Raakakakku, fiksu kaloripommi

Minulta kysyttiin vastikään blogin FB-ryhmässä, että eikö raakakkujen syöminen viikottain ole terveysnäkökulmasta ihan sama asia, kuin että söisi tavallista kakkua. Herkuttelua mikä herkuttelua. Tajusin vastausta muotoillessani, että tuleepas kilsan pituinen teksti ja samalla ihmettelin, että kysyjä voi olla niin kujalla. Mutta ihmekös tuo: jos ei ole perehtynyt ruokaansa, ei tietenkään osaa erottaa kakkua toisesta. Ja jos ei tiedä mitä raakaruoka on, ei voi tietää, mitä raakakakku on.

Raakaruoka kuulostaa kauhean trendikkäältä,  mutta eihän se mikään uusi keksintö ole. Ennen vanhaan vaan puhuttiin elävästä ravinnosta.  Outi Rinne muotoilee raakaruoan termin kirjassaan Raakaruoka-aika seuraavasti:

”Raakaruoka on kuumentamatonta tai korkeintaan 40-46 -asteessa kypsennettyä, mahdollisimman vähän jalostettua ruokaa, joka valmistetaan hedelmistä, vihanneksista ja juureksista, pähkinöistä, siemenistä, iduista ja versoista. Usein luomua, lähellä tuotettua tai villinä kasvanutta. Voi olla täysin kasvisperäistä tai sisältää myös kypsentämättä nautittavia eläinkunnan tuotteita”.

Myös raakakakut valmistetaan näillä periaatteilla, ja juu, se on vähän eri asia kuin perinteinen kermakakku tai kääretorttu.

Siinä missä perinteisen vehnä-sokeri-kerma -cocktailin ravintohyöty on ihmiselle olematon, on raakakakku eri maata. Kyseessä on todellinen win-win -asetelma hänelle, joka haluaa herkutella ja hyötyä samalla: mausta ei tarvitse tinkiä, mutta nautinnon kylkiäisinä saa annoksen vitamiineja, antioksidantteja, mineraaleja, entsyymejä, kivennäis- ja hivenaineita sekä hyviä rasvoja. Miksi herkutellessa pitäisi syödä tyhjiä kaloreita? Parasta on se, ettei raakakakkujen jälkeen ole pöhnäinen ja turvonnut olo ja lisäksi nälkä pysyy loitolla pitkään. Esimerkiksi itse korvaan aina raakakakulla yhden aterian, sen verran täyttävää se on. Sitäpaitsi on aika ihanaa toisinaan ajatella syövänsä illalliseksi kakkua. 😉

He, jotka ylimielisesti hymähtäen naureskelevat raakakakkutrendille, ymmärtämättä näiden upeiden leivosten hienoutta, ovat minusta vähän juntteja. Ovat tuskin maistaneet — ainakaan maistaneet useammin kuin kerran — miltä vaikkapa kinuskinen Silvopleen raakakakku maistuu (taivaalliselta). Raakakkuihin skeptisesti suhtautuminen on tietämättömyyttä ja jumiutumista vanhaan ruoakkulttuuriin.

Virpi Mikkosen (kuvassa) upeasti kuvitettu, tuore kirja Kiitos hyvää — herkkuja ilman sokeria ja gluteenia todistaa, ettei herkuttelukulttuurimme todellakaan tarvitse nojata vehnään ja sokeriin.

Tavan kakkujen sielunmaisema on useimmiten rakentunut pääasiallisesti vehnäjauhosta ja sokerista. Ja jos ravintoarvoja haluaa ajatella, niin niiden suhteen kyseinen kaksikkoon nojautuva leivos on totaalisen kuollut.

