Kotimaista ja kuohuvaa (ja holitonta)

Olen lähdössä sunnuntaina reissuun, parin viikon lomalle.  Tajusin, että palatessamme huhtikuun lopulla, on vain viikko vappuun. Sehän tarkoittaa, että  kesä on nurkan takana! Ja kun kesä on nurkan takana, tarkoittaa se, että kesän loppu on nurkan takana, joka taas tarkoittaa, että laskettu aikani on ihan just. Raskaus on elämän suurin ihme ja jännää puuhaa, mutta kyllä voisin hyvin ulkoistaa tämän jollekin. En maindaisi. Sori vaan kaikki äitiysfiilistelijät.

Johtunee siis raskaudestani, mutta huomaan koko ajan kaikkialla juhlan aiheita, jotka varten olisi kauhean ihanaa juoda lasi kuohuvaa. Useampi lasi skumppaa. Ei haittaisi ollenkaan.

Olen minä tässä paksuuntuessani nauttinut punaviiniä muutaman siemauksen silloin tällöin, mutta fiksuinta on tietty nauttia raskaana ollessa alkoholittomia tuotteita. Olen testannut alkoholittomia viinejä, optimistisena, mutta turhaan. Suurin osa maistuu vaan pahalta. Juon mielummin vettä ruoan kanssa. Tosin: ravintola Palacessa sain viime viikon blogi-iltamissamme jotakin ihan kohtuullisen makuista. Pahus kun en muista mitä lasiini kaatoivat… Noin muuten alkoholittomat viinit ovat mielestäni huijausta: mehua vähän fiinimmässä pullossa, ei toimi kyllä meikäläiselle. Siispä olen jättänyt alkoholittomat viinit omaan arvoonsa. Juon mielummin vettä — tai hienostellessani Lehtikuohua! Se meinaan on alkoholittoman juhlijan pelastus.

Kuva: Uusi Musta

Helmikuisilla synttäreilläni teimme porukalle drinkkejä Lehtikuohusta*, jota itse nautin sellaisenaan. Olen aikaisemmin käyttänyt Kuusenkerkkää tilanteissa, joissa joku tarvitsee alkoholittoman vaihtoehdon. Nyt halusin testata verrokkia ja sain juhlia varten muutaman pullon Lehtikuohua testiin. Muistatte ehkä Uuden Mustan jutun, jossa arvioimme erilaiset alkoholittomat kuohuvat? Silloin Lehtikuohu arvioitiin näin:

• Toimituksen kommentit:
• Väri lasissa lähellä olutta, mahtava kuohu ja kuplat
• Herukkainen, nostalginen tuoksu. Kesä!
• Perinteinen kuohuviinipullo, etiketti ei kovin selkeä.
• Maku miellyttävän hapan, ei ylimakea. Sopii skoolaukseen, mutta ruokajuomaksi saattaa olla liian herukkainen.
• Positiivista se, että juoma on raaka-aineiltaan 100% suomalainen.
• Sijoitus: jaettu 1. sija

Lähde: Uusi Musta

Päätimme käyttää Lehtikuohua juhlissa sekä alkoholilla että ilman. Itse join monta lasillista ihan vaan sellaisenaan ja meinasin pissata housuun kun eräs vieras luuli, että juon lasitolkulla alkoholia. Häneltä oli kuulemma ”putoamassa pohja pois koko blogilta” kun luuli, että kemikaali-Noora kännää vatsa pystyssä, tsihi.

Valtaosa vieraista sai lasiinsa kuitenkin Lehtikuohua alkoholin kera. Kuohu sopii nimittäin erinomaisesti drinkin pohjaksi. Testasimme ennen bileitä eri vaihtoehtoja ja Jack Daniel´s toimi kuohun kanssa mainiosti! Sekoitussuhdetta en tiedä, koska siippani toimi baarimikkona, mutta muuta drinkeissä ei ollut kuin Lehtikuohua, Jack Daniel´sia ja jääpaloja. Maistoin vähän ja oli kyllä herkkua. Helppo ja maukas drinkki. Tämä sopisi hyvin vaikka vappuun, jos kaipaat vaihtelua skumpan rinnalle.

Meikä saa himmailla alkoholin kanssa vielä pitkään, joten lasistani taitaa löytyä työväen juhlanpäivän aikaan juurikin Lehtikuohua. Sitä ennen kuitenkin juon aika monet tuoreet kasvismehut, olen nimittäin matkaamassa sunnuntaina wellness-trendin mekkaan. Sinne, missä kaikki ovat kauniita ja rohkeita — ja elävät viherpirtelöillä. Joko arvaat minne?

Psst… Koitan olla bloggaamatta lomalta, mutta Instagram-tilillä ja blogin FB-ryhmässä on luvassa minipostauksia reissusta.

*Lehtikuohut saatu sponssina blogin kautta