Menu

Googlettamisen ympäristökuormitus

Kuulutko niihin ihmisiin, jotka etsivät haluamansa Googlella, vaikka tietäsivät suorankin www-osoitteen? Työkaverini totesi tänään, että hän hankkiutuu esimerkiksi Kemikaalicocktailiin aina Googlen kautta, kun se on niin kätevää. Itseasiassa Kemikaalicocktailin lukijoista suurin osa löytää tiensä sivuilleni muualta kuin Blogilistan kautta, vaikka Blogilista nimenomaan olisi kätevä!

Vinkkinä: kun merkkaat Blogilistaan lemppariblogisi, vaikkapa Kemikaalicocktailin, ropsahtaa sinulle tieto sähköpostiin aina, kun olen päivittänyt sivuani, eikä tarvitse käydä randomina kurkkimassa… Ja Blogilistan käyttäminen ainakin Googleen verrattuna on siis myös ekoteko!

Se, miksi turhaa googlettamista tulisi vältää, on ihan hullu juttu! Yksi ainoa googletus vie yhtä paljon sähköä kuin tunnin verran palava energiansäästölamppu! Sen sijaan, jos kirjoitat urlin suoraan, esmerkiksi www.yle.fi, säästät huimasti sähköä (siis googlettamiseen verrattuna). Googlettamisessa serverit ympäri maailmaa aktivoituvat ja hakevat tietoa kuluttaen sähköä sen tunnin energiasähkölampun verran. Opin tämän hullun yksityiskohdan elämästä tänään WWFn Helka Julkuselta. Täytyy sanoa, että en ole ikinä tullut ajatelleeksi, että se miten etsin nettisivun käsiini, olisi mitenkään merkityksellistä. Onneksi me toimittajat emme googleta juuri koskaan. Ahdistus. Työni=googlettamista!!

Todettakoon vielä, että WWFn toimisto on muuten aivan ihanasti sisustettu: runsailla viherkasviryppäillä. Tavallinen toimisto saa ihan uutta potkua kun välisermien tilalla onkin vihersermi!

Valokuvasin WWFn toimistoa innoissani myös työni puolesta: kuten olen maininnut, en ole enää syksyllä Kuningaskuluttajassa, vaan jatkan ympäristöteemojen parissa toisaalla, YLEllä tosin. Rakas työnantajani on kevään kuluessa päättänyt, että tuhlaileva työkulttuuri saa jäädä ja tilalle tulee ekologinen työyhteisö, uusi työkulttuuri. Niinpä olen kevään ajan yhdessä YLEn ympäristötyryhmän kanssa työstänyt Yleisradion ympäristöstrategiaa, joka on nyt valmis ja hyväksytty! Ja minä olen virallisesti Yleisradion ympäristökoordinaattori. En tiedä, onko siinä, että hehkuttaa uutta työtään blogissa jotenkin jotain epäeettistä ja epäkorrektia, mutta sananvapauden nimissä totean, että olen saanut unelmaduunin ja olen siitä niin pähkinöinä, etten tiedä miten kykenen olemaan neljä viikkoa lomalla aloillani. Mutta yritän parhaani – kuten näkyy: kirjoitan loman alettua blogiini työstäni. Lieviä vieroitusoireita havaittavissa?