Menu

Kermajäätelössä ei ole kermaa

Kansa on taas tullut huijatuksi, tällä kertaa ”juustoraasteen” muodossa. Kommentoitte uutista FB:n puolella vilkkaasti ja olen samaa mieltä siitä, että kuluttajien kyllä pitäisi jo osata lukea tuoteselosteita ja hoksata, mitä oikein on tullut ostaneeksi. Samaan aikaan harmittaa, että harhaanjohtavia tuotteita saa myydä, mutta se tuskin tulee muuttumaan, joten kannattaa ottaa homma haltuun vaan ihan itse.

Aina kun tuote on jonkun ”kaltainen” tai ”makuinen” kannattaa herätyskellojen soida. Esimerkiksi porkkanaraaste on tehty porkkanasta, porkkanan makuinen raaste taas todennäköisesti vain osittain porkkanasta (tai ei porkkanasta ensinkään).

ProductImages-6410402014002Muistatte varmaan Pirkka Guacamoledippitapauksen? Avokadoa oli tuotteessa alle 1%. Nykyään samaa tuotetta myydään nimellä ”avokadonmakuinen dippikastike”.  Minusta nykyinenkin nimi on harhaanjohtavaa, koska tuote ei maistu avokadolle. Vihreän soosin nimi pitäisi olla ”Avokadon makua imitoiva dippikastike”.

Tässä tuoteseloste osviitaksi:

Vesi, kuivattu sipuli, tomaatti, vihreä paprika, rapsiöljy, juusto,muunnettu maissitärkkelys, vihreä chili, kookosöljy, punainen paprika,sokeri, suola, maitoproteiini, jalapeno, avokadojauhe (0,7 %),sitruunamehutiiviste, happamuudensäätöaine (E330), emulgointiaine(E452i), stabilointiaineet (E415, E412), aromit, valkosipuli, mausteet(juustokumina, cayenne), värit (E160a, E133), hapettumisenestoaine(E300)

Lähde: ruoka.fi/pirkka. Kuva: k-ruoka.fi

Eviran mielestä nyt itsikoihin noussutta ”kohuraastetta” ei markkinoida harhaanjohtavasti, koska tuotteen nimi on pizzaraaste, eikä juustoraaste. Pizzaraasteelle kun ei ole määritelmää. Mutta hmm… Eikö pizzaraaste tarkoita pizzasta tehtyä raastetta? 🙂 Jos siis ihan pilkkua aletaan viilata — niin kuin totta vie pitäisi — saisi Evira todellakin huomauttaa tuotteen harhaanjohtavasta nimestä.

Näitä tuotteita on niin paljon, että alan jo olla kyllästynyt niistä bloggaamiseen. Helpointa on oikeasti ostaa ruoka ilman tuoteselosteita. Vihannekset, hedelmät, pähkinät, siemenet, liha ja kala tuoretiskistä, munat… Edellämainituissa ei ole tuoteselostetta ja tiedät mitä saat. Ja jos otat luomuna, saat lihan ilman kasvuhormoneja ja kasvikset murto-osalla torjunta-ainejäämiäkin. Aika helppoa loppuviimein. Ruoka ja syöminen on keksitty niin kauan sitten, että porukka ei enää osaa perusjuttuja, kyllä minä sen ymmärrän, mutta välillä se turhauttaa.

Annoin äsken radiohaastattelun ja mainitsin muutamia muita elintarvikkeita, jotka johtavat harhaan. Esimerkiksi nyt kesällä kannattaa ihan huvikseen vilkaista jäätelöpaperin taakse. Mistä ”jäätelö” onkaan tehty? Jäden perusraaka-aineethan ovat suunnilleen munat, sokeri, maito/kerma ja joku makuaine: vanilja tai marjat esimerkiksi. Siinä se suunnilleen on. Tai pitäisi olla. Alapuolen tuoteselosteesta näet, kuinka esimerkiksi kermajäätelössä ei tarvitse olla kermaa, mutta kaikkea mahdollista muuta on senkin edestä.

4be1f75406S-ryhmän Rainbow Mansikka kermajäätelö olkoon esimerkkinä. Kuvassa on mansikkajäden näköinen tuote, jonka sanotaan olevan kermajäätelöä. Tuoteselosteessa pääraaka-aine on rasvaton maito ja mansikkakastike. Ei ole kermaa, eikä varmasti ole juuri aitoa mansikkaakaan.

Rasvaton maito, sokeri, mansikkakastike 10 % (sis. mansikka, glukoosi-fruktoosisiirappi sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 296)), voi, rasvaton maitojauhe, glukoosisiirappi, herajauhe, emulgointiaine (E 471), stabilointiaineet (E 407, E 410, E 412), aromi, värit (E 120, E 162).

(Vinkki: Mats-Eric on kirjoittanut jäätelöstä Äkta Vara -sivuillaan.)

Entä niinkin peruselintarvike kuin maito? Lainsäädännön mukaan maitoa saa myydä maitona niin kauan, kuin on koskettu vain tuotteen rasvaprosenttiin. Jos muun kanssa lähdetään kikkailemaan, on tuotteen nimi oltava jotakin muuta. Siksi Valiolla onkin esimerkiksi tuote nimeltä Arki-maitojuoma. Halpa maidonkaltainen juoma, jota ei saa myydä maitona. Tässä lainaus Ilta-Sanomien tammikuisesta jutusta:

kc-arkimaitojuomaKuva: valio.fi

Maidoiksi kutsuttavissa tuotteissa rasvan määrä on vakioitu teollisesti. Jos muihin komponentteihin kosketaan siten, että niiden määrä vähenee, ei tuotetta saa enää kutsua maidoksi. Arki-maitojuomassa on vakioitu proteiinin määrä, minkä vuoksi tuotenimi on mikä on.
 
Koska proteiinia on juomassa tasaisesti, jää sitä yli tuotannossa. Tässä on Salusjärven [Valion tulosyksikön johtaja], mukaan yksi merkittävä syy tuotteen edulliseen hintaan. Ylijäämäproteiini kun voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi jugurttien ja juustojen valmistuksessa.
 
– Eli mennään sinne alimmalle rajalle, missä tuote on edelleen saman makuista maitoa. Silloin tulee mahdollisuus käyttää se ylijäämä muissa tuotteissa, mikä taas mahdollistaa hintaeron.

Lähde: iltasanomat.fi/ Rikkooko Valion uusi maitojuoma lakia?

Suomalaiset ovat ostaneet tätä maitojuomaa innoissaan ja se kertoo, kuinka moni äänestää vain kukkarollaan. Meille merkkaa pääasiassa hinta ja sitten ihmetellään silmät lautasina, kun pizzasuikaleet eivät olekaan juustosta.

Vastuun pitäisi ollateollisuudella, mutta oikeasti vastuu siitä, mitä suuhunsa laittaa on kuluttajalla, valitettavasti.

Ei muuta tällä erää. Muistakaa lukea tuoteselosteet.