Testissä Kappahlin ekopaita

Päätin muutossa, että tästä lähin aina kun ostan vaatteen, laitan vähintään kaksi kiertoon tai vien kirppikselle. Mulla on aivan liikaa kamaa. Olen nyt karsinut garderoobistani jätesäkillisen vaatteita ja lisääkin saisi lähteä, kun vaan malttaisin luopua. Ja tästä huolimatta ostin eilen uuden paidan! Selitän…

Tykkään testata, kuinka kestävää materiaalia kemikaalittomuudella ratsastavat vaatteet ovatkaan, esimerkiksi vuonna 2008 Henkkamaukasta hommaamani harmaa luomupuuvillapaita on kestänyt käytössä hyvin ja löytyy yhä vaatevalioimistani. Siksipä siis ostin Kappahlissa tielleni osuneen Öko-Tex -standardoidun paidan (tosin tietenkin pääasiallinen syy paidasta kiinnostumiseen oli se, että se on tosi kaunis!). Kiva löytää kerrankin vähän spessumpi ekopaita, yleensä kun ne on ihan perusmeininkiä kaikki. On myös hienoa, että vaatekemikaaliasia vähitellen alkaa tavoittaa kuluttajia myös halparytkyketjuissa.

Otin monta hienoa kuvaa, joissa ei näy uuden kotimme muuttokaaos, mutta tämä räpsy, jossa pieni tyttöni nauratti minua sängyllä jokellellen oli sekä fiilikseltään, että paidan hahmottamismielessä paras, sori vaan siis taustan sekamelska. Tällaista täällä vielä on.

… mutta kun kuvan rajaa oikein, ei muutosta näy jälkeäkään. Tässä siis myös uskottavampi bloggaajafoto 🙂

Rakastan tän vanhan puutalon kattorakenteita ja valoa, joka parvelta kajastaa. Tiesittekö, että asun vanhassa kirkossa? Siksi kämppä on näin hirmuisen korkea ja hassuja nurkkia täynnä.