Cocktaileffekten

Muistan hyvin tarkasti tilanteen, jossa keksin blogini nimen. Se tapahtui eräänä aamuna unen ja valveillaolon rajamailla. Hiippailin tokkurassa läppärini kanssa vessaan — etten herättäisi muita — tsekkaamaan, onko osoite kemikaalicocktail.blogspot.com vapaana. Varasin sen ja palasin sänkyyn vatsa täynnä perhosia. Ihan kuin ekana koulupäivänä tai silloin, kun on ihastunut johonkin ihanaan poikaan. Olin miettinyt blogille nimeä monta viikkoa ja vihdoinkin jossain aivojen sopukoissa oli välähtänyt.

Tässä reilut neljä vuotta lähes päivittäin blogganneena uskon saaneeni teille läpi ajatukseni siitä, että kemikaalien yhteisvaikutuksista kannattaa olla huolissaan. Sen sijaan, että bloggaisin erilaisten yksittäisten kemikaalien mahdollisista vaaroista (vaikka teen kyllä toisinaan sitäkin), keskityn mielummin tarjoamaan vaihtoehtoja, jotka ovat todennäköisesti vähemmän riskaabeleja.

Ruotsin luonnonsuojeluliitto tekee hienoa kemikaalivalistustyötä ja liitto on julkaissut sivuillaan pienen oppaan siitä, kuinka jokainen voi omassa elämässään vähentää omaa kemikaalialtistustaan ja laimentaa cocktailiaan. Saitilta löytyi myös video, joka kiteyttää hyvin omankin blogini ydinajatuksen:

Pidän tuosta Naturskyddsföreningenin tavasta tehdä hommia. Pitäisiköhän hakea sinne töihin?

Tämän blogauksen pointti oli olla jonkinlainen muistuttaja siitä, mikä tonttini tarkoitus on.Vaikka en jokaisen tekstin yhteydessä erikseen nosta esille sitä, että kyseinen tuote, palvelu tai asia edustaa vaihtoehtoa, joka sisältää vähemmän potentiaalisesti vaarallisia kemikaaleja, on se silti usein tausta-ajatuksena.