Terveellisen ruoan (ja hyvän meiningin) resepti

Kun suosimamme elintarvikkeet enenevissä määrin ovat ei-luonnossa esiintyvässä muodossa, alamme vähitellen unohtaa, että luonnon omat raaka-aineet ovat monilta osin vähintään sen veroisia, kuin kaupan ”terveysvaikutteiset elintarvikkeet”.

Olen korviani myöten täynnä tuotteita, joihin kaikkiin on lisätty jotain. Esimerkiksi koko probiootti-bisnes, ”miljardeja terveysvaikutteisia bakteereja” ja kaikki lisätyt vitamiinit ja hivenaineet, ihmeitä tekevät raaka-aineet ja blaa blaa… Kaikki lupaukset alkavat kuulostaa samalta, tyhjänpäiväiseltä jauhamiselta, jota on vaikea ottaa tosissaan. Ärsyttävintä on, että suuri osa terveysruokamainoksista on vahvasti harhaanjohtavia.

Olen jonkin aikaa jo odottanut, että jostain löytyisi uskallusta, rahaa ja halua tehdä mainoksia, jotka hyödyntäisivät tavallisten, perusraaka-aineiden erinomaisia ravintoarvoja tyyliin: ”Uutuustuote: vuosituhansia vanha C-vitamiinilähde: APPELSIINI! Ei lisättyjä väri- tai makuaineita, laktoositon, gluteeniton, ei eläinperäisiä aineita, gmo-vapaa, C-vitamiinipommi, terveysvaikutteinen hedelmä!” Ja sitten tällainen: ”Uutuustuote: kala! Sisältää tarvitsemasi omegat, parantaa muistia ja suojaa verisuoniasi! Sopii laihduttajalle! Erikoisuutena, ihana maku!!! Megahyvää! Osta nyt!!!”.

Mainoselokuvaohjaajan vaimona olen saanut suhteellisen selkeän käsityksen mainosmaaliman realiteeteistä ja veikkaan, että menee aika kauan siihen, että yläpuolen mainoslauseet näkevät päivänvalon. Ne, joilla ylipäänsä on esimerkiksi tv-mainosbudjettia, vaikkapa suuret ruokaketjut, mainostavat jostain kumman syystä yleensä epäterveellisiä tuotteita: prosessoitua, käsiteltyä, keinotekoista jne. Laske joskus mainoksia, niin huomaat. Luomutuottajilla taas ei ole mehdollisuuksia ostaa esimerkiksi tv-mainosaikaa, se on ihan hillittömän kallista. Mutta kuinka siistiä se olisikaan: luomutuotteen tv-mainos!

Meillä länsimaissa on tarjolla laajempi valikoima elintarvikkeita kuin koskaan aikaisemmin ja jos vertaamme itseämme vaikka omiin isovanhempiimme, elämme sellaisessa yltäkylläisyydessä, josta ei heidän aikanaan ollut hajuakaan. Isoäitini söi saamaansa Marianne-karkkia – yhtä karamelliä – kuukausia! Nuolaisi aina pari kertaa ja laittoi sitten takaisin paperiin. Kokeilepa sitä… Suurin osa vanhoista mummoista ja papoista ostaa lähikaupasta tänään ne samat peruselintarvikkeet, joilla ”aina on pärjätty” eli maitoa, perunaa, lihaa, kalaa, vihanneksia, banaania, kananmunia, kaurahiutaleita… He ovat ”jämähtäneiden” kulutustottumustensa ansiosta säästyneet kaikelta siltä keinotekoiselta hutulta, jota ruokiin nykyään ängetään. Hyvä mummot ja papat! Aito voi rulettaa ja peruna on aliarvostettu herkku!

Yksi päivän terveysuutisista kuuluu muuten tänään näin: Kala tekee nuoret viisaammiksi. ”Kalan syönti näyttää tuoreen ruotsalaisselvityksen mukaan lisäävän nuorten poikien menestystä älykkyystesteissä. Tulokset paranivat, kun kalaa popsi kerran viikossa”. Jos isoisäni, entinen merimies ja kalastaja, olisi yhä keskuudessamme, nauraisi hän varmaan kippurassa ja toteasisi ”Ai onko se tarvinnut oikein tutkia ja testata – sehän on itsestäänselvää!” Kyllä kalastajat aina ovat tienneet kalan terveysvaikutukset, ihan ilman sen kummempia tieteellisiä testaamisia.

