Ruotsissa tuhotaan yli 1000 tonnia villaa vuodessa, Fjällräven haluaa olla gamechanger

Tällä viikolla kotimainen villa on vallannut some-kanavani aika totaalisesti — ja villalla jatketaan. Nimittäin: kun puhutaan suomalaisesta villasta ja sen eettisyydestä, voidaan yhtä hyvin ottaa rinnalle ruotsalainen villa. Länsinaapurissamme on ihan sama tilanne kuin meilläkin: ekologisesta ja eettisestä raaka-aineesta suurin osa päätyy jätteeksi. Ruotsissa 80% tuotetusta villasta heitetään pois, poltetaan tai haudataan,  samaan aikaan, kun maahan tuodaan miljoonien kruunujen arvosta ulkomaista villaa. Ihan käsittämätön kuvio — aivan sama, kuin meillä Suomessa.

Siinä missä Suomessa Myssyfarmi on nostanut aihetta esille, tekee Ruotsissa samaa mm. Fjällräven, joka on a) paitsi ottanut käyttöönsä ruotsalaista ylijäämävillaa, myös b) alkanut hyödyntää kierrätettyä villaa, eli sellaista, joka jo kertaalleen on ollut villavaate.

1. 1. Ruotsalainen ylijäämävilla

Tällä viikolla julkaisemani juttu Myssyfarmin ja Rintalan tilan yhteistyöstä kertoo ylijäämävillan hyödyntämisestä. Samasta hommasta on kyse Fjällrävenin kohdalla: otetaan käyttöön materiaali, joka muuten menisi roskiin. Toki Myssyn ja Fjellun bisnekset ovat aivan erilaiset mittaluokaltaan ja tuoterepertuaariltaan: Myssyn koko tuote on villaa, Fjällräven käyttää villaa mm. takkien eristeenä ja reppujen materiaalina (sekä reppujen muotoillussa selkäpaneelissa). Idea molemmilla kuitenkin on sama: pelastaa laadukas materiaali hukkaamiselta ja luoda siitä käytännöllisiä ja laadukkaita tuotteita.

Kuva: Partioaitan 365-julkaisu, lue koko artikkeli >>>

Gotlannissa tuotetaan noin 100 tonnia villaa vuodessa; koko Ruotsissa vähintään 1200 tonnia. Ruotsissa heitetään pois yli 1000 tonnia villaa per vuosi. Tämän ongelman gotlantilaisen Ullkontoretin perustajat Jenny Andersson ja Hans Bulthius halusivat ratkaista. Arkkitehti Jenny  ja rakennusalalla työskennellyt Hans löysivät Gotlannista, läheltä Visbytä farmin, jossa he aloittivat gotlantilaisen villan pelastusoperaation. Varsinkin Gotlannissa hukkavillan määrät olivat suuria, lammasfarmaus kun dominoi saaren asumattomia osia. Ruotsissa ei kuitenkaan ollut minkäänlaista perinnettä villan käytölle siihen tapaan, kuin pariskunta halusi. Olemassa olevat villapesulat olivat liian pieniä, joten ratkaisu piti hakea ulkomailta. Sopiva villanpesulaitteisto löytyi Espanjasta ja kalusto ostettiin Gotlantiin. Homma saatiin pyörimään ja nyt Fjällräven ostaa Jennyltä ja Hansilta useita tonneja pestyä villaa vuodessa. Mielettömän inspiroiva stoori ja hyvä esimerkki siitä, kuinka hukkamateriaalista voi luoda itselleen bisneksen!

Ratkaisu villankäyttöongelmaan ovat ehdottomasti isot toimijat ja siksi on musta upeaa, että tunnettu ja iso brändi, kuten Fjällräven, on ollut nyt kehittämässä ratkaisua ylijäämävillan käyttämiseksi. (Aiheesta löytyy lisää infoa Partioaitan sivuilta.)

Konkreettisena esimerkkinä: tässä kuvassa on Fjällrävenin Singi Woold Padded Parka, jonka sisus on juuri sitä ruotsalaista, jäljitettävissä olevaa ylijäämävillaa Gotlannista. Oma valintani tän talven talvitakiksi!

