Ruokamanifesti

Lupasin palata kirjamessujen kirjasaaliseen lähipäivinä. Hoidetaanpas asia pois päiväjärjestyksestä ihan hetsilleen.

Raahasin messuilta kotiin 20 kirjaa, joista aloin heti lukea kahta. Toinen on nimeltään Oikean ruoan puolesta ja toinen puolestaan Ruokakysymys. Molemmat ovat erittäin kiinnostavia opuksia! Tuija Monosen ja Tiina Silvastin Ruokakysymyksessä tutkitaan vaihtoehtoisen tuotannon ja kulutuksen historiaa ja nykypäivää sekä ruokaan liittyvien käsitteiden merkityksiä. Kirja tutustuttaa elintarviketutkimuksen kansainväliseen keskusteluun ja tarjoaa lukijalle suomalaisia näkökulmia – kiinostavaa!

Olen vasta kirjan alkumetreillä, mutta vaikuttaa hyvältä. Teksti on osittain aavistuksen kuivakkaa (oppikirjamaista), mutta sisältö on kyllä superkiinnostavaa. Mononen on muuten yksi avoimen yliopiston opettajistani, ja on ihan pakko vinkata, että hänen kiinnostava väitöskirjansa Luomun verkostot – tutkimus suomalaisen luomutuotannon toimijaverkostojen muutoksesta, löytyy netistä.

Toinen kirja – jota olen ehtinyt lukea jo vähän pidemmälle – käsittelee niinikään ruokaa. Michael Pollanin Oikean ruoan puolesta on kirja täynnä asiaa. Kuulkaapa näitä viisaita sanoja:

” Syö ruokaa. Sopivasti. Lähinnä kasviksia. Siinä lyhykäisyydessään vastaus uskomattoman hankalaksi ja hämmentäväksi koettuun kysymykseen: mitä meidän pitää syödä, jotta pysymme mahdollisimman terveinä? Tuntuu kurjalta paljastaa korttinsa kokonaisen aiheelle omistetun kirjan ensi riveillä, ja mieli tekisi mutkistaa asiaa, jotta puitavaa riittäisi vielä muutaman sadan sivun verran.”

Pollan pääsee kiinni aiheeseen heti kirjan ensimetrillä: Miksi ihmeessä jengi ei enää tunnista terveellistä ruokaa, kun näkee sellaista? Helppo muistisääntö on: terveellisimmät ruoka-aineet eivät sisällä tuoteselosteita tai hifistelyltä kuulostavia monimutkaisia mainoslauseita tai -sanoja. Tämän kun muistaa, niin pääsee aika hyvin oikean ruokan makuun. Pollan on listannut kirjan lopussa kohtia, joiden avulla pääsee askel askeleelta eroon länsimaisesta ruokakulttuurista. En avaa näitä kohtia tässä enempää, mutta tässä joitakin aika ytimekkäitä neuvoja:

• Älä syö mitään, mitä isoäitisi ei tunnistaisi ruoaksi
• Vältä elintarvikkeita, joiden ainekset ovat A) outoja tai B) mahdottomia lausua tai C) aineksia on enemmän kuin viisi tai D) mukana on fruktoosimaissisiirappia (itse en ihan näin karkeasti yleistäisi, tässä on ehkä oiottu hieman liikaa mutkia)
• Vältä terveysväitteitä esittäviä elintarvikkeita
• Karta marketteja aina kun voit
• Syö lähinnä kasviksia, etenkin niiden lehtiä
• Olet mitä syöt, ja sekin syö
• Jos tilaa riittää, osta pakastin
• Syö terveessä maaperässä kasvatettua kunnon ruokaa
• Syö luonnon antimia aina kun voit
• Syö kuten ranskalaiset. Tai italialaiset. Tai japanilaiset. Tai intialaiset.Tai kreikkalaiset.
• Suhtaudu epäillen uutuustuotteisiin
• Älä etsi perinteisestä ruokavaliosta yhtä taikasanaa
• Ota ruoan kanssa lasi viiniä
• Maksa enemmän, syö vähemmän
• Syö aterioita
• Älä tankkaa autoasi ja itseäsi samassa paikassa
• Kuuntele vatsaasi
• Syö hitaasti

Voisin siteerata tähän postaukseen koko kirjan, mutta pitkällisen selaamisen jälkeen päädyin tähän:

