Vatsavaivoja? Atopiaa? Homogenoitu maito?

Pilattu maito -dokumentissa terveydenhoitaja (nykyään eläkkeellä) Raija Tukkinen kertoi suomalaisille maitotaudista. Kyse on homogenoidun maidon aiheuttamista terveysongelmista, jotka ilmenevät paitsi vatsavaivoina, myös — etenkin lapsilla — atooppisena ihottumana ja maitorupena. Tukkinen toikin Karjalohjan terveyskeskuksessa työskennellessään avun monille lapsiperheille, yksinkertaisesti neuvomalla äitejä ja isiä olemaan tarkkana maitolaadun kanssa. Kokemuksensa mukaan maidon laadun vaihtaminen auttaa suurinta osaa atoopikoista ja maitoruvesta kärsivistä. Juomamaidon kohdalla on helppoa, kun voi tarttua kaupassa luomumaitoon, jota ei homogenoida. Ongelmallista on kaiken puolivalmiin kohdalla: homogenoitua maito kun on hyvin monessa paikassa. Jos siis perheessä päätetään kokeilla, josko tavallisen maidon vaihto luomu- tai tilamaitoon auttaisi, on oltava tarkkana, että lapsi ei altistu homogenoidulle maidolle minkään elintarvikkeen kohdalla. Jos imetät, et voi itsekään nauttia homogenoitua maitoa missään muodossa, koska lapsi altistuu sille äidinmaidon kautta.

Tukkinen alleviivaa, että lapsiperheiden ja vatsavaivaisten lisäksi koko yhteiskunta hyötyisi homogenoinnin lopettamisesta:

Viranomaiset voisivat havahtua, kun vedottaisiin kustannuksiin, joita aiheutuu sairasteluista, tutkimuksista ja hoidoista. Minuakin tutkittiin Hyksissä viikkotolkulla.

Julkiselle ruokapalvelullekin homogenoinnin lopettamisesta olisi etua: kokit valittavat, että ihmisillä on vaikka minkälaisia ruokarajoituksia. Suurin osa ei ole mitään varsinaista allergiaa, vaan ärtynyt suoli ärtyilee muillekin ruoka-aineille, koettu ja todettu on.

Tukkinen alleviivaa myös gluteeniyliherkkyyttä, joka usein syntyy maitotaudin myötä. Hän perustaa väitteensä omaan potilastyöhönsä ja käytännön kokemukseen, jota kertyi liki kymmenen vuoden ajan karjalohjan terveyskeskuksessa työskennellessä.

Teollisuudelle homogenoinnin lopettaminen olisi säästöä. Sen lisäksi että homogenointi maksaa teollisuudelle ja sitä kautta kuluttajalle, ei homogenointi ei paranna maidon laatua tai turvallisuutta mitenkään, se on vain kosmetiikkaa, rasvan pilkkomista. Hyvä kysymys on se, miksi parhaillaan maito, jota ei homogenoida, eli jota käsitellään vähemmän, maksaa kuluttajalle enemmän?

Valion strategia on olla hiljaa homogenointiin liittyen ja toivoa, että keskustelu — joka muuten käy netin foorumeilla KUUMANA — kuivuisi kasaan. Dokumentissa esitetyt väitteet Valion homogenointitutkimuksen surkeasta järjestämisestä pitää täysin paikkansa, eikä maitojätti olekaan yrittänyt väittää vastakkaista. Tukkinen on aivan oikeassa siinä, että Valion olisi pitänyt teettää tutkimuksensa valvotuissa oloissa, jotta tulokset oikeasti kertoisivat jotakin. On pöyristyttävää, että tämän tason potentiaalista terveyshaittaa on tutkittu Suomessa vain yhden tutkimuksen verran ja vieläpä todella ylimalkaisesti — ja silti tutkimukseen vedotaan pätevänä, tieteellisenä sellaisena. Toivoisin teidän kollegojen olevan Valioon yhteydessä ja pyytävän lisätietoa aiheesta. Jos meistä toimittajista jotakin hyötyä yhteiskunnalle on, niin tässä on sellainen tapaus, missä kyseenalaistamista ja tarvitaan.

Valiolle homogenoinnin lopettaminen olisi mahdollista, mutta se että yhtiö myöntäisi itse aiheuttaneensa kansan vatsavaivat olisi sen luokan pommi, että tuskinpa ihan nopeasti näemme päivää, jona Valion maito olisi pääosin homogenoimatonta. Kannattaa muistaa, että Valio kielsi laktoosi-intoleranssinkin ennen kuin alkoi hyötyä siitä taloudellisesti Hyla-tuotteiden kautta (tieto on Valion omasta historiikista). Kun laktoosi-intoleranssi 60-70-luvulla opittiin tuntemaan, neuvoivat lääkärit Suomessa ihmisiä lopettamaan maidon juonnin, mutta Valiolle se ei tietenkään sopinut kuvioon. Alkoi kuitenkin 70-luvun lopulla sopia, kun lanseerattiin Hyla. Ehkä homogenoinnista luovutaan heti kun keksitään, miten sillä saisi tehtyä isompaa tiliä.

Mainittakoon vielä, että globaalissa mittakaavassa aikuiset ihmiset eivät useinkaan kestä laktoosia, kyky katoaa varhaislapsuuden jälkeen. Meillä Suomessa kuitenkin geenimutaation takia on laktoosia keskimääräistä paremmin siedetty, ja muun muassa osittain siksi maitokulttuurimme onkin niin poikkeava moniin maihin nähden. Tämä on silti eri asia kuin homogenoidun maidon aiheuttamat terveysongelmat.

Helsingin yliopiston maitotaloustieteen professori Tapani Alatossava totesi häntä haastatellessani, että nyt tarvittaisiin pian riippumatonta tutkimusta siitä, mikä suomalaisen homogenoinnin vaikutus kansan terveysongelmiin oikeasti on. Ja että tutkimuksen rahoittaja pitää olla muu kuin Valio. Samaa toivoi Valion tutkimusjohtaja Matti Harju. Kukas siellä ottaisi kopin? Nyt tarvitaan pätevää, tieteellistä, valvottua ja luotettavaa tutkimusta. ASAP.