Hetkinen… Sehän on korkkia!
Olen tutustunut kotimaiseen Lumi-laukkumerkkiin Tyylivarkaiden myötä. Aikaisemmin tiesin kyllä brändin, mutta käyttökokemuksia laukuista ei ollut.
Tyylivarkaissa olen käyttänyt Lumin pientä mutta tilavaa Ani-laukkua (kuva täällä), johon mahtuu kätevästi ohjelmassa käytettävä Polaroid-kamera. Laukku on jämäkkää tekoa ja pysynyt hyvässä kunnossa, vaikka sitä onkin höykytetty mukana menossa kahden kuvauskauden verran.
Piipahdin perjantaina Lumin järjestämällä pressiaamiaisella katsastamassa mitä uutta on tulossa syksyksi 2012. Hämmennyin ISOSTI kun bongasin laukkuja, jotka on tehty korkista. Siis puusta. !!!
En ole tiennyt, että korkki taipuu tällaiseen käyttötarkoitukseen — sananmukaisesti. Kuvittelin korkin olevan liian kovaa materiaalia laukun pintaan. Hämmentävää.
Lumin showroomilla oli esillä kaksi korkkilaukkua: ylemmän kuvan Theodore (sirompi olkalaukku) ja alemman kuvan James (läppärin mentävä liikkuva minitoimisto). Molemmat ovat Lumin Mhann-miestenmallistoa, mutta ihan hyvin ne sopivat naisenkin olalle.
Ensisilmäyksellä pidin korkkilaukkuja vähän ankehkoina, mutta yhtäkkiä jotenkin tajusin niiden hienouden. Ihan älyttömän kauniita tekeleitä! Mahtavinta on se, että korkki on materiaalina vedenkestävää. Käytännöllisyyskin tulee kaupan päälle.
Laukut ovat pinnalta korkkia, hihna, kahvat ja vahvikeosat ovat kasviparkittua nahkaa. Sisäosa on kangasta.
Ylempi kuva: shoplumi.com
Tapasin tilaisuudessa ensi kertaa merkin perustajat ja juttelin suunnittelija Bruno Beaugrandin kanssa kauan nahkalaukun ekologisesta tuottamisesta. Kerroin suosivani kasviparkittuja nahkatuotteita ja tiedustelin, että mahdollistaako tekniikka kirkkaat värit. Olen nimittäin himoinnut kirkkaan keltaista nahkalaukkua sen verran pahasti, että oli pakko kysyä, vaikka tiedänkin, että kasviparkitseminen tarkoittaa — ainakin toistaiseksi — ruskeita ja mustia nahkatuotteita. Kirkkaan keltaista ja kasviparkitsemista ei siis voi yhdistää, vaikka sitä kuinka toivoisin.
Bruno oli antamassa minulle keltaista laukkua (niitä on Lumin mallistossa useita), mutta kun tajusin, että oikeasti saisin käyttööni laukun (ihan mah-ta-vaa), pyysin mukaani Jamesin. Paloin nimittäin halusta testata korkin toimivuutta käytännössä.
Brunoa selvästi innosti se, että minä innostuin korkista materiaalina. Yleensä kun kuluttajat eivät kuulemma heti hoksaa sen hienoutta. Minusta James on vaan tosi hurmaava, katsokaa nyt! Ihana nuden ja ruskean nahan yhdistelmä, jossa vieläpä ripaus kirkkaan sinistä. Hivelee silmää isosti, sanoisin.
Sinne uppoaa koko liikkuva toimistoni (mulla ei vieläkään ole työhuonetta, aargh!) läppäriä ja lehtipinoja myöten ja kiva juttu on se, että laukussa on sekä hihna että kahvat. Toivottavasti korkki kestää mukana menossa, erityisen paljon minua kiinnostaa se, miten korkki suhtautuu lantiota vasten hinkatessaan eri materiaaleihin. Imeekö se paljon väriä itseensä? Onko se liian herkkä materiaali arkilaukun pintaan? Voiko sitä puhdistaa mitenkään? Palaan asiaan ja kerron Jamesin kuulumisia jahka olemme tulleet tutuiksi.
Jos haluat nähdä lisää Lumin syksy 2012 herkkuja, kurkkaapa Jennin blogin puolelle.
Nyt joogaa ja sitten Anna Ruohosen salonkinäytökseen. Ihanaa viikonloppua!
Psst… Näinpäs mä sitten aloin heti blogata, vaikka piti omistaa viikonloppu spämmien suodattamiseen. 🙂