Proteiinia kasvigurtista

Uudenvuodenlupaukseni oli jatkaa tutuksi muodostunutta liikuntarutiinia, parin kuukauden tauon jälkeen. Taas saan kiittää kroppaani, joka antoi liikunnasta lintsaavalle potkun takamuksille! Aloin kärsiä muuton yhteydessä alaselkäkivuista, joiden kuvittelin liittyvän sängyn ja patjan vaihtoon. Samaan aikaan kuitenkin pidin muutto- ja työkiireiden vuoksi parin kuukauden liikuntapaussin. Mutta kappas, selkäkipu ei liittynyt sänkyyn tai patjaan: palattuani uima-altaaseen, katosivat selkäkivut heti ensimmäisen uintikeikan myötä.

Tavoitteeni on liikkua kolmesti viikossa 45-60 minuutin ajan, parhaillaan uin ja heti lumien sulamisen jälkeen palaan juoksupoluille. Kaipaan juoksemista, mutten uskalla lähteä lumelle ja jäälle liukastelemaan ja kuntosalin juoksumatolla polveni kipeytyvät. Siispä polskin.

Lempipaikkani uimiseen on Senaatintorin Allas Seapool, jossa käyn 1-2 kertaa viikossa. Kallion uimahalli on se parhaiten arjen reiteille ja kukkarolle istuva vaihtoehto, mutta priorisoin Allasta aina kun ehdin, ulkoilman ja elämyksellisyyden vuoksi. Tunnin treeni hujahtaa ohi ihan huomaamatta, maisemaa ihaillessa: Suomenlinnan lautta, ruotsinlaivat, linnut, turistit, aurinko! Ja toisaalta pimeän tullen mesta on maaginen ja unenomainen, vesihöyryn peittäessä näkyvyyttä ja valojen loistaessa.

En ole avantotyyppi, mutta kylmä ulkoilma ja lämmin vesi sen sijaan passaavat mulle täydellisesti. Uidessa kelaan omia juttuja kaikessa rauhassa, ilman puhelimen häirintää. Olen järkännyt uima-altaaseen jopa työpalsuja. Pulikoidessa ajatus lentää ja vire on väkisinkin positiivinen!

Viikot joina olen lasteni kanssa tarkoittavat aikataulutetristä ja pari kertaa viikossa valitsen treenin lounaspaussin sijaan. Silloin mukana on eväät, jotka heitän huiviin pukkarissa. Joskus vuosia sitten uhrasin paljon enemmän ajatusta sille, paljonko saan hiilaria ja proteiinia mistäkin, nykyään en ole niin tarkka siitä, mietin enemmän itse raaka-ainetta ja alkuperää. Vielä pari vuotta takaperin söin maitorahkaa, nyt jääkaapissa on vain kasvipohjaisia gurtteja ja vastaavia.

En itse innostu soijatuotteista (sekä ympäristö- että terveyssyistä), ja testaamani soijaproteiinivälipalat ovat myös maistuneet poikkeuksetta kaameilta. Tätä taustaa vasten otin iloisena vastaan uudet, kotimaiset, Kaslinkin kaurapohjaiset proteiinituotteet, joissa on proteiinia aiemmin markkinoilla olleisiin Kaslink-gurtteihin nähden nelinkertainen määrä. (Tsekkaa kauragurtti-vertailu viime huhtikuulta!)

Uudet tuotteet kulkevat nimellä Aito Plus Kauravälipala. Makuja on kaksi: omena-mango ja puolukka-banaani. Molemmissa on proteiinia 3,6 g / 100 g ja proteiinin lähteinä on käytetty kauraa sekä härkäpapua. Kummassakaan ei ole lisättyä sokeria, makeus saadaan aidoista marjoista ja hedelmistä. Hyvä! Kaslink on nyt ensimmäistä kertaa tosin turvautunut tuontiraaka-aineisiin, banskut kun eivät meillä kasva.

Jos prodemäärää vertaa Kaslinkin aiempiin gurtteihin, on se tosiaan nelinkertaien, nissä kun proteiinia on 0.8g/100g. Jos verrataan Plus Kauravälipalan proteiinimäärää siihen aiemmin käyttämääni maitorahkaan, jossa oli prodea 8,3 g/100 g, ei tuote toki yllä samalle levelille, mutta jos vertailukohdaksi otetaan ruokakaupan muut kasvipohjaiset proteiinituotteet, ollaan aika samoissa prodemäärissä. Ja tämä on ihan tarpeeksi — ellei tavoitteena ole massiivinen lihasmassa. Yhdessä Aito Plus -pikarissa on 5,4 g proteiinia sekä D2- ja B12 -vitamiinia, riboflaviinia, foolihappoa ja jodia.

Suomalaisten proteiinihuuma taitaa onneksi olla jo laantumaan päin. Pari vuotta sitten tuntui, että proteiinia hehkutettiin vailla ymmärrystä siitä, että sitäkin voi saada liikaa. Ylimääräinen proteiini muuttuu elimistössä rasvaksi. Kannattaa  tiedostaa, mikä määrä on riittävästi. Aikuinen tarvitsee proteiinia vuorokaudessa 1,1-1,3 grammaa painokiloa kohti. Kokoiseni, 58 kiloa painava henkilö, tarvitsee proteiinia vuorokaudessa 63,8 – 75,4 grammaa. Sekasyöjä saa tämä kasaan helposti ilman proteiinilisää ja vegepuolellakaan homma ei ole vaikea.

Minusta on kiva olla fyysisesti vahva ja lasten kanssa touhutessa arki on yhtä sykkimistä anyway — energiaa tarvitaan. Proteiinimäärän kasvattaminen näissä välipalapikareissa on mielestäni hyvä idea ja käytän treenin jälkeen näitä mielummin kuin Kaslinkin aiempia gurtteja.

Entä maku? Puolukka-banaani on suuhuni sopivampi kuin omena-mango, jossa on aavistuksen kitkerä jälkimaku. Molempia tuunaan kotioloissa esimerkiksi limellä ja pähkinöillä. Treenin jälkeen tai retkellä lusikoin pikarin sellaisenaan, pähkinäpatukka sopii kaveriksi mainiosti. Suositushinta on reilun euron, aika jees! Just hyviä tuotteita esimerkiksi keväiselle piknikille. Mikä sää ulkona onkaan just nyt!

Toivottavasti sulla oli leppoisa viikonloppu, kuullaan taas!