Suomalaisen luomun instituutti

Työttömyys EU:ssa lisääntyy ja talous kutistuu. Harvojen toimialojen myyntiluvut ovat kasvamaan päin, mutta luomussa tilanne on päinvastainen: ”Sekä tuotanto että kulutus kasvavat maailmalla ja myös Suomessa.  Luomulle on nyt tilausta, tarvitaan vain päätöksiä”, totesi europarlamentaarikko Tarja Cronberg eilen Mikkelissä, Luomuinstituutin avajaisissa.

Luomusta lisää edempänä, mutta ensin: mikä on Luomuinstituutti? Virallisia avajaisia vietettiin eilen, mutta Luomuinstituutti toiminut jo alkuvuodesta ja perustaminen tapahtui viime syksynä. Luomuinstituutin tehtävänä on koota luomualan osaamista yhteen, koordinoiden tutkimusta, koulutusta ja viestintää luomuasioihin liittyen.

 Maabrändivaltuuskunta antoi vuonna 2010 ”tehtävän Suomelle” luomutuotannon kehittämiseksi ja siihen liittyen Luomuinstituutin kehittämiseksi.

Instituutin perustivat Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Valtiovalta on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 Suomen maataloustuotannon 20 prosenttia pitää olla luomua. Nyt osuus on yhdeksän prosenttia.

Lähde: lansi-savo.fi

Täytyy toivoa, että Luomuinstituutti saa aikaan sen mitä toivotaan. Suomi on nimittäin potentiaaliinsa nähden luomun kehitysmaa. Välillä hävettää se taso, jolla luomussa olemme, vaikka Suomi on maineeltaan puhdas, metsien ja järvien maa. Muistan kuinka kesällä 2009 Berliinissä asuessani törmäsin jatkuvasti siihen kuvitelmaan, että luomu on meillä iso juttu.

Työskentelen itse kuluttajarajapinnassa ja tiedän, että usein kysyntää luomulle olisi, mutta tarjonta ei vastaa kysyntää. Tuskastuttaa kaupassa ostaa ulkomaisia luomutuotteita, kun Suomessa olisi lääniä tuottaa niitä itsekin. En tunne kaikki luomulainsäädännön koukeroita, mutta sen tiedän, että Suomessa luomuvastaisiin asenteisiin törmää yhä kaikkialla mediasta lainsäätäjiin. En tarkoita, että tavanomainen pitäisi korvata luomulla, mutta luomu voisi olla paljon nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. Ja vaihtoehtoja luomun sisällä pitäisi olla paljon enemmän.

Cronberg puhui eilen Mikkelissä luomusta EU:n politiikassa. Tulevan kesän aikana nimittäin EU:n luomupolitiikkaa arvioidaan uudelleen:

”Arviointia EU:n luomupolitiikasta odotetaan heinäkuussa. Esitys uusista linjauksista on tavoitteen mukaan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä vuoden loppuun mennessä.  Silloin tarkasteluun tulevat tulevaisuuden periaatteet.  Kolmeen malliin – päivitettyyn nykymalliin, markkinaehtoiseen malliin ja tiukempia sääntöjä ajavaan malliin – odotetaan jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kannanottoja.

Kuluva vuosi 2013 ratkaisee luomun tulevaisuuden EU-maissa.  Luomuinstituutilla on tärkeä rooli herättää keskustelu Suomen linjasta.”

 Luomusiipikarjaa laitumella, kuva Jukka Rajala/luomu.fi

Luomuinstituutilla on paljon tekemistä, toivottavasti resursseja on käytössä tarpeeksi. Hienolta kuulostaa se, että esimerkiksi tuottajat voivat saada instituutista apua yrittäjuuden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Oma kokemukseni on, että Suomessa on innokkaita ja idearikkaita alalle tulijoita, jotka kuitenkaan eivät osaa brändätä tai markkinoida tuotteitaan kilpailukykyisesti. Vaikka itse tuote saataisiin aikaiseksi ja se olisi hyvä, ei se silti valitettavasti yksin riitä. Myös pakkauksen, designin, nimen — koko brändin on oltava kunnossa. Etenkin luonnonkosmetiikan puolella huomaa, että tuottajat luulevat pelkän luomuuden olevan tarpeeksi, eikä pakkauksiin tai estetiikkaan siksi panosteta. Tässä ajassa pelkkä luomulaatuisuus ei vaan enää riitä, markkinoinnilla on iso merkitys. Monille se merkitys on kohtalokas.

Olen silti toiveikas Luomuinstituutin suhteen — onhan itse instituutti jo askel eteenpäin. Suomessa on paljon potentiaalia ja luomun kysyntä kasvaa jatkuvasti, joten lähtökohdat luomutuotannon lisäämiseen ovat olemassa. Toiveikas on myös Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen*:

Haluan uskoa virallisten tuotantotavoitteiden toteutuvan. Toivon, että saamme vuosittain lisää ja uusia kotimaisia luomutuotteita markkinoille. Toivon, että luomuruokaan siirtymisestä tulee trendi päiväkodeissa ja kouluissa, ja että kasvamassa oleva sukupolvi oppii arvostamaan aitoa paikallista ja turvallisesti tuotettua ruokaa. Toivon, että perheissä harrastettaisiin enemmän kotiruoan laittoa alkuperäisistä luomuraaka-aineista. Luomuteknologia voi tuoda mahdollisuuksia kone- ja laitevalmistuksessa. Jos kodin ulkopuolella ruokailemisen trendi voimistuu edelleen, luomu tuo mahdollisuuksia ravintoloille. Luomu tukee myös maaseutumatkailua. Voimme kehittyä luomuosaamisessa maailman kärkijoukkoon ja tukea ruoan tuotantokulttuurin muutosta maailmalla.

Lähde: luomuliitto.fi

Kuluttajilla ja perheillä on iso rooli joo, mutta kyllä asnnemuutosta kaivataan median ja politiikankin parissa. Pitäisköhän asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa?

* Siiskonen nostokuvassa blogin etusivulla. Kuvan lähde lansi-savo.fi.