Minä ja hunaja
Nyt on pakko postata hunajasta. Reittasin alkuviikosta suosikkituotteeni Reilun kaupan valikoimasta, yksi tuotteista oli Hunajainen Sam -hunaja, joka ei ole suomalaista. Annoitte tästä noottia, että eikö olisi reilumpaa suosia kotimaista?
Minun ja hunajan suhde on kuulkaas todella syvä, ja siksi haluan perustella, miksi käytän ulkomaista Samia — muun muassa.
Ensinnäkin: syön hunajaa monesti päivässä. Toiseksi: syön monia eri hunajalaatuja. Eri tarkoituksiin käytän eri hunajaa. Sam on mun puurohunaja.
Hunaja ei tykkää kuumasta, tai siis sen terveysvaikutukset heikkenevät, joten siksi käytän yhtä hunajaa puurossa, teessä sekä leivonnassa ja toista tai toisia silloin, kun haluan hyötyä erityisen tehokkaasti hunajan terveysvaikutuksista. Kuumassa siis menee mikä vaan juokseva (yleensä otan reilun Samin) ja pelkältään nautin luomuhunajaa (yleensä kotimaista).
Puurossa käytän hunajaa tuomaan makeutta, enkä niinkään terveysvaikutustensa takia. Puuroa valmistaessa on kätevää pruutata juoksevaa hunajaa sekaan suoraan purkista ja tähän Reilu Sam soveltuu hyvin. Lisäksi tuotetta saa lähikaupastani, joten sen ostaminen on sikälikin kätevää. Käytän samaista juoksevaa hunajaa myös uunissa (esimerkiksi uunibataateissani tai herkkumyslissä).
Kun haluan hyötyä hunajan terveysvaikutuksista, nautin hunajaa luomuhunajaa pelkältään. Koska kuuma on hunajalle tuhoisaa, kandee esimerkiksi flunssassa nauttia hunajaa paitsi teen seassa, myös ihan sellaisenaan. Viimeksi tyhjensin muistiolaisen Kuusiniityn luomuhunajapurkin ja ruotsalaisen lakkahunajan. Tällä hetkellä menossa on pari purkkia lohjalaista, Hannun Hunaja ja Höylä -lafkan hunajaa. Toinen on tyrnillä ja toinen jollain mustikan kaltaisella marjalla maustettu. Purkeissa ei ole etikettejä, joten en muista mikä se hassu marja oli, jota toiseen hunajalaatuun oli käytetty, mutta maku on vähän mustikan suuntaan, ehkä…
Käytän hunajaa myös kauneudenhoidossa, ja tähän tarkoitukseen soveltuu parhaiten vähän jähmeä, muttei liian kova hunaja. Juokseva on liian vaikeaa käyttää, kun se valuu iholla joka suuntaan, joten ihohunajana toimii yleensä joku vähän halvempi kotimainen hunajalaatu.
No niin. Nyt olen avautunut itselleni tärkeästä aiheesta ja koen, että olen oikeutettu ostamaan lähikaupan valikoimasta löytyvää, ulkomaista, mutta reilua Sam-hunajaa, koska käytän myös kotimaista.
… ja hunajapostauksia löytyy blogistani useampia, esimerkiksi:
Olipas melkoinen tilitys 🙂
Psst… Otan mielelläni vastaan suosituksia hyvistä kotimaisista hunajalaaduista, joten vinkkejä vaan postauksen perään!