Kielletäänkö bisfenoli A vihdoinkin?

Tavan kuluttaja ei ehkä muista kovin montaa arkikemikaalia nimeltä, mutta muovikemikaali bisfenoli A lienee monelle tuttu. (Olen kirjoittanut aiheesta moneen otteeseen, mikäli haluat terästää muistiasi).

Lohdullisia uutisia: Euroopan komissio on vihdoinkin päättänyt määrittää BPA:n kehitykselle vaaralliseksi kemikaaliksi. Aine on EU-komission mukaan sikiön kehitystä häiritsevä ja vaikuttaa negatiivisesti lisääntymisterveyteen.

”…highly dangerous chemical that is impacting our health and that of future generations”.

Tieto komission päätöksestä on todella hieno asia, koska tämän uudelleenmäärittelyn myötä ollaan askel lähempänä aineen käyttökieltoa. Nyt bisfenoli voidaan lisätä kandidaattilistalle ja siitä saatetaan päästä eroon — tai siis sen käyttö voidaan kieltää. Arjessamme BPA:ta sisältäviä esineitä tulee olemaan vielä vuosikymmenten ajan.

Parhaillaan BPA:ta on aika pitkälti kaikkialla, se kun on yksi yleisimmistä muovikemikaaleista. Vaikka bisfenolia ei enää saakaan käyttää esimerkiksi tuttipullojen materiaaliseoksessa, on sitä yhä kuiteissa, hammaspaikoissa, painoväreissä, säilyketölkkien sisäpinnoissa ja esimerkiksi jääkaappien hyllymateriaaleissa. Ruotsin Luonnonsuojeluliiton juttu kertoo, että maapallon väestöstä yli 90%:lla on BPA:ta kehossaan.

Euroopan komission päätös on hyvä, mutta taas kerran mietin, miksei Suomi kansallisesti irtisanoudu BPA:n käytöstä? Ihan hyvin voisimme ainakin vähentää sen käyttöä radikaalisti. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus on kieltänyt bisfenolin käytön lastenruokapurkeissa. Miksei meilläkin?

Kannattaa muuten lukea Hesarin juttu vuoden takaa: Efsa: Bisfenoli ei ole ihmiselle vaarallinen. Näin ne kemikaalitotuudet muuttuvat. Vuodessa.

Nostokuva: recycleusainc.com