Get Up and Fight Back

Olet ehkä tehnyt uudenvuodenlupauksen liikkumisen aloittamisesta? Olen itse aika levoton ja huono olemaan paikallani ja ymmärrän hyvin muita, joilla on iso tarve liikuttaa raajojaan jollakin tapaa joka päivä ja mielellään hikiliikunnan parissa.

Ymmärrän erinomaisesti myös sen, jos liikunta ei voisi vähempää kiinnostaa.  Niin se oli mullakin elämäni ekat 20 vuotta. Olen kasvanut klassista musiikkia harrastaen, ollut aina se silmälasipäinen, joka pelkää palloa ja vihaa uimahallia (eihän siellä nähnyt ilman rillejä mitään!).

Aloin oikeastaan harrastaa liikuntaa vasta opiskeluaikana, ollessani burnoutin partaalla erään kouluprojektin myötä. Silloin valitsin liikkumisen itse, eikä siihen pakotettu koululiikunnan muodossa. Tärkeintä mulle olikin, että huhkiminen alkoi omasta halusta ja lajin parissa, joka kiinnosti. Mulla laji oli ensin astangajooga, jonka jälkeen päätin voittaa uimahalliangstini, jonka jälkeen puolestaan siirryin salitreenin ja dancehallin pariin (tanssiminen on mun suosikkiliikuntamuoto). Nykyään treeni on lähinnä salilla ja kotona tapahtuvaa, sekä arjessa lasten kanssa telmimistä. Jokainen viikko alkaa aamutreenillä personal trainerini Riinan kanssa. Parempaa tapaa aloittaa uusi viikko en keksi.

Blogissa ei ollut liikunnasta mitään moneen vuoteen, kunnes sain lapsen ja tajusin, että on tärkeää pitää ääntä sen puolesta, että naisella on oikeus saada itsensä kuntoon synnytyksen ja raskauden jäljiltä. Tuntui nimittäin, että sitä säänöllisesti ihmeteltiin, kun pikkulapsen äiti haluaa kroppansa takaisin ja fysiikkansa kuntoon.

Tällainen ajattelu saa mut näkemään punaista aina. Aivan kuin äitiys liittyisi mitenkään siihen, miltä me näytämme, harrastamme tai teemme työksemme. Toki se voi liittyä edellämainittuihin, mutta ei se voi olla oletus. Äiti voi olla nainen ihan siinä missä muutkin naiset ja tehdä samoja asioita. Hyvänen aika sentään!

No juu, se paasaamisesta. Luennoin eilen Tampereella Get up! -tapahtumassa, jossa jälkeeni lavalle astui Pekka Hyysalo. En ole koskaan nähnyt häntä livenä, vaikka tarinansa tuttu onkin. Itkin koko tunnin ajan, Pekan kertoessa loukkaantumisestaan ja paranemisprosessistaan. Moni lauseensa loppui sanoihin ”… ja se oli ihan mahtavaa!”. Mies on inspiroivin koskaan kohtaamani esimerkki siitä, mihin tahdoinvoimalla, sinnikkyydellä ja optimsmilla pääsee.

Pekka Hyysalo – FightBack – Mini Documentary from SMB Productions on Vimeo.

Eilisen jälkeen olen taas kerran miettinyt sitä, kuinka oman elämäni esteet ovat kaikki täysin henkistä tasoa. Oma fysiikkani on kunnossa, raajani liikkuvat niin kuin haluan, voin toimia itsenäisesti, päättäen mitä haluan tehdä ja kokeilla elämässä, tarvitsematta siihen muiden apua. Jos en tee jotakin, on kyse siitä, etten ehdi, halua, viitsi tai uskalla yrittää. Kyse ei ole koskaan siitä, että en fyysisesti kykene.

Tavallaan, vaikka Pekan sanat itkettivät ja päätin taas skarpata pikkuasioista valittamisessa, on asia tuttua. Kun elää vakavasti vammaisen kaksoissiskon kanssa 18 vuoden ajan ja näkee läheltä sen, kuinka toinen ei kykene itse mihinkään, sitä tulee väkisin kasvaneeksi ajatukseen, että minähän voin tehdä ja olla mitä tahansa. Että minulla on itse asiassa velvollisuus olla, tehdä ja kokea tuon toisenkin puolesta. Sitä olen varmaan alitajuisesti toteuttanut aina, kun on niin iso tarve koko ajan touhuta jotakin, olematta paikallaan.

Halusin jakaa Pekan tarinan siksi, että ehkä se on se potku, jonka sinä tarvitset iloitaksesi toimivasta kropastasi ja aloittaaksesi liikuntaharrastuksen. Personal trainerini Riina Laaksonen on laatinut You Tubeen 8-liikkeen kotitreeniohjelman, jota voi tehdä himassa tai toimistossa jumppapallon ja voimistelumaton avulla. Muuta ei tarvita. Liikkeet on iisejä ja silti haastavia ja tehokkaita. Löydät kaikki liikkeet Lupaus studion You Tube -tililtä.

Kaikki videot TÄÄLLÄ

Itselleni on olennaista aikatauluttaa liikunta arkeen viikon alussa jo, että lapsiarjessa ehdin tehdä edes pari treeniä viikossa. Juuri nyt olen Turussa, ja viikon eka treeni tapahtuukin kohta tässä siskon kämpän lattialla, ennen kuin kiidän tekemään haastattelua. Riinan kanssa treenaan keskiviikkona, ja torstaina aloitan ihan uuden lajin (josta kerron lisää, mikäli homma tuntuu omalta). Ainakin kolme treeniä tällä viikolla siis! Parhaillaan on sitäpaitsi ihan mahtava mahdollisuus saada esimerkiksi keskivartalotreeniä ulkosalla, vetämällä lapsia pulkassa. Sairaan tehokasta. Usein teenkin näitä Riinan liikkeitä esimerkiksi puistossa vähän soveltaen, tai tavallisen työpäivän lomassa, liike kerrallaan, jos en ehdi tehdä ohjelmaa kerralla. Tärkeintä on se, että liikunnasta nauttii. Jos tällainen harjoittelu ei tunnu omalta, pitää vaan jatkaa etsintöjä. Joku laji varmasti kolahtaa! Ja jos on mahkut arkiliikuntaan (fillarointi, rappuset, jne.), sen parempi!

Jos ei hotsita liikkua, niin katso Pekan video ja koe se ilo, joka miehellä on elämää kohtaan. Olet lenkkipolulla ennen kuin huomaatkaan. Get up!

Nostokuva: taivasjahelvetti.fi