Olemme ihan pihalla luonnon antimien hyvää tekevistä vaikutuksista. Se, että tutkitaan kalansyönnin vaikutusta älykkyyteen on tietenkin hyvä asia, mutta uskon sen johtuvan ainakin osittain siitä, että nykyään kaikki pitää kyetä todistamaan. Metsiemme marjat tulevat jonain päivänä olemaan kullan arvoisia, kun joku alkaa rahoittaa tutkimusta niiden ravitsemuksellisista salaisuuksista. Helvetti sentään: jenkit ovat brändänneet mustikan superfoodiksi, kun siellä tajuttiin mustikan erinomainen antioksidanttikoostumus. Meillä on metsät pullollaan marjoja, joita harva meistä enää viitsii mennä noukkimaan itse, kun ei ymmärrä niiden terveydellistä arvoa. Jos ihminen enää osaisi luottaa omaan makuaistiinsa, osaisi kuka tahansa meistä laittaa mustikan, puolukan, tyrnimarjan, herukan jne. suuhun ja todeta heti, että ”näitähän kannattaa popsia, lisää!”

Tulen omaan hautaani saakka toistamaan ajatustani siitä, että mitä enemmän ruokamme koostuu prosessoimattomasta, mahdollisimman lähellä luonnollista esiintymismuotoaan olevasta ruoasta, niin kauan olemme vahvoilla. Ja ei, älkää nyt vetäkö tähän sitä iänikuista ”luonnossa on kärpässieniäkin” – läppää, koska se ei kuulu tähän ollenkaan. Tarkoitan, että juurekset, marjat, vihannekset, sienet, hedelmät, siemet ja pähkinät, kala ja liha ja viljat pitävät ihmisen kunnossa. Olemme ajautuneet liian kauas optimaalisesta ravinnosta ja siksi meille brändätään koko ajan erilaisia pimpattuja elintarvikkeita, joita ilman pärjäisimme ihan hyvin.

On tietty kiva, että laktoosi-intolerantikot saavat maitoa, jossa ei ole laktoosia, että pähkinäallergikot saavat tulevaisuudessa geenimuunneltuja pähkinöitä, jotka eivät aiheuta allergista reaktiota ja onhan se kiva, että meillä on kaikenlaisia appelsiinilta, omenalta tai mansikoilta maistuvia asioita, joissa ei ole edes promillea sitä itseään, mutta onko se tarpeen ja onko siinä mitään järkeä? Minusta on surullista syödä mansikanmakuisia asioita, joissa ei ole mansikkaa. What´s the point? Miksen ostaisi kaupasta mielummin oikeita mansikoita? Taidan olla jotenkin yksinkertainen, kun en tajua.

Olen usein kirjoittanut vatsavaivoistani ja siitä, kuinka suolistoni ei kestä maitoa. Turpoan palloksi, vatsani alkaa nipistellä ja ”kouristella” ja olo on kaikin puolin paska. Yhden kerran olen juossut ulos tv-studiosta kesken nauhoituksen, koska vatsaan sattui niin kovasti ja piti päästä vessaan. Todella mahtavaa. Harmittavaisinta on se, ettei homma korjaannu sillä, että menee vessaan piereksimään. Tuska kestää parhaimmillaan päiviä, eikä siinä auta mikään. Tiedän siis erittäin hyvin mistä puhutaan, kun puhutaan allergioista tai yliherkkyyksistä.

Vaikken kestä tavallista maitoa, en silti osta koko arsenaalia laktoositonta maitoa, jogurttia, rahkaa jne. Kun vähän opiskelee niin tajuaa, että maito kuuluu ensisijaisesti vauvoille ja poikasille ja aikuiset voivat aivan hyvin olla ilman. Ehkä kroppamme viestii laktoosi-intoleranssin muodossa, ettei laktoosi tai maito ylipäänsä kuulu niin suurina määrinä elimistöömme, kuin missä määrissä sitä nyt litkitään? Eikö se, että kroppa viestii allergian avulla voisi tarkoittaa ”tyyppi, älä syö tätä, syö jotain muuta”. Tyhmä ajatus? Se, että haluaako esimerkiksi lehmänmaidosta luopua, on tietty asia erikseen.

Jäätelöstä, Fazerin sinisestä, sokerijogurtista ja raejuustosta luopuminen voi alkuun tuntua vaikealta, mutta voin sanoa, että homma on ihan iisiä. Kunnon tumma, maidoton suklaa on huikean hyvää, kauramaito korvaa lehmänmaidon helposti (jopa leivonnassa), soijajogurtti on hyvä vaihtoehto (jos jogurttia on pakko saada) ja jäätelö, no sitäkin saa kauramaitoon tehtynä. Mutta kannattaa miettiä, että onko ihan pakko pysyä tiukasti kiinni opistuissa malleissa ja rutiineissa ja välttämättä löytää lähes identtinen korvike? Onko pakko saada päivittäin lihaa? Onko pakko laittaa leivälle ain juustoa? Onko pakko saada jäätelöä leffan kanssa? Esimerkiksi itse enoikeastaan korvaa jäätelöä millään sen kummemmin, syön jäätelöä vaan tosi harvoin ja onhan olemassa sorbetteja, joissa ei ole maitoa ensinkään (sokeria tosin ihan hirveästi). Jos haluan herkkuja, syön yleensä jotain näistä. Tietty sitä toisinaan tulee vedettyä jotain vähemmän fiksua, mutta yleensä kroppa aika nopeasti muistuttaa, miksi irtokarkit esimerkiksi ei ole kauhean hyvä idea…

