyksen koin muutama vuosi takaperin, kun löysin kaupasta pellavaiset pussilakanat. Kauniit, täydellisen harmaan sävyiset ja ekologiset (!) lakanat, joita ei tarvitse silittää. Liian hyvää ollakseen totta, ajattelin. Lapsi oli silloin vauva ja tuntui, etten ehdi tehdä mitään ylimääräistä — etenkään silittää lakanoita . Tosin: en minä lakanoita aikaisemminkaan silittänyt ja tiedän sen olevan tyhmää, koska toimenpide suojaisi puuvillaa ja tekisi lakanoista pitkäikäisempiä, mutta en vaan ole koskaan ehtinyt nähdä sitä vaivaa. Yleensä lakanat vaihtuvat 10 minuuttia ennen kuin menen nukkumaan, ala nyt siinä silittää.

Noh, pellavaa ei tarvitse!

Kuva: kotikaupunginlaidalla.blogspot.fi

Kuva ei ole meiltä, vaan blogista, johon sattumalta päädyin, mutta samalta ne meilläkin näyttävät. Mukavilta.

Pellava tuntuu iholla ihanalta ja on helppohoitoinen. Pellavan kohdalla ei tarvitse miettiä, onko materiaalissa muovia tai muuta synteettistä, 100% pellava on 100% pellavaa. Lakanoiden lisäksi suosin materiaalia kylppärissä.

Ostin Latvian matkalta tuliaisiksi taas muutaman pellavapyyhkeen kylppäriin, samoja hankin viime kesänäkin. Ehkä tämä on merkki mummoutumisesta, mutta minusta kaikkien kylppärin vartalopyyhkeiden tulisi olla pehmeitä ja valkoisia ja käsipyyhkeiden pellavaa.

Jos/kun matkaatte esimerkiksi Riikaan, kannattaa ehdottomasti satsata pellavapyyhkeisiin, jotka eivät maksa siellä paljon mitään. Näistä pulitin ehkä 6-7 euroa kappale.

Niin ja tiesitkö: pellava on materiaalina antibakteerinen, likaa hylkivä ja helppo puhdistaa. Siksi esimerkiksi laudeliinat ovat perinteisesti olleet pellavaisia. Ei pöllömpi materiaali!