Kaurajuoman CO2-päästöt kolmanneksen kevytmaitoon verrattuna

Viime viikolla some-feedini täyttyi pitkistä ja hämmästelevistä keskusteluketjuista, joissa puitiin uutista, jossa väitettiin kaurajuoman ja lehmänmaidon hiilijalanjäljen olevan yhtä isoja. 

Ylen juttua edelsi Luken ulostulo Tutkittua tietoa ruuan ympäristövaikutuksista, jossa tutkija Merja Saarinen kirjoittaa:

”Nykyisin lehmien maitotuotos on niin suuri, että esimerkiksi ilmastovaikutus maitolitraa kohden on varsin maltillinen, suuruusluokaltaan 1 kilogramma CO2-ekv* (hiilidioksidiekvivalentti). Nykytietämyksen mukaan se on sama suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kaurajuomalla.”

Väite on vähintäänkin kiinnostava, ja soitinkin Saariselle, sillä en löytänyt artikkelista lähteitä. Otsikko lupaa ”tutkittua tietoa”, joten mihin Saarinen perustaa väitteensä? Puhelimessa selvisi, että tutkija ei tehnyt juttua varten ”mitään tietohakua” ja että kyseessä on hänen piireissään ”yleinen käsitys”. Saarinen  kertoi artikkeliinsa olevan tulossa tarkennuksia — niitä todella kaivataan.

Puhuimme hetken ja minulle selvisi Saarisen tarkoittavan Luken artikkelissa tuoteryhmiä, eikä yksittäisiä tuotteita, että kun verrataan vaikkapa kaurapohjaista jogurttia tai välipalajuomaa ja lehmänmaitopohjaista vastaavaa, ovat CO2-lukemat lähellä toisiaan. Ongelma vaan on se, että tekstissä todettiin nimenomaan ”kaurajuoma”. Ja kaurajuomalla on todella paljon alhaisemmat CO2-päästöt, kuin lehmänmaidolla. Lukijaa johdetaan tekstissä aika harhaan.

Tätä samaista epäreilua vertailuasetelmaa vahvisti jutullaan myös Yle. Artikkelissa kerrotaan, kuinka eri kaurajuomavalmistajien arviot tuotteensa CO2-päästöistä vaihtelevat suuresti ja fokukseen on nostettu se kaikista kuormittavimmat luvut pöytään lyönyt, Raision kaurapohjainen Elovena -välipalajuoma. Kuten todettua, välipalajuoma ei ole oikea vertailutuote lehmänmaidolle, vaan luvut olisi pitänyt napata ihan perus kauramaidosta. Tämän toteaa jutussa myös Raision viestintäasiantuntija, Lilli Tamminen, jonka mukaan Raision välipalajuoma ei ole CO2-päästöiltään verrattavissa maustamattomaan kaurajuomaan. Silti Ylen toimittaja on tehnyt niin, ja vahvistuttanut tarinaansa vieläpä isolla grafiikalla (alla).  Tämä epäreilu vertailu on myös nostettu koko artikkelin otsikoksi, melkoista klikkien kalastelua.

Toisekseen minua ihmetyttää, ettei juttuun ole hankittu kotimaisen, maustamattoman kaurajuoman CO2-päästöjä.

Ruotsalaista Oatlya on kyllä haastateltu, ja sieltä onkin saatu tarkat tiedot, jonka mukaan kaurajuomalitra tuottaa viidenneksen niistä CO2-päästöistä, mitä lehmänmaitolitra, mutta suomalaisia vastaavia lukuja ei ole juttuun kaivettu. Toimittaja toteaa, että Valio ja Juustoportti eivät ole päästöjään laskeneet, eikä lukuja siksi saatu artikkeliin, mutta eihän kaurajuomien tuottajakenttä nyt näin suppea ole! On esimerkiksi Pirkkaa, Plantia ja Kaslinkia — joista ainkin viimeksi mainittu omaa luvut siitä, kuinka paljon Suomessa, suomalaisesta kaurasta tuotettu kaurajuoma kuormittaa ilmakehää. Tieto löytyy ihan julkisesti täältä.

Kaslink julkaisi CO2-laskelmansa viime viikolla, mutta ne ovat olleet olemassa jo Ylen jutunteon aikaan. Tietojeni mukaan Ylen toimittajat eivät lähestyneet Kaslinkia jutunteon yhteydessä ja herää kysymys miksi eivät? Jos minä koittaisin kaivaa esille kotimaisen kaurajuoman CO2-päästöjä, ja kahden ekan kohdalla tulisi vesiperä, koittaisin tietenkin kolmatta.

No, onneksi meillä on nyt Kaslinkin luvut. Ymmärtääkseni ruotsalaisen Oatlyn ja kotimaisen Kaslinkin CO2-lukemat ovat hyvin lähellä toisiaan. Kaslinkin Aito Kaurajuoman hiilijalanjälki on laskettu kehdosta portille, eli siihen hetkeen, kun tuote lähtee tehtaalta kauppaan, lukema on 0,3 kg CO-ekv/kg. Mukaan on laskettu myös tuotepakkaus ja kartonkipakkauksen kierrätys.

Tutkija Saarinen totesi puhelimessa, että maitojuomien, jogurttien jne. CO2-luku on siinä 1-1,5, ja esimerkiksi kevytmaitolitran CO2-päästöiksi hän mainitsee 1 kg. Tähän verrattuna Kaslinkin CO2-päästöt ovat kolmanneksen. Kiinnostuneena odotan Valion ja Juustoportin lukemia, jahka ne julkistetaan.

Me kaikki tiedämme, että ihmiskunnan tulisi siirtyä kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota ja on ollut ilo seurata esimerkiksi kotimaisen kauran nousua ja upeita innovaatioita, joita siitä on tehty. Luken suurpiirteinen ”tutkittu tieto” ja Ylen journalistisesti puolitiehen jäänyt ”uutinen” hämäävät massoja ja aiheuttavat paljon hallaa  tärkeälle asialle.