24.12. Lahjaksi syli

Kävin sunnuntaina tervehtimässä isoäitiäni. Hän on vanhainkodissa, eikä enää taida muistaa minua. Mutta aina kun hän kuulee musiikkia, rutistaa hän kovaa kädestäni ja jaksaa jopa avata silmänsä. Niinpä lauloin hänelle joululauluja tunnin verran, kunnes oli pakko lähteä takaisin kotiin.

Jouluaattona perheen rooli korostuu monessa perheessä, niin myös omassani. Kuvassa äitini on Turun saaristomerellä nukahtaneena oman äitinsä, mummini sylissä. Vaikka he ovat ulapalla pienessä veneessä, ei äitiä koskaan pelottanut, koska isoisä oli kokenut merimies ja merellä koko perhe oli elementissään. Kuva on mielestäni uskomattoman kaunis ja siinä on paljon samaa kuin joulussakin: lämpöä, rakkautta, turvaa ja läheisyyttä.

Nykyisin mummi on äidin sylissä, roolit ovat muuttuneet. Joku päivä oma äitini on ehkä minun sylissäni ja puristaa kättäni kun laulan hänelle joulauluja. Onneksi tänään on jouluaatto ja me
voimme kaikki nauttia siitä yhdessä, laulaa kliseisesti joululauluja ja nauttia toistemme seurasta! Perhe on parasta.

Ihanaa jouluaattoa kaikille, halikaa toisianne!