Kulutuskestävyyden lisäämiseksi villan sekaan on lisätty vähän biohajoavaa kasvitärkkelyskuitua. Näiden kahden luonnonkuidun yhdistelmästä on saatu aikaan mainio eristemateriaali, joka on lämmin, kestävä ja sopii toiminnalliseen vaatteeseen. Takki on ihan superlämmin, mutta siinä voi hyvin myös liikkua.

Mua ilahduttaa fiksujen materiaalien lisäksi se, että vaatteen käytettävyys funtsittu huolella. Rotsissa on reilun kokoinen säädettävä huppu, kaksisuuntainen vetoketju, vetskarin päälle tuleva nepparillinen suojaläppä, vyötäröllä kiristysmahdollisuus — ja ihan älyttömästi taskuja, mikä on lasten kanssa operoidessa plussaa. Mittasin, että alempiin sisätaskuihin uppoaa jopa termari helposti, just hyvä.

Kuvat: AnnaLouise Company

Takin pintamateriaali on Fjällrävenin G-1000® Lite Eco-kangas, joka on kierrätetyn polyesterin ja luomupuuvillan seos. Tiheäkuteinen kangas hylkii tuulta ja vettä hylkivä, on samalla hengittävä ja kuivuu nopsaan. Tässä rotsissa voi helposti asua seuraavat kuusi kuukautta.

2. Re-Wool, eli villan uusiokäyttö

Sen lisäksi, että Fjällräven hyödyntää ruotsalaiosta ylijäämävillaa on brändillä lanseerattu termi Re-Wool, eli kyse on villan kierrätyksestä. Yritys saa kierrätettyä villaa sekä teollisuudelta että kuluttajilta ja villa työstetään Fjällräveniä varten Italiassa. Re-Wool koostuu vanhoista vaatteista tai tuotannon ylijäämävillasta. Kierrätysprosessissa

1. villa jaotellaan aluksi värin mukaan,
2. jonka jälkeen se silputaan ja
3. lopuksi kehrätään uudelleen langaksi.
4. Tämän jälkeen siitä voidaan valmistaa uusia vaatteita.

Itse en ole koskaan tullut ajatelleeksi tällaista materiaalin uusiokäyttöä, tässäkin olisi potentiaalia myös Suomessa, voisi kuvitella?

Re-Wool -tuotteiden väreihin vaikuttaa se, minkä väristä kierrätettävä materiaali on alunperin ollut. Kuvan repussa on kierrätetty harmaata villaa — eikö ole kaunis? Kuvan Fjällräven Norrvåge Foldsack -reppu on valmistettu villaosiensa puolesta — eli lähes kokonaan — Re-Wool -materiaalista. Kierrätetty villa on peräisin Italian villatuotannon ylijäämästä ja villavaatteista.

Reppu on mielettömän ergonominen ja materiaali on ihanan pehmeää. Se on juuri sopivan kokoinen läppärin ja toimistomatskun kuljettamiseen mukana,  todella optimikoko mulle. Repussa on tasku 15″-kokoiselle läppärille, sisältä löytyy  useampi tasku dokumenteille. Kiinnitysmekanismi on superhelppo: metallisolkeen pujotettava nahkaremmi. Aluksi olin skeptinen, pysyykö reppu todella kiinni, mutta kyllä vaan, eli pisteet supernopeasta avaamis-sulkemis -operaatiosta. Pehmustetut, säädettävät olkaviilekkeet tekevät tästä pehmeän tuntuisen olkapäillä.

Tästä on tullut mun arkireppu silloin, kun en kuljeta koko elämää mukana. Pidän repun sirosta lookista ja villa näyttää tosi arvokkaalta. Fjällrävenillä on btw muitakin laukkuja samasta materiaalista. Sekä tää reppu että takki ovat Partioaitan Vihreämpi valinta -tuotteita.

Pisteet Fjällrävenille toimistaan villamateriaalin uusiokäytön lisäämiseksi ja ruotsalaisen villan pelastamiseksi poltolta ja tuhoamiselta. Tosin: ei brändi koko Ruotsin ylijäämävillavarastoa suinkaan hyödynnä, vielä ainakaan, muutamia tonneja vasta, mutta tämä on hyvä alku. Toivottavasti muut isot ottavat mallia!

Nyt kun ollaan käsitelty villan osalta pipot, takit ja reput, pitää ehkä ottaa seuraavaksi agendalle villasukat, käsineet ja ehkä villaiset alusvaatekerrastot, vai mitä? 😀