Pilkunnussintaa

Hemmetti. En ole kielipoliisi, mutta yksi asia oikeinkirjoituksessa itseäni ärsyttää enemmän kuin mikään muu: yhdyssanavirheet. Työskentelin lukioaikana huimat 5 viikkoa Rossossa (en kestänyt kauempaa) ja aloin lähes hyperventiloida, kun kollega kirjoitti liitutauluun Ruoka lista. En tietenkään kehdannut koskaan sanoa hänelle asiasta. Kärsin vaan hiljaa itsekseni. Eikä se jäänyt yhteen kertaan, ehei! Sama toistui päivittäin: palkka kuitti, avocado salaatti, vesi kannu, jälkiruoka lautanen – miettikää mitä piinaa!

Otin lopputilin kahden viikon jälkeen – en tosin yhdyssanavirheiden takia – minua ei vaan ole luotu ravintolamiljööseen, ei sitten ollenkaan, paitsi asiakkaaksi. Bonuksena pääsin onneksi eroon yhdyssanavirhekoneesta.

En uskoakseni itse tee yhdyssanavirheitä, mutta sen sijaan kirjoitan joitakin muita sanoja väärin, kunnes huomaan seuraavana päivänä blogikirjoitusta lukiessani, että siellä se kirjoitusvirhe taas on. En tajua miksi omat mokat huomaa vasta julkaisun jälkeen. Olisipa mulla oma oikolukija. Anyone? Toivottavasti ette superärsyynny näistä mokistani, menisiköhän tämä suomenruotsalaisuuteni piikkiin…ettei ole ihan kieli hallussa? Ei taida mennä.