Raakakakuissa pohjan raaka-aineina käytetään usein manteleita, pähkinöitä, siemeniä ja hedelmiä, jotka ravitsemuksellisessa mielessä ovat täysin eri maailmasta. Ravintoaineiden lisäksi raakakuista löytyy reilusti hyviä kuituja, ja koska kakkuja ei kuumenneta, säilyttävät ravinteet paremmin voimansa ja raaka-aineiden rasvojen laatu heikkene. Olennaisin terveysvaikutus mielestäni kuitenkin on se kevyt ja hyvä fiilis mikä herkuttelun jälkeen raakakakuista jää. Kun kitalakeen ei tule mälsää kalvoa, vatsa ei turpoa eikä kroppa tunnu raskaalta, tietää aidosti nautiskelleensa.

– Virpi Mikkonen

Raakakkuannokseen kannattaa varautua ja suhtautua kuin ruoka-annokseenkin: se on herkullista ja täyttävää — nälkä pysyy poissa tunteja. Siinä missä höttökakkupalan jälkeen pian taas huikoo, antaa raakakakku energiaa pitkään.

Mikkosen kirjan kuvitusta kun katsoo niin eipä voisi arvata, että kyseessä on gluteenitonta ja sokeritonta leivontaa.

Kuvat: Virpi Mikkonen / vanelja.com

Raakakakuissa mahtavaa on myös se, että säästyy vatsavaivoilta, jos on minkäänlaisia ongelmia vehnän, maidon ja hiivan sekä sokerin kanssa. Itse olen juuri sitä vatsavaivaista osastoa, joka ei ole syönyt kakkuja vuosiin ilman, että aina on maha sekaisin herkuttelun jälkeen. Kakkuhetki oli minulle aina pieni uhrautuminen, johon liittyi syyllinen olo oman kehonsa kuuntelemattomuudesta. Minulle aukesi aivan uusi maailma pari vuotta sitten kun tajusin raakakakkujen konseptin! Ei maitoa, ei vehnää, ei hiivaa — ja silti taivaallisia ja syntisiä makunautintoja.

Oivalluksestani lähtien olenkin tilannut niin omiin bileisiin kuin lapsen 4-vuotisjuhliinkin raakakakkuja muun muassa raakaleipuri Maria Lönnqvistiltä, jolle on ollut ilo ulkoistaa kakkuhommat. Enää ei tarvitse olla juhlissa yhtä herkkua yhdelle ja toista toiselle, vaan kaikki voivat nauttia samaa. Juuri allergikkoja ajatellen raakakakut ovat huippujuttu; allergisen juhlavieraan ei tarvitse kokea olevansa aina se hankala tapaus, jolle pitää järjestää omat tarjottavat.

Sitäpaitsi: ei se raakakakkujen tekeminen ole vaikeaa, ei niitä ole mikään pakko tilata muilta. Sanoisin, että perinteinen kakku on todennäköisemmin sössittävissä kuin raakakakku, joka ei edes käy uunissa. Lopputulosta ei oikeastaan voi mokata ja hyviä reseptejä on tarjolla vaikka kuinka.

Sekä Lönnqvist, Mikkonen ja Rinne jakavat reseptejään paitsi blogeissaan, myös mainioissa keittokirjoissaan. Kentän tuorein kirjatulokas on bloggaaja-toimittaja Emmi-Liia Sjöholmin vastikään julkaistu Viljaton kattaus, joka pitää sisällään suussasulavia reseptejä — myös makeita.

Tiedän joidenkin tuhahtelevan, että pitääkö nyt kaiken olla niin terveellistä? No ei todellakaan pidä, ja raakakakuissa mennäänkin maku edellä ihan niin kuin perinteisissäkin. Bonuksena vaan saa sellaista, mistä ei tule huono olo jälkikäteen.

