Lastenhuoneen kemikaalicocktail

Kirjoittanut Noora Shingler 29. elokuuta 2014 kello 08:47

Missä huoneessa veikkaat, että kotonasi on suurimmat kemikaalipitoisuudet? Mikäli kyseessä on ihan tavallinen suomalainen lapsiperhe, eikä kotona sijaitse kemian tehdasta, on vastaus todennäköisesti lastenhuone.

Olen blogannut pariinkin kertaan mm. WWF:n eri Euroopan maissa toteutetusta tutkimuksesta, jossa verrattiin lasten, vanhempien ja isovanhempien veren kemikaalipitoisuuksia ja havaittiin, että päinvastoin kun voisi kuvitella, lasten veressä on eniten kemikaaleja. Se tuntuu kummalliselta, aikuinen kun on ehtinyt kerryttää kemikaalicocktailiaan huomattavasti kauemmin kuin lapsi. Tulos kuitenkin kertoo siitä maailmasta, missä elämme ja missä lapsemme kasvavat: kemikaalicocktail ympärillämme rikastuu koko ajan, uusi kemikaaleja lanseerataan liian heppoisin tutkimuksin ja koekaniineina on jälkipolvi.

Suomalaisperheen tulokset ovat samansuuntaiset kuin muilla testatuilla eurooppalaisperheillä: monissa tapauksissa lapsien kemikaalitaakka on äitejä korkeampi. Selvitys osoittaa, että nykysäädökset eivät riitä suojaamaan ihmistä ja ympäristöä vaarallisilta kemikaaleilta

…

Lasten verestä löytyi suurempi kirjo eri kemikaaleja (59) kuin äideiltä (49), ja heidän kemikaalipitoisuutensa oli monessa tapauksessa äitejä korkeampi.

…

Monien testattujen kemikaalien on osoitettu olevan hormonihäiritsijöitä, elimistöön kertyviä, pysyviä ja/tai ravintoketjussa rikastuvia, ja monien vaikutuksia ei tunneta.

Lähde: wwf.fi

Suomalainen tapa on todeta, että kun kerran monien veressämme virtaavien kemikaalien vaikutusta terveyteen ei tunneta, ei ole syytä huoleen, ennen kuin haitoista on näyttöä. On totta, ettei kannata ylireagoida, mutta jos tilanne on fifty fifty, eikö ehkä kannattaisi suhtautua vähän vakavammin? Ottaa esimerkiksi käyttöön ”tanskalainen malli”, jonka mukaan kemikaalit kannattaa korvata turvallisiksi todetuilla, ennen kuin tiedetään, ovatko ne haitallisia vai eivät.

Muovituttipullojen sisältämä bisfenoli on loistava esimerkki siitä, kuinka kuluttajat alkoivat reagoida ennen viranomaisia, koska näyttöä ko kemikaalin liukenemisesta oli ihan tarpeeksi johtopäätösten tekemiseksi.

Ei ole ihme, että arkikemikaalit alkavat kiinnostaa ihmisiä etenkin siinä vaiheessa, kun perheeseen syntyy vauva.

…. lastenhuoneiden ilmassa on erityisen paljon kemikaaleja, kuten ftalaatteja (muovin pehmentäjiä) ja palontorjunta-aineita. Lastenhuoneissa säilytetään paljon muovi- ja pehmoleluja ja elektroniikkaa.

Tutkijan [Henrik Leffers Kööpenhaminan yliopistollinen sairaala] mukaan amerikkalaisilla vauvoilla on korkeammat kemikaaliarvot kuin heidän äideillään, koska lapset nuolevat kaikkea ja altistuvat lattioilla ryömien pölyssä piileville kemikaaleille.

Lähde: uusimusta.fi / Submission-dokumentti

Lainaus on Uuden Mustan jutusta, jossa siteerataan Submission-dokumentissa haastateltua tutkijaa, joka puhuu tilanteesta Amerikassa, siksi mainitaan juuri amerikkalaiset vauvat. WWF:n tutkimus todistaa, että tilanne on Euroopassa ihan sama, ilmiö on siis globaali.

Muovi, hiekkalaatikolla voittamaton

Saadessani ekan lapseni olin todella tarkka kaikesta, mitä hänelle hankitaan. Lapsen kasvaessa tajusin, että muovia ei voi välttää täysin ja että esim. hiekkalaatikolla ei juuri ole vaihtoehtoja. Mutta ulkona onkin lääniä reilusti, eivätkä kemikaalihuurut ja -pölyt jää nejlän seinän sisäpuolelle.