” Eräs ulkomailla työskennellyt rohkeiden amerikkalaislääkäreiden ja -sairaanhoitajien ryhmä teki viime vuosisadan alussa havainnon, joka päti kaikkalla maailmassa: jos ihmiset luopuivat perinteisestä ruokakulttuuristaan ja omaksuivat länsimaisen ruokavalion, sitä seurasi vääjäämättä joukko länsimaisia sairauksia, muun muassa liikalihavuutta, diabetestä, sepelvaltiomatauteja ja syöpää. Havainnoijat käyttivät niistä nimitystä länsimaiset taudit, ja vaikka niiden syy–seuraus-suhdetta ei pystytty (eikä pystytä vieläkään) täysin selittämään, he pitivät itsestään selvänä, että näiden kroonisten sairauksien taustalla oli yhteinen nimittäjä: länsimainen ruokavalio.”

Jostain syystä me nykyihmiset olemme niin vieraantuneet luonnosta, ettemme enää usko ruoka-aineita terveellisiksi, ellei asiasta ole olemassa tutkimusta. Emme myöskään usko tiettyjen ruoka-aineiden aiheuttavan sairautta, ellei asiasta ole tutkimusta. Ihan kuin se, mitä ei ole tutkittu, ei voisi olisi totta! Moni meistä tartuu usein vitamiinipillereihin, ravintolisiin tai boostattuihin elintarvikkeisiin, koska niiden kyljessä lukee ”terveellinen”. Omaa päätä tai päättelykykyä ei osata enää käyttää. Jos hevi-osaston jokaisen vihanneksen ja hedelmän kyljessä olisi lueteltu kaikki kyseisen ruoka-aineen terveysvaikutukset, ehkä ihmiset näkisivät asiat toisin ja söisivät fiksummin. Ehkä.

Referoimani kohta on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on todistaa asioiden syy–yhteys-seurauksia, vaikka ne olisivatkin käytännön kautta pääteltävissä. Nykymaailmassa kokemus ei ole mitään, vasta tutkimus on.

Blogini perustuu pitkälti juuri kokemukseen, sillä enhän ole lääkäri, ravitsemusterapeutti tai kemisti (olisinpa niitä kaikkia). Olen yksinkertaisesti oman kokemuksen kautta huomannut, kuinka iso merkitys oikeiden ruoka-aineiden valinnalla on, ja olen saanut jo lääketieteellistäkin todistetta siitä, että jokin omassa ruokavaliossani on mennyt ihan nappiin (toki terveyteen vaikuttaa olennaisesti myös riittävä liikunta, elintavat, perimä jne.). Myös monet lukijani ovat huomanneet samat asiat. Olen saanut yhteydenottoja, kuinka ”kemppariruoan” myötä migreenit ovat vähentyneet, lasten korvatulehduskierteet ovat katkenneet tai kuinka vuosia jatkunut vatsan turvotus on vihdoinkin tiessään. En osaa sanoa mitään yhtä syytä oireiden katoamiseen, mutta kaikilla teillä, joilta olen sähköpostia saanut, on yksi yhteinen nimittäjä: uusi ruokavalio.

Teitä ei tarvitse kiinnostaa se, miksi maidon, vehnän, sokerin, lisäaineiden, prosessoidun lihan ja einesten poisjättäminen vaikuttaa teihin positiivisesti. Pääasia on, että oikea ruoka tuo hyvän olon ja terveyden, eikö? On todella tärkeää, ettei kukaan teistä pureksimatta niele Activia-mainoksia, ”maito vahvistaa luita”- propagandaa tai ”6-8 leipäviipaletta päivässä on sopiva määrä” – väittämiä, sillä kaiken takana ovat tahot, jotka haluavat kaupallistaa terveyden: ruokateollisuus. Tosiasia nimittäin on, että terveys on ollut olemassa kauan ennen kuin Valiosta, Danonesta, Vaasasta, Fazerista tai Nestlestä oli tietoakaan. Kaikki vaan haluavat päästä osingoille.

Oikeaa terveyttä löytyy sieltä, missä asiasta ei pidetä sen kummempaa meteliä. Muistakaapa se.

Näillä puheilla jatkan nyt Pollanini loppuun, jonka jälkeen vuorossa on taas uusia kiinnostavia kirjoja, niistä pian lisää…