”Riippuen raakakakusta mm. erilaiset kotimaiset marjat, avokado, sitruuna, kylmäpuristettu neitsytkookosöljy, liotetut siemenet, pähkinät ja mantelit ovat erityisen ravinnerikkaita. Lisäksi erilaisilla superfoodeilla, kuten raakakaakaolla, mulperi-, inka- ja gojimarjoilla voi lisätä raakakakkujen ravintoarvoa entisestään, ja ne maistuvatkin hyviltä!” summaa raakakkuvideoita Marja-aika -blogissaan jakava Marja Milistver, jonka videoita tulette näkemään vastaisuudessa Kemikaalicocktailissakin.

Mutta se mikä kuitenkin on totta, on raakakkujen kalori- ja rasvapitoisuus. Kakuissa on usein esimerkiksi paljon pähkinää tai kookosrasvaa, mutta hyviä rasvojahan me tarvitsemme. Vehnää ja valkoista sokeria sen sijaan kroppa ei voi käyttää mihinkään. Mikkonen ajattelee raakakkujen kaloreista näin:

”Syömistä kannattaisi mielestäni ajatella kokonaisvaltaisesti siten, että keskittyy nauttimaan ruokia, jotka ovat mahdollisimman luonnollisessa muodossaan ja mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti tuotettuina. Ja että pysähtyy ennen kaikkea kuuntelemaan itseään ja omaa kehoaan. Kaloreiden tuijottelu on isossa mittakaavassa melko epäolennaista. Raakakakut voivat toisinaan sisältää melko reilusti kaloreita, jos kakku on esimerkiksi tehty vahvasti pähkinöiden varaan, mutta eihän toki ole tarkoitus että kukaan alkaisi elämään raakakakuilla ja mättämään niitä päivittäin. Raakakakut ovat ehdottomasti loistava vaihtoehto herkutteluun, ja nimenomaan satunnaisesti nautittuna. Ja sen herkuttelun ajaksi kaikki ravintoaineista ja kaloreista huolehtiminen kannattaa autuaasti unohtaa. Elämä ei ole niin vakavaa, ja kakkujen nautiskelu kaikkein vähiten”.

Alkoi kutkuttamaan kaloreiden vertailu raakakakun ja tavanomaisen hötön välillä. Tässä osviittaa.

Esimerkiksi Foodinin valmisraakakakku (se kinuskinen, jonka valmistusta testasin vastikään itsekin), kuulostaa paperilla tältä:

Mantelijauho*, kookoshiutale*, medjool-taateli*, raaka kaakaojauhe*, agavesiirappi*, cashew-pähkinä*, kookosöljy*, lucuma*, kookospalmusokeri*, bourbon vanilja. *= Luomutuotettu

Ravintosisältö/ 100g

Energiaa: 690kcal
Hiilihydraatteja: 20.14 g
Rasvaa: 57.22 g
Proteiineja: 23.72 g
Kuituja: 8.11 g

Vertailuksi nappasin ihan summassa Fazerin Taikayö suklaakääretorttu-kakun, joka on aika tyypillinen vehnä-sokeri -herkkucocktail.

Fazer Taikayö täytekakkurulla (kuva)

Kuohukerma, aprikoosimarmeladi [sokeri, vesi, kuivattu aprikoosi, omena, sakeuttamisaine (E440), muunnettu tärkkelys, happamuudensäätöaine (E330), säilöntäaine (E202)], kananmuna, sokeri, vehnäjauho, suklaa (9 %)[sokeri, kaakaomassa, kaakaovoi, maitorasva, emulgointiaine (E322, mm. soija), aromi (vanilliini)], kasvirasva ja -öljy (rypsi, palmu, kookos), kaakaojauhe, tryffeli [sokeri, kaakaojauhe, kovetettu kaakaorasva, kasvirasva (kaakao, rypsi), emulgointiaine (E322), aromi (vanilliini)], emulgointiaineet (E471, E475), tärkkelys (vehnä, maissi), ohratärkkelyssiirappi, nostatusaineet (E450, E500), suola, liivate, säilöntäaine (E202) ja aromit (mm. vanilliini). Saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää ja mantelia.