Siitä mitä lapsen huoneeseen hankkii, kannattaa jo olla vähän tarkempi. Olemme parhaillaan evakossa talossa, jossa on jokaisen lapsen unelmien huone: niin paljon leluja, että emme tässä kahdessa viikossa ole edes ehtineet tutustua kaikkeen, mitä laatikoista ja kaapeista löytyy. Mutta minä näen tilanteen myös ahdistavana: skidi nukkuu tuossa muovitavaran täyttämässä tilassa. Kotonamme muovia on huomattavasti vähemmän.

Islan oma huone odottaa kotiinpääsyämme

Olen siis tarkka hankinnoista, mutta en mikään natsi. Islalla on muovialeluja, mutta veikkaan että aika paljon vähemmän, kuin monella muulla ikäisellään. Leluja toki on mielestäni liikaakin — tai ainakin ne ovat aina tiellä — mutta onneksi muovi ei ole ainoa vaihtoehto. Äitini on esimerkiksi virkannut lapselle ihan mahtavia leivonnaisia (alapuolella näkyy muutama) ja Islalla on tosi paljon puu- ja kangasleluja.

Kaikenlaiset pienet lelut on helpohko löytää puisina, kankaisina jne. mutta isommat elementit ovat haastavia. Siksi kiinnostuin tanskalaisista Bobleseista*.

Osallistuin keväällä PR-toimisto Sugarin tilaisuuteen, johon otin Islan mukaan. Lapsi viihtyi koko pressin ajan aulassa, leikkien hauskan näköisillä leluilla. Minua valaistiin, että ne ovat Bobleseita, ”joita löytyy kaikkien tiedostavien tanskalaisperheiden kotoa”. Kiinnostuin tietenkin ja sain kuulla, että tuotteet on valmistettu kemikaalitietoisesti. Käytännössä kyseessä on EVA foam -niminen materiaali, joka ei sisällä myrkyllisiä tai haitallisia kemikaaleja tai esimerkiksi ftalaatteja. Kun tuotteet purkaa pakkauksistaan huomaa, että ne eivät haise/tuoksu millekään, niin kuin monet lasten tavarat yleensä.

Nerokasta on se, että elementit toimivat sekä huonekaluina, että lapsen tasapainoa kehittävinä akrobatiapalikoina. Lapseni aloitti vastikään sirkuskoulussa ja Boblesit tukevat uutta harrastusta hyvin. Antaa Islan näyttää!

Elementit toimivat niin pöytinä, tuoleina ja tukina, kuin temppuratanakin. Ne eivät paina paljoa ja ne on helppo koota pieneen tilaan. Ja ne voi pestä vedellä! Peukutan isosti.

Isla sai Boblesinsa synttärilahjaksi Sugarilta, enkä ole itse törmännyt näihin kaupoissa, mutta jälleenmyyjiä kyllä on, löydät ne maahantuojan sivuilta. Hinnat liikkuvat kympeistä reiluun sataseen, ellen nyt ole ihan kujalla.

En olisi todennäköisesti koskaan kuullutkaan Bobleseista, ellei skidi olisi oivaltanut niitä itse PR-toimiston aulasta. Tällaisia leluja pitäisi markkinoida paljon näkyvämmin kadunvarsikaupoissa, joissa porukka skideineen ravaa. Nettikaupasta en tilaisi tällaisia ikimaailmassa, ellen ensin olisi saanut fyysisesti hiplailla ja testauttaa niitä lapsellani jossakin. Nyt kun kokemusta muutaman kuukauden ajalta on, voin lämpimästi suositella. Näitä saa sitäpaitsi monissa eri väreissä, esimerkiksi mustavalkoisina, jos tyyliniekkoja kiinnostaa…

Se tila missä lapsesi nukkuu ja viettää kotona ollessaan suurimman osan ajastaan, se kannattaa sisustaa ja varustaa turhat kemikaalit pois karsien. Lelut ovat vain yksi osa tätä kaikkea, myös tekstiileillä on iso osansa asiassa ja siihen aiheeseen liittyen saattekin pian blogauksen. Nyt taitaakin vaunuista kuulua byäääää… Kuullaan taas!

Psst…. Nämä saattavat myös kiinnostaa:

*Boblesit saatu blogin kautta

Edellinen Seuraava

Jaa Twitterissä Jaa sähköpostitse