Vielä edellisen kappaleen maitoasiaan palatakseni: oma lukunsa on maidon prosessointi, johon en kuitenkaan nyt syvenny sen enempää . Totean vaan, että ennen kuin lehmästä lypsetty maito on juomalasissa, tehdään sille niin paljon kemiallista käsittelyä, että tuote on kaukana aidosta maidosta. Olisikin muuten kiinnostavaa tietää, onko tutkittu kuinka moni laktoosi-intolerantikko voi juoda tuoretta luomumaitoa vai onko ajatus ihan absurdi?

Käytin nyt maitoa esimerkkinä, mutta sama ajatusketju pätee muihinkin elintarvikkeisiin: mitä enemmän ruokaa prosessoidaan, sitä kauempana se on luonnollisesta esiintymismuodostaan ja sitä pienemmän osan kroppasi pystyy siitä hyödyntämään.

Oli ihan pakko nostaa tähän lopuksi, yläpuolen kala-esimerkin lisäksi pari muuta terveysuutista, joissa kaikissa liikutaan blogaukseni teemassa: olemme vieraantuneet meille optimaalisesta elämänrytmistä ja ravinnosta ja itsestäänselvistä asioista tehdään uutisia.

Rasvoilla merkitystä jo vauvaiässä/YLE: ”Sydän- ja vesisuonitauteja ja ylipainoa voidaan tehokkaasti ehkäistä muuttamalla jo vauvaikäisten ruokavaliota”.
Noora sanoo:Ihanko totta, onpas to-del-la yllättävää. Että ruokavaliolla on merkitystä jo lapsuudessa. Wohou!

Yötyö lihottaa, koska aineenvaihdunta menee sekaisin/Aamulehti: ”Vuorotyö muuttaa ihmisen hormonitoimintaa ja sen myötä aineenvaihduntaa. Tästä voi seurata ylipainoa, sydän- ja verisuoniongelmia ja diabetesta, kertoo saksalainen Focus Online. Tulokset voivat saksalaislehden mukaan selittää, miksi vuoro- ja yötyötä tekevät ovat muita useammin ylipainoisia ja sairastuvat keskimääräistä useammin diabetekseen”.
Noora sanoo: Ai ettei ihmisen kannattaisikaan tehdä duunia keskellä yötä, vaan mielummin nukkua yöt ja valvoa päivät, enpä olisi uskonut!

TV ei kehitä pikkulapsen älyllisiä toimintoja/Poiliklinikka.fi: ”Television katselu ei nopeuta pikkulapsen puheen kehitystä eikä muutakaan kehitystä, vaikka niinkin on ajateltu”.
Noora sanoo: En edes aloita.

Tulehduskipulääkkeillä saattaa olla vakavia sivuvaikutuksia/Poliklinikka.fi: ”Tulehduskipulääkkeiden käytössä on huomioitava ruuansulatuskanavan riskien lisäksi myös sydän- ja verisuonitautien riskit.Tulehduskipulääkkeillä saattaa olla vakavia sivuvaikutuksia, joista tunnetuin on mahahaava. Perinteisten tulehduskipulääkkeiden aiheuttamien ruuansulatuskanavan haittojen vähentämiseksi kehitettiin 1990-luvulla COX-2 entsyymin suhteen selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä, niin sanottuja koksibeja, jotka tulivat Suomen markkinoille 2000-luvun taitteessa”.
Noora sanoo: No way, ih-me.

Sairaskohtaukset lisääntyneet lentomatkoilla/Poliklinikka.fi: ”Lentomatkoilla sattuvat sairauskohtaukset ovat yleistyneet, koska yhä useammalla matkustajalla on sydänsairaus tai jokin muu vaiva, joka voi oireilla lennon aikana”.
Noora sanoo: Ai nykyihmisellä oireilevia vaivoja, ei kai… Mehän ollaan terveempiä kuin koskaan!

Lopetan vauhkoamiseni nyt, ehkä saitte jostain rivien uumenista kiinni ajatuksestani. Kun syö fiksusti, ei tarvitse kuluttaa aikaansa opiskellen ruoan ravintosisältöä, koska luonto on jo rakentanut antimensa niin fiksusti, että meidän ei tarvitse kyseenalaistaa. Voi vaan syödä onnellisena vatsan täyteen ja keskittyä elämiseen 🙂

Psst… Olli hoi, kuulisin mielelläni sun täydennyksiä kommenttiosiossa, joten raota sanaista arkkuasi meille!